Argentinosaurus huinculensis

Argentinosaurus huinculensis on Patagonian karjankasvattajan löytämä jättiläissauropodi — yksi suurimmista maaeläimistä, joka koskaan on kävellyt maapallolla.

Tämä laji on titanosauridien heimoon kuuluva jättisauropodi, joka eli noin 92–100 miljoonaa vuotta sitten myöhäisliitukauden Patagonian alueella. Sen löytöä pidetään yhtenä paleontologian merkittävimmistä tapahtumista — eläimen pituudeksi on arvioitu 30–35 metriä ja painoksi 65–80 tonnia, ja jotkut arviot yltävät jopa sataan tonniin.

Vaikka koko luurankoa ei ole koskaan löydetty, fragmentaariset jäännökset — selkänikamat, ristiluu, kylkiluiden palasia ja yksittäisiä raajojen luita — riittävät osoittamaan, että eläin oli mittakaavaltaan poikkeuksellinen. Yksittäinen selkänikamia tämän eläimen jäännöksistä on ihmisen kokoinen, ja sen reisiluu oli yli kaksimetrinen.

Eläimen virallinen kuvaus julkaistiin vuonna 1993, ja sen nimesi argentiinalainen paleontologi Rodolfo Coria yhdessä José F. Bonaparten kanssa. Sukunimi Argentinosaurus tarkoittaa "Argentiinan liskoa", ja lajinimi huinculensis viittaa Huinculin muodostumaan, jossa fossiilit löydettiin.

Karjankasvattajan kivettynyt puu

Guillermo Heredia 1987

Tarina alkoi vuonna 1987, kun karjankasvattaja Guillermo Heredia käveli omalla "Las Overas" -tilallaan noin 8 kilometriä Plaza Huinculin pikkukaupungista itään. Hän huomasi maasta esiin pistävän omituisen, suuren esineen — ja luuli sitä aluksi kivettyneeksi puunrungoksi. Hän ilmoitti löydöstä paikallisille viranomaisille, ja vasta tutkijoiden saapuessa selvisi, että kyseessä oli dinosauruksen luu.

Reisiluun kokoinen pohjeluu

Heredialaisen löytämä luu osoittautui suureksi raajojen luuksi. Aluksi se tulkittiin sääriluuksi, mutta vuonna 2004 uruguaylainen paleontologi Gerardo Mazzetta kollegoineen luokitteli sen uudelleen vasemmaksi pohjeluuksi. Joka tapauksessa kyseessä oli niin massiivinen luu, että se osoitti välittömästi, ettei eläin ollut mikään tavanomainen dinosaurus.

Las Overas, Neuquén

Löytöpaikka sijaitsee Neuquénin maakunnassa Patagoniassa, Argentiinassa. Tämä alue tunnetaan Argentinosaurus huinculensis -löydön jälkeen yhtenä maailman tärkeimmistä paleontologian alueista — erityisesti myöhäisliitukauden suurten dinosaurusten kannalta. Sieltä on löydetty myös Mapusaurus ja Giganotosaurus, joiden uskotaan saalistaneen titanosauruksia kuten Argentinosaurusta.

Bonaparte ja Coria kaivavat esiin

Kaivuu 1989

Varsinaisen kaivuun johti vuonna 1989 argentiinalainen paleontologi José F. Bonaparte, yksi 1900-luvun loppupuolen kuuluisimmista eteläamerikkalaisten dinosaurusten tutkijoista. Bonaparte ja hänen ryhmänsä Museo Argentino de Ciencias Naturalesista joutuivat työskentelemään äärimmäisen kovassa kalliossa. Luiden irrottamiseen tarvittiin paineilmavasaroita — niin kova oli ympäröivä kivimassa.

Konferenssi San Juanissa

Bonaparte esitteli löydön ensi kertaa tieteelliselle yhteisölle vuonna 1989 San Juanin tieteellisessä konferenssissa. Aluksi laji oli vielä nimeämätön, mutta paljon huomiota herättänyt. Patagonian löytö sai virallisen tieteellisen nimensä neljä vuotta myöhemmin, kun Bonaparte ja Coria julkaisivat yhteisartikkelinsa Ameghiniana-lehdessä.

Vuoden 1993 monografia

Bonaparte ja Coria kuvasivat löydön yksityiskohtaisesti vuoden 1993 monografiassaan. Tämä julkaisu nimesi sekä uuden suvun että uuden lajin: Argentinosaurus "Argentiinan lisko" ja huinculensis, joka viittaa Huinculin geologiseen muodostumaan. Kuvattu materiaali sisälsi kuusi selkänikamaa, sakraalin (ristiluun), fragmentaarisia kylkiluita, ja raajojen luita.

Mittakaavan jättiläinen

30–35 metrin pituus

Patagonian jättiläisen tarkkaa kokoa on vaikea määrittää, koska koko luurankoa ei ole löydetty. Tutkijat ovat kuitenkin pystyneet arvioimaan sen pituudeksi 30–35 metriä — kolme tai neljä bussia peräkkäin. Painoksi on arvioitu 65–80 tonnia, vaikka jotkut tutkimukset päätyvät jopa 100 tonnin lukemiin. Vertailun vuoksi nykyajan afrikkalainen norsu painaa noin 6 tonnia.

Ihmisen kokoinen nikama

Yhden tyyppinäytteen selkänikamista korkeus on 1,59 metriä — siis lähes aikuisen ihmisen pituinen. Selkänikamasta tehty kipsivalos on esillä Museo Carmen Funesissa, ja sen vierellä seisova vierailija saa konkreettisen käsityksen eläimen koosta. Kun yksi nikama on ihmisen kokoinen, koko selkäranka oli yli kolmenkymmenen metrin pituinen.

Kävely ja anatomia

Yhtä tärkeä kuin koko on kysymys siitä, miten näin suuri eläin pystyi liikkumaan. Biomekaaniset mallinnukset osoittavat, että Argentinosaurus huinculensis pystyi kävelemään noin 5–7 kilometrin tuntinopeudella — pysyvästi neljällä jalalla, koska sen massa ei olisi sallinut nopeaa kaksijalkaista juoksua. Tutkimukset eläimen luuston rakenteesta osoittavat, että se eli melko hitaasti, mutta erittäin pitkään: täysikasvuiseksi pääseminen on saattanut kestää useita vuosikymmeniä.

Plaza Huinculin paikkakunta

Pieni kaupunki ja iso eläin

Plaza Huincul on pieni öljyteollisuuden kaupunki Patagonian aroilla, ja se on saanut maailmankuuluisuutensa juuri Argentinosaurus-löydön ansiosta. Kaupungin Museo Carmen Funes on omistettu pääosin paleontologian tutkimukselle, ja sen kokoelmissa ovat Argentinosaurus huinculensis -tyyppinäytteen luut sekä paikalle valettu täysikokoinen rekonstruktio. Kaupungin asukasluku on alle 15 000, mutta se on yksi Etelä-Amerikan tärkeimpiä paleontologian kohteita.

MCF-PVPH-kokoelma

Museon kokoelmatunnus on MCF-PVPH (Museo Carmen Funes – Paleontología de Vertebrados de Plaza Huincul). Argentinosaurus-tyyppinäytteen luut ovat siellä alkuperäisinä — eivät kipsivaloksina kuten monissa muissa museoissa. Museon johtaja oli pitkään Rodolfo Coria itse, joka oli yksi alkuperäisen kuvauksen kirjoittajista, ja hän on jatkanut alueen tutkimuksia useiden vuosikymmenien ajan.

Argentinosaurus huinculensis on yksi suurimmista koskaan eläneistä maaeläimistä — niin valtava, että yhden sen nikamista voi katsoa silmiin.

Suuruuden kilpailu

Yhä paras tai toinen

Vuodesta 1993 lähtien tämä laji on ollut yksi parhaista ehdokkaista titteliin "suurin koskaan elänyt maaeläin". Sen koko ei kuitenkaan ole kiistaton: myöhempinä vuosikymmeninä on löytynyt muitakin titanosauruksia, kuten Patagotitan mayorum, Dreadnoughtus schrani ja Puertasaurus reuili, jotka kilpailevat samasta tittelistä. Jotkut tutkijat pitävät Argentinosaurusta yhä raskaimpana, toiset Patagotitania pitempänä.

Vertailun vaikeus

Vertailua hankaloittaa se, että useimmat näistä jättiläisistä tunnetaan vain osittaisista jäännöksistä, ja arviot perustuvat pitkälti vertailuun pienempien sukulaislajien luista. Patagotitanin luuranko on tähän mennessä kaikkein täydellisin titanosauruksen jäännös, mutta Argentinosaurus saattaa silti olla edelleen suurempi. Kysymys jää avoimeksi siihen asti, kunnes vielä täydellisempi yksilö joko Argentinosauruksesta tai jostakin uudesta titaanista löytyy. Paleontologia on tällä alueella jatkuvassa liikkeessä, ja tutkimusta tehdään edelleen aktiivisesti sekä Patagoniassa että muissa Etelä-Amerikan jättiläissauropodien löytöpaikoissa. Argentiinan tieteellinen yhteisö on noussut maailman kärkeen myöhäisliitukauden titanosaurusten tutkimuksessa juuri tämän löydön ansiosta. Useita uusia jättisauropoduksia on löytynyt Patagoniasta vuosittain, ja niistä jokainen tuo lisää vertailupohjaa Patagonian alkuperäiseen jättiläiseen ja sen anatomiaan. Tämä tutkimusala kasvaa jatkuvasti, ja Patagonia on yhä sen sydän.

Muut maailman jättiläisfossiilit

Maailman suurimmat sauropodit edustavat elämän mittakaavan ääripäätä. Tutustu muihin ryhmän sivuihin: