Usein kysytyt kysymykset

Mitä dinosaurukset ovat?

Dinosaurukset ovat joukko matelijoita, jotka hallitsivat maapalloa noin 230–66 miljoonaa vuotta sitten. Ne erottaa muista matelijoista pystysuorat jalat, jotka asettuvat suoraan vartalon alle kuten nisäkkäillä. Dinosaurukset jaetaan kahteen päälahkoon: liskonlantioisiin (Saurischia) ja linnunlantioisiin (Ornithischia). Dinosauruksiin ei lasketa lentoliskoja (pterosauruksia) eikä merimatelijoita (mosasauruksia, plesiosauruksia) — ne olivat erillisiä matelijaryhmiä.

→ Lue lisää dinosauruksista

Ovatko linnut dinosauruksia?

Kyllä. Nykyiset linnut polveutuvat suoraan pienistä, höyhenpeitteisistä teropodidinosauruksista. Tämä on yksi paleontologian parhaiten tuettuja johtopäätöksiä — fossiilitodisteet, anatomia ja DNA tukevat sitä yksimielisesti. Tänään maapallolla elää noin 11 000 lintulajia, jotka kaikki ovat dinosauruksia. Kun puhumme "dinosaurusten sukupuutosta", tarkoitamme oikeastaan ei-lintudinosaurusten katoamista 66 miljoonaa vuotta sitten.

→ Dinosaurusten evoluutio

Milloin dinosaurukset elivät?

Dinosaurukset ilmestyivät triaskaudella noin 230 miljoonaa vuotta sitten ja hallitsivat maapalloa liitukauden loppuun, 66 miljoonaa vuotta sitten. Tätä ajanjaksoa kutsutaan mesotsooiseksi maailmankaudeksi, ja se jaetaan kolmeen kauteen: triaskausi (252–201 mvs), jurakausi (201–145 mvs) ja liitukausi (145–66 mvs). Dinosaurukset hallitsivat maapalloa yli 170 miljoonaa vuotta — ihminen on ollut olemassa noin 300 000 vuotta.

→ Dinosaurusten historia

Elivätkö dinosaurukset ja ihmiset samaan aikaan?

Eivät. Viimeiset ei-lintudinosaurukset kuolivat sukupuuttoon noin 66 miljoonaa vuotta sitten. Ensimmäiset ihmiset (Homo sapiens) ilmestyivät noin 300 000 vuotta sitten. Dinosaurusten ja ihmisten välillä on siis noin 65,7 miljoonan vuoden aukko. Lähimmät kohtaamisemme dinosaurusten kanssa tapahtuvat joka päivä — kun katsomme lintuja, jotka ovat eläviä dinosauruksia.

Mikä oli suurin dinosaurus?

Suurimmat tunnetut dinosaurukset ovat eteläamerikkalaisia titanosaureja. Argentinosaurus painoi arviolta 70–100 tonnia ja kasvoi 35–40 metriä pitkäksi. Patagotitan mayorum (69–77 tonnia) on parhaiten tunnettu jättitanosauureista, koska siitä löydettiin kuusi yksilöä samalta paikalta. Vertailun vuoksi: suurin nykyinen maaeläin, afrikkalainen norsu, painaa noin 6 tonnia — murto-osan suurimpien dinosaurusten painosta.

→ Etelä-Amerikan jättiläiset

Mikä oli pienin dinosaurus?

Pienin tunnettu dinosaurus on nykyinen mehiläiskolibri (Mellisuga helenae) — vain 5 cm pitkä ja 1,8 grammaa painava. Jos puhumme sukupuuttoon kuolleista dinosauruksista, pienimpiä tunnettuja ovat Microraptor (noin 80 cm, Kiina) ja Compsognathus (noin 60 cm, Saksa). Monet dinosaurukset olivat kanan tai kyyhkysen kokoisia.

Mikä oli nopein dinosaurus?

Nopeimpia dinosauruksia olivat pienet, kevyet teropodit kuten ornitomimosaurit ("strutsimatkijat"). Tutkijoiden arvioiden mukaan Gallimimus ja Struthiomimus saattoivat juosta jopa 50–60 km/h — suunnilleen strutsin nopeudella. T. rex sen sijaan liikkui arviolta 20–30 km/h — suuri koko rajoitti nopeutta.

Mikä oli vaarallisin dinosaurus?

Tyrannosaurus rex on vahvin ehdokas kaikkien aikojen vaarallisimmaksi maaeläimeksi. Sen puruvoima — 57 000 newtonia — on kovin koskaan mitattu millään maaeläimellä, ja se pystyi murskaamaan luita ravinnokseen. T. rex oli 12–13 metriä pitkä ja painoi 6–9 tonnia. Muita vaarallisia dinosauruksia olivat Spinosaurus (historian suurin tunnettu maapeto, 15–18 m) ja Giganotosaurus (13 m, Etelä-Amerikan huippupeto).

