Dinosaurusten historia
4,6 miljardin vuoden tarina
Maapallon ensimmäisistä bakteereista kambrikauden räjähdykseen, dinosaurusten valtakaudesta asteroidin iskuun ja nisäkkäiden nousuun. Koko elämän kaari yhdessä paikassa.
Elämän tarina
Dinosaurusten tarina ei alkanut tyhjästä. Ennen kuin ensimmäinen dinosaurus otti askeleensa triaskaudella 230 miljoonaa vuotta sitten, maapallo oli käynyt läpi neljä miljardia vuotta mullistuksia — tulivuorenpurkauksia, jääkausia, joukkosukupuuttoja ja elämän räjähdysmäistä monimuotoistumista. Ensimmäiset bakteerit syntyivät merien pohjalla, syanobakteerit täyttivät ilmakehän hapella ja kambrikauden räjähdys loi perustan kaikille eläinkunnille, jotka tunnemme tänään.
Dinosaurukset hallitsivat maapalloa noin 165 miljoonaa vuotta — triaskaudelta liitukauden loppuun. Ne kasvoivat pienistä, ketteristä matelijoista maapallon historian suurimmiksi maaeläimiksi, kehittivät höyheniä ja oppivat lentämään. Sitten yksi asteroidi muutti kaiken — mutta tarina ei päättynyt siihen. Nisäkkäät nousivat täyttämään tyhjät lokerot, ja kymmenessä miljoonassa vuodessa maapalloa hallitsivat jättiläiskäärmeet, jättiläislinnut, varhaiset valaat ja kaikkien aikojen suurimmat maanisäkkäät.
Tämä on koko se kaari — viidessätoista ajanjaksossa, alkaen 4,6 miljardin vuoden takaa.
Ennen dinosauruksia
Neljä miljardia vuotta ennen ensimmäistä dinosaurusta maapallo muuttui tulisesta kivipallosta elämää kuhisevaksi planeetaksi. Bakteerit loivat hengitysilmamme, jääkaudet peittivät koko maapallon ja kambrikauden räjähdys synnytti lähes kaikki nykyiset eläinkunnat. Ordoviikilta permikauteen elämä siirtyi merestä maalle, kalat keksivät leuat, hyönteiset kasvoivat jättiläisiksi ja Pangea-supermanareen muodostuminen huipentui kaikkien aikojen tuhoisimpaan joukkosukupuuttoon.
Prekambri
Maapallon synty, ensimmäinen elämä ja happikatastrofi, joka muutti ilmakehän. Neljä miljardia vuotta, joiden aikana bakteerit hallitsivat maapalloa, syanobakteerit keksivät hapellisen fotosynteesin, Lumipallomaa-jääkaudet peittivät koko planeetan ja Ediacara-eliöstö loi ensimmäiset näkyvillä silmillä havaittavat monisolukiset eläimet.
Lue lisää →
Kambrikausi
Kambrikauden räjähdys synnytti lähes kaikki nykyiset eläinkunnat vain 20 miljoonassa vuodessa. Anomalocaris hallitsi meriä ensimmäisenä huippupetona 16 000 linssin silmillään, trilobitit levisivät kaikkialle ja ensimmäiset selkärankaiset — dinosaurusten ja ihmisten kaukaisimmat esi-isät — ilmestyivät.
Lue lisää →
Ordoviikki
Matalien trooppisten merien aika. Endoceras giganteum — lähes 6-metrinen orthokonisten pääjalkaisten kotilojättiläinen — hallitsi vesiä ensimmäisenä todella suurena merenpohjaisena saalistajana. Trilobitit saavuttivat valtakautensa huipun, ensimmäiset koralliriutat muodostuivat ja varhaiset selkärankaiset kalat ilmestyivät. Aikakausi päättyi maapallon historian toiseksi tuhoisimpaan joukkosukupuuttoon, joka tappoi noin 85 % kaikista merien lajeista.
Lue lisää →
Siluuri
Elämä nousi maalle ensimmäistä kertaa näkyvinä metsiköinä. Cooksonia — vain muutaman senttimetrin korkuinen pioneerikasvi — on vanhin tunnettu putkilokasvi, joka edelsi kaikkien myöhempien kasvien evoluutiota. Pterygotus, lähes 2-metrinen merilukki, oli merien huippupeto. Caledoninen vuoristo kohosi pohjoisessa — sen ikuisesti kuluneet rauniot ovat yhä Lapin tunturit ja Skotlannin Highlands.
