Sarvinaamat - Sarvikuonodinosaurukset (Ceratopsia)

Sarvikuonodinosaurukset – Sarvet, kaulurit ja hämmästyttävä monimuotoisuus

Sarvidinosauurukset eli ceratopsiaanit olivat yksi liitukauden näyttävimmistä ja menestyneimmistä dinosaurusryhmistä. Ne tunnistaa kolmesta piirteestä: kasvojen sarvista, niskan suojaksi kehittyneestä luisesta kaulurista ja papukaijamaisen nokan muotoisesta yläleuan kärjestä. Nämä kasvinsyöjät kehittivät hämmästyttävän valikoiman erilaisia sarvien ja kaulurien muotoja — jokainen laji näytti erilaiselta, kuin luonto olisi kokeillut kaikkia mahdollisia variaatioita samasta perusteemasta.

Sarvidinosauurukset kuuluivat linnunlantioisiin dinosauruksiin ja olivat läheistä sukua paksupäisille dinosauruksille. Ne jaetaan kahteen pääryhmään kokonsa perusteella. Varhaiset ja pienet ceratopsiaanit — kuten Psittacosaurus, Protoceratops ja Leptoceratops — olivat kevytrakenteisia, usein kaksijalkaisia eläimiä, joiden sarvet olivat pieniä tai puuttuivat kokonaan ja joiden kauluri oli vaatimaton. Suuret, kehittyneet ceratopsideihin kuuluvat lajit — kuten Triceratops, Styracosaurus ja Kosmoceratops — olivat massiivisia, nelijalkaisia eläimiä, joilla oli pitkät sarvet ja valtavat kaulurit.

Sarvien ja kaulurien tarkoitus on herättänyt vilkasta tieteellistä keskustelua. Perinteinen teoria on, että ne olivat puolustusaseita petoja vastaan — Triceratopsin kolme sarvea olisivat voineet puhkaista hyökkäävän T. rexin ihon. Fossiilitodisteet tukevat tätä osittain: Triceratopsin kaulureista on löydetty T. rexin purujälkiä, mikä todistaa näiden kahden kohtaamisia. Mutta nykytutkimus painottaa yhä enemmän sarvien ja kaulurien roolia lajien sisäisessä viestinnässä. Kaulurit olivat todennäköisesti kirkkaan värisiä ja toimivat tunnistusmerkkeinä ja seksuaalisina houkuttimina — samaan tapaan kuin peuran sarvet tai riikinkukkon pyrstösulat. Jokaisen lajin ainutlaatuinen kauluri auttoi yksilöitä tunnistamaan oman lajinsa edustajat väkijoukosta.

Tämä selittäisi myös sen, miksi kaulurien muodot vaihtelivat niin valtavasti lajien välillä. Kosmoceratopsilla oli 15 erillistä sarvea ja koristetta kaulurissaan — enemmän kuin millään muulla tunnetulla dinosauruksella. Styracosauruksen kaulurista sojotti kuusi pitkää piikkiä. Chasmosauruksen kauluri oli valtavan leveä mutta ohut, ilmeisesti enemmän näytönkuin suojan vuoksi. Jokainen muoto oli lajin oma ”allekirjoitus”, jonka avulla yksilöt tunnistivat lajitoverinsa ja valitsivat parittelukumppanin.

Sarvidinosauurukset olivat levinneet laajasti Pohjois-Amerikkaan ja Aasiaan. Varhaisimmat tunnetut ceratopsiaanit — kuten Psittacosaurus — elivät varhaisella liitukaudella Aasiassa noin 130 miljoonaa vuotta sitten. Ryhmä levisi myöhemmin Pohjois-Amerikkaan, jossa se kukoisti erityisesti viimeisten 20 miljoonan vuoden aikana ennen sukupuuttoa. Myöhäisen liitukauden Pohjois-Amerikasta tunnetaan kymmeniä ceratopsidilajeja, ja uusia nimetään lähes joka vuosi. Euroopasta ja eteläisiltä mantereilta ceratopsidien fossiileja ei juurikaan ole löydetty, mikä viittaa siihen, että suuret sarvidinosauurukset olivat pääosin pohjoisen pallonpuoliskon eläimiä.

Sarvidinosauurukset elivät todennäköisesti laumoissa. Massiiviset luukerrostumat — niin sanotut bone bedit — joissa on satoja tai tuhansia samaan lajiin kuuluvia yksilöitä, ovat yleisiä erityisesti Centrosauruksen, Pachyrhinosauruksen ja Einiosauruksen kohdalla. Nämä joukkokuolemat aiheutuivat todennäköisesti tulvista tai jokien ylityksistä, joissa kokonaiset laumat hukkuivat. Ne kertovat siitä, että sarvidinosauurukset liikkuivat suurina laumoina — ehkä tuhansien yksilöiden joukkoina — kuten nykyiset biisonit tai gnuut.

Triceratops on ryhmän tunnetuin ja viimeinen edustaja. Se oli yksi viimeisistä dinosauruksista, joka eli maan päällä ennen Chicxulub-asteroidin iskua 66 miljoonaa vuotta sitten. Sen fossiilit ovat äärimmäisen yleisiä myöhäisen liitukauden Pohjois-Amerikan muodostumissa — niin yleisiä, että joidenkin tutkijoiden mukaan Triceratops muodosti jopa kolmanneksen suurten kasvinsyöjien kokonaisbiomassasta alueella. Se oli kirjaimellisesti dinosaurusten aikakauden viimeisten päivien yleisimpiä eläimiä.

