Paksupäiset dinosaurukset (Pachycephalosauria)

Paksupäiset dinosaurukset – Luukupoliset kasvinsyöjät, joiden pää kesti iskuja 

Paksupäiset dinosaurukset eli pachykefalodsaurit olivat erikoinen ryhmä kasvinsyöjä- ja mahdollisesti kaikkiruokaisia dinosauruksia, jotka tunnistaa yhdestä ainutlaatuisesta piirteestä: poikkeuksellisen paksusta luukupolista pään päällä. Tämä luinen kumpu saattoi olla jopa 25 senttimetriä paksu, ja se teki paksupäisistä dinosauruksista yhden dinosaurusten maailman omituisimmista ja kiinnostavimmista ryhmistä.

Paksupäiset dinosaurukset kuuluivat linnunlantioisiin dinosauruksiin ja olivat läheistä sukua sarvidinosauuruksille eli ceratopsiaaneille. Ne elivät myöhäisellä liitukaudella, noin 90–66 miljoonaa vuotta sitten, ja niiden fossiileja on löydetty pääasiassa Pohjois-Amerikasta ja Aasiasta. Kaikki tunnetut paksupäiset kuolivat sukupuuttoon liitukauden lopun asteroidin iskussa yhdessä muiden dinosaurusten kanssa.

Ryhmän tunnetuin edustaja on Pachycephalosaurus wyomingensis, joka oli samalla kaikkein suurin paksupäinen dinosaurus. Se kasvoi noin 4–5 metriä pitkäksi ja painoi jopa kolme tonnia. Sen kallon luukupoli oli hämmästyttävän paksu — 25 senttimetriä kiinteää luuta, joka ympäröi aivoja kuin luonnon kypärä. Kupolin ympärillä oli pieniä luunystyröitä ja piikkejä, jotka tekivät päästä vielä näyttävämmän.

Paksupäisten dinosaurusten elintavat ja käyttäytyminen ovat herättäneet paleontologien keskuudessa vuosikymmeniä kestäneen kiistan. Perinteinen teoria on, että paksupäiset puskivat toisiaan päillään kuten nykyiset vuohet ja pässit — ehkä puolustaakseen reviiriä, kilpaillakseen parittelukumppaneista tai osoittaakseen hallitsevuutta. Luukupoli olisi tämän teorian mukaan toiminut iskunvaimentimena, joka suojasi aivoja törmäyksen voimalta.

Mutta kaikki paleontologit eivät ole samaa mieltä. Kuuluisa dinosaurustutkija Jack Horner on esittänyt, että paksupäisten kupolit eivät olleet rakenteellisesti sopivia suoriin puskuiskuihin — ne olisivat voineet murtua tai aiheuttaa niskavammoja. Hornerin mukaan kupolit toimivat pikemminkin tunnistusmerkkeinä ja seksuaalisina houkuttimina, samaan tapaan kuin metsäkauriiden sarvet tai riikinkukkojen pyrstösulat. Totuus saattaa olla jossakin välissä: ehkä paksupäiset puskivat toisiaan kyljistä eivätkä suoraan päistä, kuten nykyiset kirahvit tekevät kaulojensa kanssa.

Paksupäisten dinosaurusten luokittelu on ollut erityisen mutkikasta, koska monet lajit tunnetaan vain kallon fragmenteista. Jack Horner on esittänyt kiistanalaisen hypoteesin, jonka mukaan kolme erillistä ”lajia” — Pachycephalosaurus, Stygimoloch ja Dracorex — ovat itse asiassa saman lajin eri ikävaiheita. Hornerin mukaan nuori Pachycephalosaurus näytti Dracorexilta (litteä pää, pitkiä piikkejä), teini-ikäinen Stygimolochilta (piikkejä ja kehittyvä kupoli), ja vasta aikuinen kehitti täyden kupolimuodon. Tämä teoria on edelleen kiistanalainen, mutta se on saanut paljon huomiota ja osoittaa, kuinka vaikeaa dinosaurusten luokittelu voi olla.

Paksupäiset dinosaurukset olivat kaksijalkaisia ja todennäköisesti melko nopeita suhteessa kokoonsa. Niiden etujalat olivat lyhyet ja todennäköisesti vähäisessä käytössä. Ruokavalio koostui todennäköisesti kasveista, hedelmistä ja mahdollisesti hyönteisistä — hampaat olivat pieniä ja lehdenmuotoisia, sopivia pehmeän kasviaineksen syömiseen mutta eivät kovan puuaineksen jauhamiseen.

Vaikka paksupäiset olivat suhteellisen pieni dinosaurusryhmä verrattuna esimerkiksi hadrosaureihin tai sauropodeihin, ne ovat yksi suuren yleisön suosikeista. Pachycephalosaurus on esiintynyt useissa Jurassic Park ja Jurassic World -elokuvissa, joissa se on kuvattu puskevana, itsepäisenä olentona — mielikuva joka on jäänyt elämään, vaikka tieteellinen totuus saattaa olla toisenlainen.

Stygimoloch

Styxin demoni Stygimoloch eli ”Styxin demoni” oli keskikokoinen paksupäinen, joka tunnistaa kallon takaa sojottavista pitkistä piikimäisistä sarvista. Se eli noin 66 miljoonaa vuotta sitten Pohjois-Amerikassa. Monet paleontologit uskovat nykyään, että Stygimoloch oli itse asiassa teini-ikäinen Pachycephalosaurus eikä erillinen laji — mutta asiasta kiistellään yhä.