Lue lisää →
Devoni
Kalojen aikakausi. Dunkleosteus — yli 3-metrinen panssarikala — hallitsi meriä järeillä leukaluillaan, joiden kärkien puruvoima oli aikansa suurimpia. Tiktaalik teki evoluution suurimman askeleen: tämä "kala-jalkainen" siirtymämuoto kalojen ja nelijalkaisten välillä avasi tien varsinaisille sammakkoeläimille kuten Acanthostegalle ja Ichthyostegalle. Leuat keksittiin aikaisemmin, ensimmäiset maametsät kasvoivat ja Pangea-supermanareen muodostavat törmäykset alkoivat.
Lue lisää →
Karbon
Hapen kulta-aika. Ilmakehässä oli 35 % happea — niin paljon, että hyönteiset kasvoivat ennennäkemättömän suuriksi. Meganeura, 70 cm siipivälinen alkukorento, lensi tiheissä hiilimetsissä, ja Arthropleura, 2,5-metrinen tuhatjalkainen, oli kaikkien aikojen suurin maaselkärangaton. Hylonomus oli ensimmäinen tunnettu matelija. Karbonin metsistä syntyivät nykyiset kivihiiliesiintymät.
Lue lisää →
Permi
Pangea oli muodostunut, ja Dimetrodon — purjeselkäinen synapsidi, joka ei ollut dinosaurus vaan nisäkkäiden esi-isien sukulainen — hallitsi maata. Estemmenosuchus oli outo, sarvellinen kasvinsyöjä. Permikausi päättyi maapallon historian tuhoisimpaan joukkosukupuuttoon: 81 % merilajeista ja 70 % maaeläimistä kuoli (Stanley 2016, PNAS). Tämä Suuri kuolema raivasi tien dinosauruksille.
Lue lisää →Dinosaurusten valtakausi
Dinosaurukset hallitsivat maapalloa noin 165 miljoonaa vuotta — pidempään kuin mikään muu maaeläinryhmä. Triaskaudella ne olivat pieniä sivustaseuraajia, jurakaudella niistä tuli jättiläisiä ja liitukaudella ne saavuttivat monimuotoisuutensa huipun.
Triaskausi
Pangea-supermanarre, permikauden tuhon jälkeinen maailma ja ensimmäiset dinosaurukset. Eoraptor ja Herrerasaurus olivat pieniä sivustaseuraajia krokotiilisukulaisten hallitsemassa maailmassa — kunnes triaskauden lopun sukupuutto pyyhki kilpailijat pois ja avasi dinosauruksille tien valtaan.
Lue lisää →
Jurakausi
Jättiläisten aika. Brachiosaurus kohosi 12 metrin korkeuteen, Diplodocus venyi 32 metriä pitkäksi ja Allosaurus hallitsi saalistajana. Merten hirviöt valloittivat valtameret ja Archaeopteryx nosti ensimmäiset höyhenpeitteisiin siipiin — dinosauruksista kehittyivät linnut.
Lue lisää →
Liitukausi
Dinosaurusten viimeinen ja näyttävin luku. T. rex, Triceratops, Spinosaurus ja Velociraptor elivät liitukaudella. Kukkivat kasvit levisivät, Quetzalcoatlus hallitsi taivasta 10–11 metrin siipivälillään ja mosasaurit valloittivat meret — kunnes asteroidi päätti kaiken.
Lue lisää →Suuri muutos
Chicxulub-asteroidi päätti dinosaurusten valtakauden 66 miljoonaa vuotta sitten — mutta ei lopettanut niiden tarinaa. Yksi dinosaurusten haara selvisi ja kehittyi 11 000 lintulajiksi, jotka lentävät ympärillämme tänään.
Dinosaurusten sukupuutto
Chicxulub-asteroidi iski Meksikon rannikolle voimalla, joka vastasi yli miljardia Hiroshiman atomipommia. Kaksi vuotta täyttä pimeyttä, vuosikymmen viilennystä, happosateet ja ravintoketjujen romahdus tappoivat 76 % kaikista lajeista. K-Pg-rajakerros kivikerroksissa todistaa tapahtumasta kaikkialla maailmassa. Linnut olivat ainoat dinosaurukset, jotka selviytyivät.
