Leonardo Brachylophosaurus

Leonardo Brachylophosaurus on yksi maailman täydellisimmistä dinosaurusmuumioista — teini-ikäinen ankannokkainen, jonka iho, lihakset ja jopa vatsansisältö säilyivät kiveen 77 miljoonaa vuotta.

Leonardo Brachylophosaurus on Montanasta vuonna 2000 löydetty hadrosaurus, jonka säilymistila on niin poikkeuksellinen, että se on listattu Guinnessin ennätyskirjaan parhaiten säilyneenä dinosauruksena. Yhdeksänkymmentä prosenttia eläimestä on peitossa fossiloituneella iholla, ja sen ruoansulatuskanavasta on löytynyt eläimen viimeinen ateria.

Yksilö löydettiin Phillipsin piirikunnasta lähellä Maltan pikkukaupunkia. Lähistöllä kallioon raapustettu graffiti "Leonard Webb and Geneva Jordan, 1917" antoi muumiolle sen lempinimen Leonardo. Eläin oli kuollessaan vain noin kolmen tai neljän vuoden ikäinen, mutta jo yli seitsemän metrin pituinen — täydellinen kuva nuoren ankannokkaisen anatomiasta.

Tämä yksilö on tieteen kannalta erityisen merkittävä, koska se on ensimmäinen koskaan löydetty dinosaurus, jonka ruoansulatuskanava on säilynyt ehjänä. Sen ansiosta tutkijat ovat ensimmäistä kertaa nähneet suoraan, mitä myöhäisliitukauden kasvinsyöjä todella söi.

Löytö Maltan rancheilta

Judith River Foundationin retkikunta

Leonardo löytyi heinäkuussa 2000, kun Judith River Foundationin amatööripaleontologien retkikunta etsi fossiileja karjankasvattajan tilalta noin 25 kilometriä Maltan kaupungista pohjoiseen. Löydön teki retkikunnan jäsen Dan Stephenson. Aluksi eläin näytti tavalliselta hadrosauruksen luurangolta, mutta heti ensimmäisten luiden esiin tullessa selvisi, että ympärillä oli vielä jotain muuta — fossiloitunutta ihoa.

Yksi pitkä kaivuu

Itse luurankoa ei voitu kaivaa esiin samana vuonna. Sen yläpuolella oli yli viisi metriä kovaa kallioseinämää, joka piti ensin poistaa. Kaksikymmentä kaivajaa työskenteli yhdeksän viikkoa pelkän kallion poistamiseksi. Varsinainen luuranko kaivettiin esiin kesän 2001 aikana, ja siitä lähtien tämä muumio on ollut paleontologien aktiivinen tutkimuskohde.

Graffiti antoi nimen

Lähistön kallioon oli aikoinaan raapustettu kirjoitus "Leonard Webb loves Geneva Jordan, 1916" (jossakin lähteessä 1917). Tämä rakkauskirjoitus antoi muumiolle sen lempinimen. Käytäntö nimetä fossiilit lempinimillä on tieteessä yleinen — ja Leonardo tunnetaan tällä nimellä paitsi yleisön myös tieteellisten julkaisujen joukossa.

77 miljoonaa vuotta vanha teini

Brachylophosaurus canadensis

Leonardo Brachylophosaurus kuuluu lajiin Brachylophosaurus canadensis, ankannokkaisten hadrosauridien sukuun. Laji eli noin 77 miljoonaa vuotta sitten myöhäisliitukauden Pohjois-Amerikassa, ja sen fossiileja on löytynyt erityisesti Montanasta ja Albertasta. Brachylophosaurus oli koostaan huolimatta tyypillinen ankannokkainen — kasvinsyöjä, joka eli laumoissa ja jonka leveä, lapamainen suu sopi alhaalla kasvavan kasvillisuuden niittämiseen.

Subadult-näyte

Yksilö oli kuollessaan vasta noin kolmen tai neljän vuoden ikäinen — paleontologien terminologiassa subadult eli teini-ikäinen. Tämä tekee siitä erikoisen tieteen kannalta: useimmat museoiden hadrosaurukset ovat täysikasvuisia, eikä nuorten yksilöiden anatomia ole yhtä hyvin tunnettu. Tämä on yksi ensimmäisistä riittävän hyvin säilyneistä nuorista hadrosauruksista, joista voitiin tehdä tarkkaa anatomista tutkimusta.

Seitsemän metrin pituinen

Eläin oli noin seitsemän metriä pitkä ja painoi eläessään arviolta 1,5–2 tonnia — siis jo huomattava kokoinen vaikkei vielä täysikasvuinen. Vertailun vuoksi täysikasvuinen Brachylophosaurus pystyi yltämään yhdeksän tai jopa kymmenen metrin pituuteen.

Iho, suomut ja "purje"

90 prosenttia ihon peitossa

Hadrosaurusten ihosta tiedettiin aiemmin vain mikroskooppisia jälkiä. Leonardosta tieteen saatavilla oli kerralla noin 90 prosenttia koko eläimen ihon pinnasta. Iho on tallentunut suomupatterineen kaikkialla — kasvoilta polviin ja varpaisiin asti. Suomut ovat viisikulmaisia, vaihdellen pyssykuulan pienestä noin dimen kokoiseen.

