Sophie Stegosaurus
Maailman täydellisin Stegosauruksen luuranko Natural History Museumin Earth Hallissa
Havainnekuva — AI-avusteinen kuvitus.
Sophie Stegosaurus on maailman täydellisin koskaan löydetty Stegosauruksen luuranko — fossiili, jonka Wyomingin kalliosta kaivanut Sveitsin paleontologinen ryhmä toi lopulta Lontoon Natural History Museumiin tuhansien yksityislahjoittajien tuella.
Sophie Stegosaurus on 85-prosenttisesti täydellinen Stegosaurus stenops -luuranko, jonka ainoastaan vasen käsi ja hännän tyvi puuttuvat. Eläin oli kuollessaan nuori aikuinen, noin 5,6–5,8 metriä pitkä ja 2,9 metriä korkea — kooltaan samaa luokkaa kuin maastoauto.
Luuranko on Stegosaurus-lajin kaikkien aikojen täydellisin yksilö. Sen 360 luussa ovat tallella kaikki 19 selkälevyä ja kaikki neljä hännän piikkiä, mikä tekee siitä paitsi tieteellisesti arvokkaan myös näyttävän museoesineen. Sen kallon kaikki luut ovat erillisiä ja kolmiulotteisia, mikä mahdollistaa puremavoimatutkimukset ja muut tieteelliset analyysit.
Tämä luuranko on ollut pysyvästi esillä Natural History Museumin Earth Hallissa joulukuusta 2014 lähtien. Se on ensimmäinen Stegosaurus julkisessa kokoelmassa Yhdysvaltojen ulkopuolella, ja kuuluisuudestaan huolimatta sen sukupuoli on tuntematon — nimi Sophie viittaa lahjoittajan tyttäreen, ei eläimen kokemaan sukupuoleen.
Löytö Red Canyon Ranchilla
Bob Simonin kaivos
Sophie Stegosaurus löytyi keväällä 2003 Wyomingin Red Canyon Ranchilta, lähellä Shellin pientä yhteisöä. Löytäjä oli ammattipaleontologi Bob Simon, joka piti kaivosta tilan mailla. Hän tunnisti löydön nopeasti merkittäväksi — selässä näkyivät tunnusomaiset kite-mainen levyt ja häntä päättyi piikkeihin, jotka ovat Stegosauruksen tunnusmerkki.
Sveitsin Sauriermuseum kaivaa esiin
Varsinaisen kaivaustyön teki Sveitsin Sauriermuseumin retkikunta vuonna 2004. Kaivuu oli huolellista työtä, joka kesti noin 18 kuukautta. Eläimen luut olivat säilyneet poikkeuksellisen täydellisinä, ja ne kaivettiin esiin yksitellen. Sen jälkeen alkoi vielä pitkä preparointityö, jossa kalkkikivi poistettiin luiden ympäriltä — ja samalla syntyi kuva poikkeuksellisen ehjästä luurangosta.
Aluksi nimellä Sarah
Preparointivaiheessa luurankoa kutsuttiin lempinimellä Sarah, joka tuli tilan omistajan tyttären mukaan. Tämä nimi kulkeutui mukana myös tieteellisissä keskusteluissa, mutta vasta Lontoon hankinnan myötä luuranko sai myöhemmin uuden nimensä.
Lontoon Natural History Museumin hankinta
69 yksityislahjoittajaa
Luurangon hankinta Lontoon Natural History Museumiin onnistui yksityisten lahjoittajien avulla. Yhteensä 69 yksityishenkilöä osallistui keräykseen, jonka avulla museon kokoelmaan saatiin sen merkittävin yksittäinen löytö 1980-luvun jälkeen. Aikaisemmin ainoatkaan täysikokoiset Stegosaurus-luurangot olivat olleet vain Yhdysvalloissa.
Jeremy Herrmann ja nimi Sophie
Tärkein yksittäinen lahjoittaja oli rahoitusalalla työskennellyt Jeremy Herrmann. Hänen panoksensa oli niin merkittävä, että luuranko nimettiin uudelleen hänen tyttärensä Sophie Herrmannin mukaan. Tämä lopullinen nimi on siis kunnianosoitus pikemminkin lapselle kuin eläimelle — sukupuoli on yhä tieteen näkökulmasta tuntematon.
Sir Michael Dixon paljastaa
Luuranko paljastettiin yleisölle 4. joulukuuta 2014 Natural History Museumin uudessa Exhibition Road -sisäänkäynnin Earth Hallissa. Museon silloinen johtaja Sir Michael Dixon piti paljastuspuheen, jossa hän kuvasi luurankoa "todelliseksi ihmeeksi" toisin kuin museon paljon rakastettua Diplodocus-kipsivalosta, joka oli pitkään ollut sen pääkohde.
Tieteellinen aarre
360 luuta, 19 levyä
Luuranko käsittää 360 erillistä luuta. Tähän kuuluvat kaikki 19 selkälevyä ja neljä hännän piikkiä — täydellisin tunnettu kokonaisuus. Levyt asettuivat eläimen elämässä selkärankaa pitkin kahteen vuorottelevaan riviin, ei vastatusten. Hännän neljä piikkiä — tunnetaan paleontologien kesken hieman leikkimielisesti "thagomizerina" — olivat eläimen pääasiallinen puolustusase.
