Dinosaurukset Pohjois-Amerikassa

T. rexin ja Triceratopsin kotimanner

Pohjois-Amerikka on dinosaurustutkimuksen kiistaton keskus ja manner, josta tunnetaan eniten dinosauruslajeja maailmassa. Suurin osa ihmisten tuntemista dinosauruksista eli juuri täällä — Tyrannosaurus rex, Triceratops, Stegosaurus, Diplodocus, Brachiosaurus, Allosaurus, Parasaurolophus ja kymmenet muut ikonit. Tämä johtuu osittain siitä, että Pohjois-Amerikkaa on tutkittu kauemmin ja perusteellisemmin kuin mitään muuta mannerta, mutta myös siitä, että manner todella oli dinosaurusten monimuotoisuuden keskus erityisesti myöhäisellä liitukaudella.

Pohjois-Amerikan dinosaurushistoria alkoi triaskaudella, kun Pangea-supermanarre oli vielä yhtenäinen. Varhaiset dinosaurukset kuten Coelophysis elivat kuumissa, kuivissa olosuhteissa nykyisen Luoteis-Amerikan alueella. Ghost Ranchista New Mexicosta on löydetty satoja Coelophysis-yksilöitä yhdestä joukkohautauksesta — todiste laumakäyttäytymisestä jo dinosaurusten historian alkuvaiheessa.

Jurakaudella Pohjois-Amerikka irtautui Euroopasta ja Afrikasta, ja manner muuttui jättiläisten kodiksi. Morrison-muodostuma — valtava geologinen kerrostuma, joka ulottuu Wyomingista Coloradoon ja New Mexicoon — on yksi maailman rikkaimmista dinosaurusten fossiilipaikoista. Sieltä on löydetty Diplodocus, Brachiosaurus, Apatosaurus, Stegosaurus ja Allosaurus, kaikki samasta aikakaudesta noin 155–145 miljoonaa vuotta sitten. 1800-luvun lopun "luusota" — kilpailu paleontologien Edward Cope ja Othniel Marsh välillä — johti satojen uusien lajien löytämiseen juuri Morrisonin kerrostumista ja teki dinosauruksista maailmankuuluja.

Liitukaudella Pohjois-Amerikan halkaisi leveä Läntinen sisämeri (Western Interior Seaway), joka jakoi mantereen kahtia. Läntinen maakaistale — Laramidia — oli dinosaurusten monimuotoisuuden kuumepiste. Hämmästyttävä tosiseikka on, kuinka paljon erilaisia dinosauruslajeja mahtui näin pienelle alueelle: samanaikaisesti eli useita sarvidinosauuruslajeja, ankannokkaisia, panssaridinoja ja petodinosauruksia, jotka kaikki olivat erikoistuneet omiin lokeroihinsa. Tutkijat uskovat, että Laramidian pitkänomainen muoto ja vaihtelevat ilmastovyöhykkeet mahdollistivat tämän monimuotoisuuden.

Aivan liitukauden lopussa, viimeisinä 2–3 miljoonana vuotena, Pohjois-Amerikkaa hallitsivat T. rex, Triceratops, Edmontosaurus ja Ankylosaurus. Nämä olivat kirjaimellisesti viimeiset suuret dinosaurukset maan päällä. Triceratopsin fossiilit ovat niin yleisiä myöhäisen liitukauden kerrostumissa, että joidenkin arvioiden mukaan ne muodostivat kolmanneksen suurten kasvinsyöjien kokonaisbiomassasta alueella.

Pohjois-Amerikan dinosaurustutkimus on yhä vilkasta. Uusia lajeja löydetään vuosittain erityisesti Utahista, Montanasta, Albertasta ja New Mexicosta. Utahin Grand Staircase-Escalante -kansallismonumentti on viime vuosikymmeninä tuottanut kymmeniä uusia lajeja, mukaan lukien Kosmoceratopsin — dinosauruksen, jolla oli 15 sarvea ja koristetta. Kanadan Alberta on puolestaan tuottanut valtavia bone bed -löytöjä, joista on kaivettu esiin tuhansia yksilöitä kerrallaan.

Pohjois-Amerikan rikkaus ei ole sattumaa. Mantereen geologia on suotuisa fossiilien säilymiselle, ja laajat, kuivat alueet paljastavat kerrostumia helposti. Mutta ennen kaikkea Pohjois-Amerikka on manner, jossa dinosaurukset todella kukoistivat — erityisesti myöhäisellä liitukaudella, kun monimuotoisuus saavutti huippunsa juuri ennen kuin Chicxulub-asteroidi päätti kaiken.

Tunnetuimmat lajit

Tyrannosaurus rexHirmuliskoKaikkien aikojen tunnetuin dinosaurus. 12–13 metriä pitkä, 6–9 tonnia painava huippupeto, jonka puruvoima 57 000 N on kovin koskaan mitattu maaeläimellä. Eli 68–66 mvs — yksi viimeisistä dinosauruksista.	TriceratopsKolmisarvikasvotT. rexin kuuluisin aikalainen. 9 metriä pitkä, 6–12 tonnia painava, kolme sarvea ja massiivinen luinen kauluri. Fossiileista löydetyt purujäljet todistavat T. rexin ja Triceratopsin kohtaamisista.
StegosaurusKattolevyliskoJurakauden ikoninen kasvinsyöjä. 17 selkälevyä ja neljän piikin "thagomizer"-häntä. 9 metriä pitkä, eli 155–150 mvs — 80 miljoonaa vuotta ennen T. rexiä. Aivot pähkinän kokoiset.	ParasaurolophusHarjapäinen torvikalloAnkannokkaisiin kuuluva dinosaurus, jonka pitkä kaareva pääharjas toimi resonanssitorvena matalien, pasuunamaisten äänien tuottamiseen. 10 metriä pitkä, eli 76–73 mvs.

🌎 Etelä-Amerikka

🌍 Eurooppa

🌏 Aasia

🌍 Afrikka

🌏 Australia