Protoceratops

Ensimmäiset sarvikasvot Protoceratops andrewsi oli pieni, lammaankokoinen sarvidinosauurukset joka eli noin 75–71 miljoonaa vuotta sitten Mongolian aavikoilla. Se oli vain noin 1,8 metriä pitkä ja painoi 80–180 kiloa. Protoceratopsilla ei ollut varsinaisia sarvia, mutta sillä oli jo selkeä kauluri ja papukaijamainen nokka. Se on yksi parhaiten tunnetuista dinosauruksista ylipäätään: satoja yksilöitä on löydetty, mukaan lukien munia, pesiä ja kaikenikäisiä poikasia. Kuuluisa fossiili tallentaa Protoceratopsin ja Velociraptoria kesken taistelun.

Lue kattava artikkeli Protoceratops dinosauruksesta tästä

Pachyrhinosaurus

Paksänenälisko Pachyrhinosaurus lakustai oli erikoinen sarvidinosauurukset, jolla ei ollut lainkaan sarvia perinteisessä mielessä. Sarvien sijaan sen nenän ja otsan päällä oli paksuja, karheapintaisia luumassoja — ”bosseja” — joita se saattoi käyttää puskemiseen lajitovereiden kanssa. Noin 6 metriä pitkä ja 4 tonnia painava Pachyrhinosaurus eli noin 73–69 miljoonaa vuotta sitten Pohjois-Amerikan pohjoisosissa, nykyisessä Alaskassa ja Albertassa. Se on yksi pohjoisimmista tunnetuista suurista dinosauruksista.

Lue kattava artikkeli Pachyrhinosaurus dinosauruksesta tästä

Chasmosaurus

Avoimen aukon lisko Chasmosaurus belli tunnistaa valtavasta, sydämenmuotoisesta kaulurista, joka oli niin suuri, että se ulottui lähes olkapäille asti. Kauluri oli kuitenkin suhteellisen ohut ja sisälsi suuria aukkoja — siitä nimi ”avoimen aukon lisko” — mikä viittaa siihen, että se oli enemmän näyttörakenne kuin suojakilpi. Chasmosaurus oli noin 5–6 metriä pitkä ja eli noin 77–76 miljoonaa vuotta sitten Pohjois-Amerikassa. Eläessään kauluri oli todennäköisesti kirkkaan värinen.

Lue kattava artikkeli Chasmosaurus dinosauruksesta tästä

Tustustu myös Dino-äänisarjaan youtubessa

Pentaceratops

Viisisarvikasvot Pentaceratops sternbergii — ”viisisarvikasvot” — on nimestään huolimatta hieman harhaanjohtava: sillä oli todellisuudessa kolme varsinaista sarvea ja kaksi poskista sojottavaa luunystyää, jotka muistuttavat sarvia. Noin 6–8 metriä pitkä Pentaceratops eli noin 76–73 miljoonaa vuotta sitten Pohjois-Amerikassa. Sillä oli valtava kauluri, joka kilpaili koossa Torosauruksen kanssa — sen kallo saattoi olla yli 3 metriä pitkä, mikä tekee siitä yhden suurikalloisimmista maaeläimistä koskaan.

Lue kattava artikkeli Pentaceratops dinosauruksesta tästä (tulossa)

Einiosaurus

Biisonilisko Einiosaurus procurvicornis oli erikoisen näköinen sarvidinosauurukset, jonka nenäsarvi kaartui alaspäin kuin tölkinavaaja. Noin 6 metriä pitkä Einiosaurus eli noin 74 miljoonaa vuotta sitten Pohjois-Amerikan Montanassa. Nimi tulee Blackfoot-intiaanien sanasta ”eini” joka tarkoittaa biisonia — viittaus siihen, että Einiosaurus eli Triceratopsin tavoin valtavissa laumoissa. Bone bed -löydöistä on kaivettu esiin satoja yksilöitä. 

Lue kattava artikkeli Einiosaurus dinosauruksesta tästä (tulossa)

Diabloceratops

Pirunsarvikasvot Diabloceratops eatoni — ”pirun sarvikasvot” — oli keskikokoinen sarvidinosauurukset, joka tunnistaa kaulurista sojottavista kahdesta pitkästä, ylöspäin osoittavasta sarvesta. Nämä kaulurisarvet olivat poikkeuksellisen suuret ja antoivat eläimelle demonisen ilmeen, mistä nimi juontuu. Noin 5 metriä pitkä Diabloceratops eli noin 81–76 miljoonaa vuotta sitten Utahissa ja on yksi varhaisimmista tunnetuista suurista sarvidinosauuruksista Pohjois-Amerikassa.

Lue kattava artikkeli Diabloceratops dinosauruksesta tästä (tulossa)

Zuniceratops

Zuni-sarvikasvot Zuniceratops christopheri on tärkeä dinosaurus evoluutiohistorian kannalta — se on vanhin tunnettu ceratopsiaani, jolla oli kehittyneet otsasarvet. Se eli noin 90 miljoonaa vuotta sitten Pohjois-Amerikassa ja oli noin 3 metriä pitkä. Zuniceratops edustaa siirtymävaihetta pienistä, sarvettomista ceratopsiaaneista suuriin, monimuotoisiin ceratopsideihin. Ilman Zuniceratopsin kaltaisia välimuotoja emme ymmärtäisi, miten Triceratopsin kolme sarvea kehittyivät.

Lue kattava artikkeli Zuniceratops dinosauruksesta tästä (tulossa)