Lue lisää →
Dinosaurusten evoluutio
Miten pienistä matelijoista kehittyi satojen tonnien jättiläisiä — ja miten höyhenpeitteisistä teropodeista kehittyi 11 000 lintulajia. Kaksi suurta lahkoa, höyhenten vallankumous ja evoluution avainhetket arkosaureista nykypäivän kanoihin. Dinosaurukset eivät koskaan kuolleet sukupuuttoon.
Lue lisää →Dinosaurusten jälkeen
Kun dinosaurukset katosivat, nisäkkäät täyttivät tyhjät ekologiset lokerot hämmästyttävän nopeasti. Kymmenessä miljoonassa vuodessa maapalloa hallitsivat jättiläiskäärmeet ja jättiläislinnut. Valaat valloittivat meret, hevoset olivat koiran kokoisia ja ensimmäiset apinat ilmestyivät — kaukaiset esi-isämme.
Paleoseeni
Asteroidi-iskun jälkeinen maailma toipui yllättävän nopeasti. Nisäkkäät kasvoivat päästäisen kokoisista koiran kokoisiksi muutamissa sadoissatuhansissa vuosissa ja täyttivät dinosaurusten jättämät ekologiset lokerot. Titanoboa, 13-metrinen jättiläiskäärme, hallitsi tropiikin jokia, ja Gastornis — kahden metrin jättiläislintu, jonka isotooppitutkimukset ovat paljastaneet kasvinsyöjäksi — vaelsi metsissä massiivisella nokallaan siemeniä ja kasveja murskaten.
Lue lisää →
Eoseeni
Maapallon kuumin kausi 50 miljoonaan vuoteen. Trooppiset metsät ulottuivat navoille asti ja napajäätiköitä ei ollut lainkaan. Valaat kehittyivät maaeläimistä merten hallitsijoiksi yhdessä evoluution hämmästyttävimmistä siirtymistä, hevoset olivat koiran kokoisia ja kädelliset kukoistivat puiden latvoissa.
Lue lisää →
Oligoseeni
Ilmasto viileni ja trooppiset metsät väistyivät avointen ruohotasankojen tieltä — maisema alkoi muistuttaa nykyistä. Paraceratherium, yksi kaikkien aikojen suurimmista maanisäkkäistä, hallitsi Aasian tasankoja. Entelodon-"helvetinsiat" vaelsivat tasangoilla, ensimmäiset apinat ilmestyivät ja Nimravidae-suvun "valesapelihampaiset" — varsinaisten sapelihammaskissojen edeltäjät — saalistivat metsissä.
Lue lisää →Lisäteema
Aikajanan rinnalla yksi lisäteema avaa erityisen näkökulman dinosaurusten maailmaan — paleoklimatologian kertoman tarinan mesotsoisesta ilmastosta. Megamonsuuneista trooppisiin hurrikaaneihin ja napa-alueiden lumeen asti.
Dinosaurusten ilmasto
Dinosaurusten ilmasto ei ollut yhtenäinen kasvihuonemaailma. Triaskauden megamonsuunit avasivat dinosaurusten räjähdyksen, liitukauden Cretaceous Thermal Maximum lämmitti trooppiset meret 37 asteeseen ja yllättäen napa-alueilla Leaellynasaura selvisi kuukausien talvipimeydessä ja lumessa. Paleoklimatologian kiehtovimmat tarinat 252–66 miljoonan vuoden takaa — Carnian Pluvial Episodista hyperkaaneihin ja Australian polaaridinosauruksiin.
Lue lisää →
Suomen ilmastohistoria
Suomen oma 3,5 miljardin vuoden tarina — trooppisista meristä Pangean autiomaihin, dinosaurusten katoavista jäljistä Veiksel-jääkauden kahden kilometrin paksuiseen jäätikön ja antroposeenin ilmastonmuutokseen. Mukana kaikki 12 Suomen vahvistettua meteoriittikraateria sekä Suomen merkittävimmät fossiililöydöt vanhimmasta uusimpaan — Pudasjärven 3,5 mrd vuoden ikäisestä gneissistä Salon Deinotheriumiin, Lappajärven UNESCO Geoparkiin ja Vuosaaren mammuttiin asti.
Lue lisää →Aloita aikamatka alusta
Elämän tarina alkaa 4,6 miljardia vuotta sitten tulisesta kivipallosta. Aloita ensimmäisestä luvusta ja kulje koko kaari läpi.
Prekambri →🎧 Kuuntele DinojenMaailma
Dinosaurusten historia äänisarjana YouTube-kanavallamme.