Lihakset ja jalkapehmusteet

Iho ei ole ainoa pehmytkudos, joka säilyi. Leonardo Brachylophosaurus -näytteestä on tunnistettu myös lihasten jäännöksiä, jalkapohjien pehmusteita ja sääressä ohut "panssarimainen" iho, joka todennäköisesti suojeli eläintä, kun se liikkui aluskasvillisuuden läpi.

Selkäpurje

Selässä on pieni kohouma — eräänlainen "purje" tai harjanne, joka kulkee selkärankaa pitkin. Tällaista rakennetta ei oltu aiemmin nähty hadrosauruksilla, ja se osoittaa, että lajin elävä ulkomuoto poikkesi merkittävästi siitä, mitä luuranko yksinään antaa olettaa.

Ruoansulatuskanava — paleontologian aarre

Ensimmäinen ehjä dinosauruksen vatsa

Leonardo Brachylophosaurus on tieteen kannalta tärkein juuri ruoansulatuskanavansa takia. Ensimmäistä kertaa paleontologit pystyivät tutkimaan ehjää dinosauruksen mahalaukun ja suolen sisältöä. Tämä avasi suoran ikkunan myöhäisliitukauden ekosysteemiin: eläin oli syönyt, ja sen viimeisen aterian palaset olivat yhä paikallaan kymmenien miljoonien vuosien jälkeen.

Lehtiä, siemeniä ja siitepölyä

Tutkijoiden vuonna 2008 PALAIOS-lehdessä julkaisemassa analyysissa selvisi, että eläin oli syönyt monipuolista kasvillisuutta — lehtiä, siemeniä ja siitepölyä. Yllättävintä oli, että ruokavalio koostui valikoivasti useammasta kasvilajista, mikä viittasi siihen, etteivät hadrosaurukset olleet pelkkiä yleissyöjiä vaan osasivat valita ravintonsa.

Tutkimusta avaruustekniikalla

NASA:n Johnson Space Center

Yksi kuuluisimmista vaiheista Leonardon tutkimuksessa oli sen kuljettaminen Houstonin Johnson Space Centerin Ellington Field -kentälle, jossa NASA tutki eläimen sisäosia avaruustekniikkaa varten kehitetyillä röntgenmenetelmillä. Tämä mahdollisti eläimen sisäosien tarkastelun ilman, että kalkkikiveä tarvitsi rikkoa. Houston Museum of Natural Science isännöi näyttelyä Dinosaur Mummy CSI: Cretaceous Science Investigation vuosina 2008–2009.

Guinnessin ennätyskirja

Vuonna 2004 Guinnessin ennätyskirja listasi Leonardon parhaiten säilyneenä dinosauruksena maailmassa. Tämä asema on pysynyt sen jälkeen, vaikka myöhemmät löydöt kuten Borealopelta ovat haastaneet otsikoita ihon säilymisen tarkkuudessa. Discovery Channel teki vuonna 2008 dokumentin Secrets of the Dinosaur Mummy.

Leonardo Brachylophosaurus on hadrosaurus, joka ei näytä luurangolta — vaan eläimeltä.

Leonardo tänään

Leonardo Brachylophosaurus sijaitsee Great Plains Dinosaur Museum -museossa Maltassa, Montanassa. Alkuperäinen muumio on tällä hetkellä lainassa Japanissa Fukui Prefectural Dinosaur Museumissa, mutta Maltan museossa on esillä rapid prototyping -menetelmällä tehty tarkka jäljennös. Pieni Maltan kaupunki onkin saanut tunnustusta yhtenä Yhdysvaltojen tärkeimmistä paikallisista paleontologian keskuksista juuri Leonardon ja muiden lähistöltä löytyneiden Brachylophosaurus-fossiilien ansiosta. Hyvin pieni kaupunki on omistautunut yhden ainoan dinosauruslajin tutkimukseen tavalla, joka on ainutlaatuinen koko Pohjois-Amerikassa. Lähiseuduilta on löydetty useita muita Brachylophosaurus-yksilöitä, kuten Roberta ja Elvis, jotka yhdessä muumion kanssa muodostavat poikkeuksellisen kattavan kuvan tämän lajin kasvusta ja elämästä myöhäisliitukauden Montanassa. Tällainen sarja yksilöitä eri elämänvaiheessa on harvinainen mille tahansa dinosauruslajille, ja sen ansiosta tutkijat ovat voineet tarkastella miten yksilöt kasvoivat pienistä poikasista täysikasvuisiksi. Kasvurenkaiden, luuston suhteiden ja muiden mittareiden avulla tutkijat voivat rekonstruoida koko hadrosauruksen elämänkaaren — mikä on perusta sille, miten lajin biologiaa ymmärretään tieteessä yleensäkin.

Muut kuuluisat dinosaurusmuumiot

Dinosaurusmuumioita tunnetaan maailmasta vain kourallinen, ja jokaisella niistä on oma tarinansa. Tutustu muihin ryhmän sivuihin: