Varhaiset dinosaurukset ja esi-isät

Varhaiset dinosaurukset ja esi-isät – Pienet matelijat joista kaikki alkoi — ja eläimet jotka hallitsivat ennen niitä

Ennen kuin dinosaurukset nousivat maapallon hallitsijoiksi, niiden täytyi ensin syntyä — ja selvitä maailmassa, jota hallitsivat aivan toisenlaiset eläimet. Varhaisten dinosaurusten ja niiden esi-isien tarina on tarina siitä, miten pienet, vaatimattomat eläimet päätyivät oikeaan paikkaan oikeaan aikaan ja hyödynsivät tilaisuuden, jonka katastrofit avasivat.

Tämä kategoria kattaa sekä ensimmäiset todelliset dinosaurukset että ne esihistorialliset eläimet, jotka elivät ennen niitä tai niiden rinnalla. Monet näistä eläimistä eivät ole dinosauruksia lainkaan — Dimetrodon, Postosuchus, Scutosaurus ja Tanystropheus kuuluvat eri matelijaryhmiin — mutta ne ovat olennainen osa tarinaa, koska ilman niiden ymmärtämistä ei voi ymmärtää, miten ja miksi dinosaurukset nousivat valta-asemaan.

Dinosaurusten tarina alkaa permikauden lopun suuresta joukkosukupuutosta, noin 252 miljoonaa vuotta sitten. Tuo katastrofi — historian tuhoisin — tappoi noin 96 prosenttia merieläimistä ja 70 prosenttia maaeläimistä. Se pyyhki pois monet vanhat hallitsijaryhmät, mukaan lukien suuret synapsidismatelijat kuten Dimetrodon, jotka olivat dominoineet permikaudella. Tuhon jälkeen maapallo oli lähes tyhjä, ja selviytyneet eläinryhmät alkoivat kilpailla vapaista ekologisista lokeroista.

Triaskaudella, noin 252–201 miljoonaa vuotta sitten, arkosaurit — matelijaryhmä, johon sekä krokotiilit, lentoliskot että dinosaurukset kuuluvat — nousivat hallitseviksi. Mutta triaskauden alkupuolella dinosaurukset eivät olleet hallitsijoita. Maata hallitsivat pseudosuchiat eli krokotiilien esi-isät, jotka olivat tuolloin paljon suurempia ja monimuotoisempia kuin nykyiset krokotiilit. Postosuchus, 4-metrinen saalistaja, ja Desmatosuchus, panssaroitu kasvinsyöjä, ovat esimerkkejä näistä krokotiililinjan hallitsijoista, joiden varjossa varhaiset dinosaurukset elivät.

Ensimmäiset varsinaiset dinosaurukset ilmestyivät noin 230 miljoonaa vuotta sitten. Ne olivat pieniä — useimmat korkeintaan metrin tai parin pituisia — ja ne olivat kaksijalkaisia, ketteriä ja todennäköisesti nopeita. Eoraptor ja Herrerasaurus, molemmat Argentiinasta, ovat tunnetuimpia varhaisia dinosauruksia. Ne eivät olleet huippupetoja vaan opportunisteja, jotka hyödynsivät nopeuttaan ja ketteryyttään välttääkseen suurempia saalistajia ja löytääkseen ruokaa.

Dinosaurusten ratkaiseva etu oli niiden jalkojen asento. Siinä missä muiden matelijoiden jalat työntyivät sivuille vartalosta, dinosaurusten jalat kasvoivat suoraan vartalon alle. Tämä mahdollisti tehokkaamman liikkumisen: ne pystyivät juoksemaan pidempään ilman väsymistä, koska pystyasento ei puristanut keuhkoja kasaan joka askeleella kuten sivuille levittyvät jalat tekivät. Tämä yksinkertainen anatominen ero osoittautui ratkaisevaksi eduksi.

Käännekohta tuli triaskauden lopun joukkosukupuutossa, noin 201 miljoonaa vuotta sitten. Massiiviset tulivuorenpurkaukset tuhosivat suuren osan pseudosuchioista ja muista kilpailevista eläimistä. Dinosaurukset selvisivät — ehkä juuri pienen kokonsa, tehokkaan hengityksensä ja pystyasentonsa ansiosta — ja täyttivät nopeasti vapautuneet ekologiset lokerot. Jurakaudella ne kasvoivat jättimäisiksi ja levisivät joka puolelle maapalloa.

Varhaisten dinosaurusten tutkimus on aktiivista ja uusia löytöjä tehdään jatkuvasti. Nyasasaurus, mahdollisesti vanhin tunnettu dinosaurus tai hyvin läheinen sukulainen, löydettiin Tansaniasta ja ajoitettiin 243 miljoonan vuoden ikäiseksi — mikä työntäisi dinosaurusten alkuperää lähes 15 miljoonaa vuotta aiemmin kuin aiemmin uskottiin. Jokainen uusi löytö auttaa tarkentamaan kuvaa siitä, miten ja missä dinosaurusten tarina todella alkoi.