→ Pohjois-Amerikan pedot

Oliko T. rex höyhenpeitteinen?

Todennäköisesti osittain. T. rexin lähisukulainen Yutyrannus (9 m, Kiina) oli kauttaaltaan höyhenpeitteinen, mikä viittaa siihen, että höyhenpeitteisyys oli tyrannosaurien perusominaisuus. Toisaalta joistakin suurista tyrannosauruksista on löydetty suomuisia ihojälkiä. Nykyinen tieteellinen konsensus on, että T. rex saattoi olla höyhenpeitteinen nuorena mutta menettänyt osan höyhenistään aikuisena — samaan tapaan kuin norsut ovat vähäkarvaisempia kuin pienet nisäkkäät.

→ Aasian höyhendinosaurukset

Miten dinosaurusten värit tiedetään?

Joidenkin dinosaurusten värit on voitu selvittää fossiloituneista melanosomeista — mikroskooppisista pigmenttirakenteista, jotka ovat säilyneet höyhenissä. Vertaamalla näitä nykyisten lintujen ja nisäkkäiden melanosomeihin tutkijat voivat päätellä alkuperäisen värin. Sinosauropteryx oli punaruskea ja valkoinen raidallisella hännällä, ja Microraptor oli mustansinisesti hohtava. Tämä menetelmä toimii vain poikkeuksellisen hyvin säilyneissä fossiileissa.

Olivatko dinosaurukset älykkäitä?

Älykkyyden arviointi on vaikeaa, mutta aivojen koko suhteessa vartaloon antaa viitteitä. Älykkäimpiä dinosauruksia olivat pienet teropodit kuten Troodon, jonka suhteellinen aivokoko oli verrattavissa nykyisiin lintuihin. Toisaalta suurilla sauropodeilla kuten Diplodocuksella oli pähkinän kokoiset aivot 27 metrin ruumiissa. Dinosaurusten älykkyyden kirjo oli valtava — aivan kuten nykyisillä nisäkkäillä on sekä rottia että simpanseja.

Miksi dinosaurukset kuolivat sukupuuttoon?

Dinosaurusten sukupuuton aiheutti Chicxulub-asteroidi, joka iski nykyisen Meksikon Jukatanin niemimaan rannikolle 66 miljoonaa vuotta sitten. Isku vapautti energiaa, joka vastasi miljardia ydinpommia. Seurauksena olivat maailmanlaajuiset metsäpalot, happosateet ja noin 15 vuotta kestänyt "ydintalvi", jossa auringonvalo ei läpäissyt pölypilveä. Ravintoketjut romahtivat ja noin 76 % kaikista lajeista katosi. Ainoat dinosaurukset, jotka selvisivät, olivat pienet, höyhenpeitteiset teropodit — nykyisten lintujen esi-isät.

→ Dinosaurusten sukupuutto

Mistä sana "dinosaurus" tulee?

Sana "dinosaurus" tulee kreikan kielestä: deinos (kauhistuttava, mahtava) + sauros (lisko). Nimen keksi brittiläinen anatomisti Richard Owen vuonna 1842, kun hän yhdisti Megalosauruksen, Iguanodonin ja Hylaeosauruksen uuteen ryhmään nimeltä Dinosauria. Suomeksi sana tarkoittaa kirjaimellisesti "kauhistuttava lisko" — vaikka dinosaurukset eivät varsinaisesti olleet liskoja.

→ Euroopan tieteen historia

Montako dinosauruslajia tunnetaan?

Tällä hetkellä tunnetaan yli 1 000 nimettyä dinosauruslajia, ja uusia löydetään noin 50 vuodessa — eli keskimäärin yksi viikossa. 2000-luvulla on nimetty enemmän uusia lajeja kuin koko aiemman paleontologian historian aikana yhteensä. Tutkijat arvioivat, että tunnemme vain murto-osan kaikista dinosauruksista, jotka koskaan elivät — suurin osa ei koskaan fossiloitunut tai niiden fossiileja ei ole vielä löydetty.

→ Selaa yli 300 dinosauruslajia

Missä dinosaurusfossiileja löydetään?

Dinosaurusfossiileja löydetään kaikilta mantereilta, Antarktis mukaan lukien. Eniten löytöjä on tehty Pohjois-Amerikasta (erityisesti Montana, Utah, Alberta) ja Kiinasta (Liaoning, Gobin aavikko). Etelä-Amerikan Patagonia on jättiläisten koti, Afrikka on Spinosauruksen manner ja Australia-Antarktis on viimeinen rajaseutu. Fossiilien löytyminen riippuu siitä, missä oikean ikäistä kallioperää on paljastuneena maanpinnalle — kuivat, vähäkasvistiset alueet ovat suotuisimpia.

→ Dinosaurukset maailmalla