Erillinen kallo
Eräs Sophie Stegosaurus -näytteen poikkeuksellinen piirre on, että sen kallon kaikki luut ovat erillisiä — ei sulautuneita yhteen kuten useimmissa muissa fossiileissa. Tämä mahdollistaa kunkin luun mittaamisen erikseen ja jopa eläimen puremavoiman laskemisen. Natural History Museumin paleontologi Paul Barrett johti tutkimusryhmää, joka käytti CT-skannereita kallon mallintamiseen ja päätyi tulokseen, että Stegosauruksen puremavoima vastasi nykyisten lehmien tai lampaiden vastaavaa.
Yllättävä syöjä
Puremavoimatutkimus oli yllättävä. Stegosauruksen pää on suhteellisen pieni, ja sen hampaat olivat pieniä — vain pikkurillin kynnen kokoisia. Aiempi oletus oli, että eläin söi vain hyvin pehmeää kasvillisuutta. Sophie Stegosauruksen kallon perusteella tutkijat kuitenkin osoittivat, että puremaleuat toimivat tehokkaasti — eläin pystyi pureskelemaan myös karkeampia saniaisia ja varpuja.
Stegosauruksen elämä myöhäisjurakaudella
150 miljoonaa vuotta sitten
Sophie Stegosaurus eli noin 150 miljoonaa vuotta sitten myöhäisjurakaudella. Tuolloin nykyinen Wyoming oli osa laajaa, lämmintä tasankoa, jolla virtasivat joet ja vaihtelivat kuivuus- ja sateet vuoden mittaan. Tämä alue tunnetaan Morrison-muodostumana, ja se on yksi maailman tärkeimmistä jurakauden fossiilialueista. Sen muut tunnetut asukkaat olivat Allosaurus, Diplodocus, Apatosaurus ja Camarasaurus.
Hidas mutta vaarallinen
Stegosauruksen ruumiin rakenne paljasti tutkijoille paljon eläimen elämästä. Etujalat olivat lyhyemmät kuin takajalat, mikä antoi eläimelle ominaisen kallistuneen ryhdin — etupää alhaalla, takapää korkeampana. Tämä rakenne rajoitti eläimen kävelynopeuden samaan kuin kävelevän sarvikuonon tai elefantin — vain muutama kilometri tunnissa. Stegosaurus ei ollut juoksija, mutta hännän piikit tekivät siitä vaarallisen jokaiselle pedolle, joka uskaltautui liian lähelle.
Selkälevyt sosiaaliseen viestintään
Yksi paleontologian klassisia kysymyksiä on, mihin Stegosauruksen selkälevyt todella olivat tarkoitettu. Yhä yleisin näkemys on, että levyt palvelivat sekä lämmönsäätelyä että lajitovereiden välistä viestintää. Levyjen sisällä kulki paljon verisuonia, joiden kautta eläin saattoi luovuttaa ylimääräistä lämpöä iholle. Samalla niiden silmiinpistävä koko ja muoto saattoi auttaa eläimiä tunnistamaan toisensa ja arvioimaan toistensa kokoa pariutumiskaudella.
Sophie Stegosaurus on maailman täydellisin Stegosaurus — fossiili, joka muutti käsityksemme tämän klassisen dinosauruksen anatomiasta.
Earth Hallin tähti
Vapaa pääsy yleisölle
Tämä fossiili on edelleen esillä Natural History Museumin Earth Hallissa, Exhibition Road -sisäänkäynnin lähellä. Museoon on vapaa pääsy, ja luuranko on yksi sen suosituimmista yksittäisistä näyttelyesineistä. Kävijöitä houkuttelee paitsi eläimen kuuluisuus ja täydellisyys, myös se asetelma, jossa sen levyt ja piikit erottuvat dramaattisesti museovalaistuksessa.
Hold the World ja VR-näyttely
Museo on käyttänyt Sophie Stegosaurus -luurankoa myös virtuaaliteknologian sovelluksessa. Hold the World -niminen VR-näyttely antaa käyttäjälle mahdollisuuden tutkia eläintä kolmiulotteisesti, ja luuranko on yksi sen kohteista. Tämä jatkaa Natural History Museumin perinnettä saattaa fossiileja yleisön ulottuville mahdollisimman monella tavalla — perinnettä, joka alkoi jo Diplodocus-kipsivaloksen aikana yli sata vuotta sitten.
Sophie Stegosaurus lyhyesti
Muut klassikkofossiilit
Maailman kuuluisimpiin fossiileihin kuuluu joukko klassisia löytöjä, jotka ovat muokanneet paleontologiaa. Tutustu muihin ryhmän sivuihin:
▶ Tilaa DinojenMaailman YouTube-kanava
Joka viikko aina uutta matskua: Dino-äänisarja, tietoiskuja ja dino-arvauspeli.