Tässä kategoriassa esitellään sekä varhaisimmat dinosaurukset että ne muut matelijat, jotka hallitsivat maailmaa ennen niitä ja niiden rinnalla. Yhdessä ne kertovat yhden evoluution dramaattisimmista tarinoista — siitä, miten pienet ja vaatimattomat voivat päätyä hallitsemaan koko planeettaa.

Eoraptor

Aamunkoiton varas Eoraptor lunensis on yksi varhaisimmista tunnetuista dinosauruksista. Tämä noin metrin pituinen, kevytrakenteinen eläin löydettiin Argentiinan Ischigualasto-muodostumasta ja eli noin 231 miljoonaa vuotta sitten. Eoraptor oli todennäköisesti kaikkiruokainen — sen hampaisto sisälsi sekä lihansyöjälle tyypillisiä teräviä hampaita että kasvinsyöjälle sopivia leveämpiä hampaita. Se painoi ehkä 10 kiloa, suunnilleen saman verran kuin pieni koira.

Lue kattava artikkeli Eoraptor dinosauruksesta tästä

Coelophysis

Onttoluinen lisko Coelophysis bauri oli triaskauden menestynein dinosaurus. Noin 3 metriä pitkä mutta vain 20–30 kiloa painava nopea peto eli noin 216 miljoonaa vuotta sitten nykyisessä New Mexicossa. Coelophysiksen fossiileja on löydetty valtavina joukkohautauksina Ghost Ranchista — satoja yksilöitä yhdestä paikasta — mikä osoittaa, että se eli laumoissa. Sen nimi tarkoittaa ”onttoa muotoa” viitaten kevyisiin, onttoihin luihin.

Lue kattava artikkeli Coelophysis dinosauruksesta tästä

Tanystropheus

Pitkäkaulainen rantamatelija Tanystropheus oli yksi triaskauden omituisimmista eläimistä — 6 metriä pitkä matelija, jonka kaulasta muodostui yli puolet koko pituudesta. Se ei ollut dinosaurus vaan arkosaurimorfi, ja se eli noin 242–210 miljoonaa vuotta sitten Euroopassa ja Lähi-idässä. Tanystropheus eli todennäköisesti rannikoilla ja käytti pitkää kaulaansa pyydystääkseen kaloja ja merenelävää vedestä samalla kun sen vartalo pysyi rannalla.

Lue kattava artikkeli Tanystropheus dinosauruksesta tästä

Tustustu myös Dino-äänisarjaan youtubessa

Nyasasaurus

Nyasan lisko Nyasasaurus parringtoni saattaa olla vanhin tunnettu dinosaurus tai erittäin läheinen dinosaurusten sukulainen. Sen fossiilit löydettiin Tansaniasta ja ajoitettiin noin 243 miljoonan vuoden ikäisiksi — lähes 15 miljoonaa vuotta vanhemmaksi kuin Eoraptor. Nyasasauruksesta tunnetaan vain olkavarren luu ja muutama selkänikama, mutta luiden rakenne viittaa dinosaurukselle tyypilliseen nopeaan kasvuun. Jos se todella on dinosaurus, se siirtää koko ryhmän alkuperän keskitriaskaudelle.

Lue kattava artikkeli Nyasasaurus dinosauruksesta tästä (tulossa)

Scutosaurus

Kilpilisko Scutosaurus karpinskii oli massiivinen, noin 3 metriä pitkä ja tonnin painoinen permikauden kasvinsyöjä, joka eli noin 260–252 miljoonaa vuotta sitten nykyisellä Venäjän alueella. Se ei ollut dinosaurus eikä arkosauri vaan pareiasauri — täysin eri matelijaryhmä. Scutosaurus edustaa sitä vanhaa maailmaa, joka tuhoutui permikauden lopun joukkosukupuutossa ja avasi tien dinosaurusten nousulle. Sen paksu, nystyrämäinen iho toimi panssarina saalistajia vastaan.

 Lue kattava artikkeli Scutosaurus dinosauruksesta tästä (tulossa)

Saturnalia

Pieni, noin 1,5-metrinen sauropodomorfi-dinosaurus myöhäiseltä triaskaudelta Brasiliasta, noin 225 miljoonaa vuotta sitten. Nimi tulee roomalaisten Saturnalia-juhlasta, koska fossiili löydettiin joulun aikaan. Saturnalia on tärkeä löytö, koska se osoittaa kuinka pitkäkaulaisten jättiläisten — kuten Plateosauruksen ja myöhemmin Brachiosauruksen — esi-isät olivat aluksi vaatimattomia kaksijalkaisia eläimiä.

Lue kattava artikkeli Saturnalia dinosauruksesta tästä (tulossa)

Panphagia

Pieni, noin 1,3-metrinen varhainen sauropodomorfi myöhäiseltä triaskaudelta Argentiinasta, noin 231 miljoonaa vuotta sitten. Sen nimi tarkoittaa ”kaikkea syövää” — sen hampaat olivat osin teräviä ja osin litteitä, mikä viittaa sekasyöjään ruokavalioon. Panphagia osoittaa evoluution siirtymävaihetta: pitkäkaulaisten esi-isät muuttuivat lihansyöjistä kasvinsyöjiksi juuri tällaisten välivaiheiden kautta.

Lue kattava artikkeli Panphagia dinosauruksesta tästä (tulossa)

Pisanosaurus

Pieni, noin 1-metrinen kasvinsyöjä myöhäiseltä triaskaudelta Argentiinasta, noin 228 miljoonaa vuotta sitten. Pisanosaurusta pidetään pitkään yhtenä vanhimmista tunnetuista ornithischia-dinosauruksista — ryhmästä, josta kehittyivät myöhemmin Triceratops, Stegosaurus ja ankannokkaiset. Sen tarkka asema sukupuussa on kiistanalainen, mutta sen merkitys varhaisten kasvinsyöjien ymmärtämisessä on suuri..

Lue kattava artikkeli Pisanosaurus dinosauruksesta tästä (tulossa)

Liliensternus

Noin 5-metrinen kaksijalkainen saalistaja myöhäiseltä triaskaudelta Saksasta, noin 210 miljoonaa vuotta sitten. Liliensternus oli yksi triaskauden suurimmista petodinosauruksista ja saalisti todennäköisesti varhaisia sauropodomorfeja kuten Plateosaurusta. Sen kallossa oli pieni harju, joka saattoi olla parittelusignaali — varhainen esimerkki koristeista, joita näimme myöhemmin Dilophosauruksella ja muilla teropodeilla.

Lue kattava artikkeli Liliensternus dinosauruksesta tästä (tulossa)

Efraasia

Noin 2–3-metrinen varhainen sauropodomorfi myöhäiseltä triaskaudelta Saksasta, noin 210 miljoonaa vuotta sitten. Efraasia muistuttaa Plateosaurusta mutta oli pienempi ja kevytrakenteisempi, ja se kykeni liikkumaan sekä kahdella että neljällä jalalla. Se edustaa tärkeää välivaihetta evoluutiossa, jossa pienet kaksijalkaiset esi-isät muuttuivat myöhemmin valtaviksi neljäjalkaisiksi sauropodeiksi.

Lue kattava artikkeli Efraasia dinosauruksesta tästä (tulossa)

Heterodontosaurus

Pieni, vain noin 1,2-metrinen ornithischia-dinosaurus varhaiselta jurakaudelta Etelä-Afrikasta, noin 200 miljoonaa vuotta sitten. Sen nimi tarkoittaa ”erihampaista liskoa” — sillä oli kolme erityyppistä hammasta samassa suussa, mikä on dinosauruksilla poikkeuksellista. Etuhampaat olivat nokkamaisia, takahampaat jauhavia, ja kaksi isoa syöksyhammasta kuin villisialla. Ruokavalio oli todennäköisesti sekasyöjän: kasveja ja pieniä eläimiä.

Lue kattava artikkeli Heterodontosaurus dinosauruksesta tästä (tulossa)

Silesaurus

Noin 2,3-metrinen kasvinsyöjä myöhäiseltä triaskaudelta Puolasta, noin 230 miljoonaa vuotta sitten. Silesaurus kuului dinosauriformes-ryhmään — dinosaurusten lähimpiin sukulaisiin, jotka olivat hyvin lähellä varsinaisia dinosauruksia mutta eivät vielä ihan. Se oli nelijalkainen kasvinsyöjä, jolla oli nokkamainen suu ja josta on löydetty fossiilisia ulosteita sisältäen hyönteisten jäänteitä — joten se saattoi olla osittain hyönteissyöjä.

Lue kattava artikkeli Silesaurus dinosauruksesta tästä (tulossa)

Proterosuchus

Noin 1,5-metrinen krokotiilimainen arkosauri varhaiselta triaskaudelta Etelä-Afrikasta, noin 250 miljoonaa vuotta sitten. Proterosuchus eli heti permikauden lopun massasukupuuton jälkeen, maailmassa jossa suurin osa eläimistä oli kuollut sukupuuttoon. Se oli yksi ensimmäisistä suurista saalistajista tyhjentyneessä ekosysteemissä — merkki elämän palautumisesta historian pahimmasta katastrofista..