Lue kattava artikkeli Stygimoloch dinosauruksesta tästä

Homalocephale

Tasapäälisko Homalocephale eli ”tasainen pää” oli mongolialainen paksupäinen dinosaurus, joka poikkesi sukulaisistaan litteämmällä kallollaan — siitä puuttui korkea kupoli. Se oli noin 1,5–2 metriä pitkä ja eli noin 80 miljoonaa vuotta sitten Aasian kuivilla tasangoilla. Homalocephale on yksi parhaiten tunnetuista aasialaisista paksupäisistä.

Lue kattava artikkeli Homalocephale dinosauruksesta tästä

Wannanosaurus

Wannanon pieni kupolikallo Wannanosaurus on yksi pienimmistä tunnetuista paksupäisistä dinosauruksista — vain noin 60 senttimetriä pitkä. Se löydettiin Kiinasta ja eli noin 80 miljoonaa vuotta sitten. Wannanosaurus on myös yksi varhaisimmista tunnetuista paksupäisistä, ja sen litteä kallon katto viittaa siihen, että kupolin kehitys oli vasta alkuvaiheessa.

Lue kattava artikkeli Wannanosaurus dinosauruksesta tästä

Tustustu myös Dino-äänisarjaan youtubessa

Goyocephale

Noin 2-metrinen paksupäinen dinosaurus myöhäiseltä liitukaudelta Mongoliasta, noin 76 miljoonaa vuotta sitten. Goyocephalen päälaki oli paksuuntunut ja nystyräinen, ja kallon takareunassa oli pieniä luisia kyhmyjä, jotka olivat pieniä sarvia eläessä. Sen etuhampaat olivat poikkeuksellisen pitkiä ja kulmahampaanomaisia muuhun hammastukseen verrattuna — mahdollisesti käytetty nuppivihollisten puolustukseen tai parittelunäyttöön. Goyocephalesta on säilynyt kalloa, leuat ja osa luurankoa, mikä tekee siitä yhden paremmin dokumentoiduista paksupäisistä. Joidenkin tutkijoiden mukaan se saattaa kuitenkin olla suuremman kupuisen lajin nuori yksilö — kysymys on edelleen avoin.

Lue kattava artikkeli Goyocephale dinosauruksesta tästä

Gravitholus

Keskikokoinen paksupäinen myöhäiseltä liitukaudelta Albertasta, Kanadasta, noin 76 miljoonaa vuotta sitten. Nimi tarkoittaa ”raskasta kupua” — Gravitholuksen kupu oli poikkeuksellisen massiivinen ja paksu, suhteessa eläimen muuhun kokoon. Tämä viittaa siihen, että sen puskukäyttäytyminen oli erityisen voimakasta. Gravitholus on tunnettu vain kuvasta ja kallon jäänteistä, mutta ne ovat riittävän erottuvia erillisen suvun määrittelyyn.

Lue kattava artikkeli Gravitholus dinosauruksesta tästä

Alaskacephale

Keskikokoinen paksupäinen myöhäiseltä liitukaudelta, ensimmäinen Alaskasta löydetty paksupäinen dinosaurus, noin 70 miljoonaa vuotta sitten. Alaskacephale todistaa, että paksupäiset dinosaurukset levittäytyivät aina napapiirille asti — samalla alueella eli myös Edmontosaurus ja Pachyrhinosaurus. Fossiilit ovat rajalliset, mutta löytö mullisti käsityksemme paksupäisten levinneisyydestä ja sopeutumisesta arktisiin oloihin.

Lue kattava artikkeli Alaskacephale dinosauruksesta tästä

Acrotholus

Pieni, noin 2-metrinen paksupäinen myöhäiseltä liitukaudelta Albertasta, Kanadasta, noin 85 miljoonaa vuotta sitten. Acrotholus on Pohjois-Amerikan vanhin tunnettu paksupäinen dinosaurus ja kuvattiin tieteellisesti vasta 2013. Sen nimi tarkoittaa ”korkeaa kupua”, ja sen päälaki oli suhteellisesti paksuin kupu koko paksupäisten ryhmässä — luultavasti vahvin puskuri kaikista sukulaisistaan.

Lue kattava artikkeli Acrotholus dinosauruksesta tästä

Amtocephale

Pieni paksupäinen myöhäiseltä liitukaudelta Mongoliasta, noin 96 miljoonaa vuotta sitten. Amtocephale on yksi vanhimmista tunnetuista paksupäisistä koko ryhmässä ja eli merkittävästi aikaisemmin kuin useimmat sukulaisensa. Kuvattiin tieteellisesti 2011. Sen nimi tulee Amtgai-alueesta Gobin aavikolla, jossa holotyyppifossiili löydettiin. Fossiilinäyttö rajoittuu kallon kupuun, mutta se on muodoltaan omaleimainen — pitkulainen ja kapeampi kuin nuoremmissa sukulaisissa.

Lue kattava artikkeli Amtocephale dinosauruksesta tästä

Texacephale

Pieni paksupäinen myöhäiseltä liitukaudelta Teksasista, noin 75 miljoonaa vuotta sitten. Kuvattu tieteellisesti 2010 ja nimetty löytöalueensa mukaan, Texacephale on eteläisin tunnettu pohjoisamerikkalainen paksupäinen. Sen tavaramerkki on kaksi luulevyä kuvun sivuilla — erikoinen rakenne, joka erottaa sen muista pohjoisamerikkalaisista sukulaisistaan ja osoittaa, että paksupäisten ryhmä oli monimuotoisempi kuin aiemmin ajateltiin.

Lue kattava artikkeli Texacephale dinosauruksesta tästä