Lue kattava artikkeli Proterosuchus dinosauruksesta tästä (tulossa)

Saurosuchus

Valtava, noin 7-metrinen pseudosuchus-peto myöhäiseltä triaskaudelta Argentiinasta, noin 230 miljoonaa vuotta sitten. Saurosuchus oli aikansa huippupeto ja saalisti varhaisia dinosauruksia kuten Herrerasaurusta. Se on muistutus siitä, että dinosaurukset eivät aloittaneet valtiaina — pitkän aikaa ne olivat saaliseläimiä suuremmille krokotiilien sukulaisille, kunnes triaskauden lopun sukupuutto käänsi valtasuhteet.

Lue kattava artikkeli Saurosuchus dinosauruksesta tästä (tulossa)

Placerias

Noin 3,5-metrinen lihaksikas kasvinsyöjä myöhäiseltä triaskaudelta Pohjois-Amerikasta, noin 220 miljoonaa vuotta sitten. Placerias ei ollut matelija vaan dicynodontti — nisäkkäisiin johtavan linjan jäsen. Sillä oli virtahevon kaltainen ruumis, nokkamainen suu ja kaksi torahammasta. Placerias eli suurissa laumoissa ja oli aikansa merkittävin suurikokoinen kasvinsyöjä, samaan aikaan kuin ensimmäiset dinosaurukset olivat vielä pieniä.

Lue kattava artikkeli Placerias dinosauruksesta tästä (tulossa)

Sharovipteryx

Pieni, vain 20 cm pitkä liitomatelija myöhäiseltä triaskaudelta Kirgisiasta, noin 225 miljoonaa vuotta sitten. Sharovipteryx lensi takajaloilla — sen jalkojen välissä oli ihokalvot, jotka toimivat kuin lepakon siivet, mutta väärinpäin. Se on ainoa tunnettu selkärankainen koskaan, joka kehitti tällaisen lentotavan. Evoluution villeimpiä kokeiluja ja muistutus siitä, että lento keksittiin eläinkunnassa useamman kerran eri tavoin.

Lue kattava artikkeli Sharovipteryx dinosauruksesta tästä (tulossa)

Drepanosaurus

Noin 50 cm pitkä puussa elänyt matelija myöhäiseltä triaskaudelta Italiasta ja Yhdysvalloista, noin 210 miljoonaa vuotta sitten. Drepanosaurus on yksi oudoimmista koskaan löydetyistä eläimistä: kameleontin kehonmuoto, lintumainen nokka, valtava koukkukynsi etujaloissa kuin laiskiaisella, ja häntä joka päättyi toiseen koukkukynteen. Näyttää siltä kuin eri eläinten osia olisi yhdistetty sattumanvaraisesti.

Lue kattava artikkeli Drepanosaurus dinosauruksesta tästä (tulossa)

Effigia

Noin 2-metrinen strutsimainen eläin myöhäiseltä triaskaudelta New Mexicosta, noin 210 miljoonaa vuotta sitten. Effigialla oli pitkät jalat, pitkä kaula ja hampaaton nokka — se näytti tismalleen strutsilta, mutta oli tosiasiassa krokotiilien sukulainen. Se on täydellinen esimerkki konvergentista evoluutiosta: triaskausi keksi strutsin ruumiinrakenteen 200 miljoonaa vuotta ennen varsinaisia strutseja.

Lue kattava artikkeli Effigia dinosauruksesta tästä (tulossa)

Tullimonstrum

(”Tully monster”) Noin 30 cm pitkä pehmytkudoseläin karbonikaudelta Illinoisista, noin 300 miljoonaa vuotta sitten. Tullimonstrumilla oli matomainen ruumis, silmät varren päässä sivuttain (kuten vasarahailla), pitkä kärsä ja sen päässä hampainen pihti. 65 vuotta tutkijat ovat väitelleet, onko se selkärankainen, nilviäinen vai täysin oma ryhmänsä — ja väittely jatkuu edelleen. Illinoisin osavaltion virallinen fossiili ja paleontologian suurimpia ratkaisemattomia arvoituksia.

Lue kattava artikkeli Tullimonstrum dinosauruksesta tästä (tulossa)

Hallucigenia

Pieni, alle 3 cm pitkä mato kambrikaudelta Kanadasta ja Kiinasta, noin 505 miljoonaa vuotta sitten. Nimi tarkoittaa ”hallusinaatiota synnyttävää”. Hallucigenialla oli jalankaltaisia ulokkeita ja selkärangan piikkejä — mutta 50 vuotta sitä rekonstruoitiin ylösalaisin ja väärinpäin: piikit luultiin jaloiksi ja hännän pää luultiin pääksi. Vasta vuonna 2015 tutkijat ymmärsivät lopullisesti, missä sen oikea pää oli. Paleontologian klassinen virhetarina.

Lue kattava artikkeli Hallucigenia dinosauruksesta tästä (tulossa)