Ankannokkaiset dinosaurukset (Hadrosauridae)

Ankannokkaiset dinosaurukset – Liitukauden menestyneimmät kasvinsyöjät tuhansine hampaineen

Ankannokkaiset dinosaurukset eli hadrosaurit olivat liitukauden menestyneimpiä ja runsaslukuisimpia kasvinsyöjädinosaauksia. Ne tunnistaa leveästä, litteästä kuonosta, joka muistuttaa ankan nokkaa — mistä ryhmän suomenkielinen nimikin juontuu. Mutta ankan nokka on harhaanjohtava vertaus: hadrosaurien leuka oli todellisuudessa hämmästyttävä ruoanjauhamislaite, jollaista mikään muu eläinryhmä ei ole kehittänyt.

Hadrosaurien hampaisto oli yksi luonnonhistorian ihmeistä. Yhdellä yksilöllä saattoi olla jopa 1 000–2 000 hammasta järjestyneenä tiiviiksi hammasparistoiksi, jotka toimivat kuin liikkuva raastin. Kun yläleuan ja alaleuan hammaspatterit puristivat yhteen, ne jauhoivat kovaakin kasviainesta — havunneulasia, käpyjä ja myöhemmin kukkakasvien lehtiä ja hedelmiä. Kuluneet hampaat korvautuivat jatkuvasti uusilla, joten hadrosaurin suu oli käytännössä ikiliikkuja.

Hadrosaurit jaetaan kahteen pääryhmään: harjallisiin (lambeosauriinit) ja harjattomiin (hadrosauriinit tai saurolofiiinit). Harjalliset hadrosaurit kuten Parasaurolophus, Corythosaurus ja Lambeosaurus kehittivät näyttäviä, usein onttoja luuharjoja päänsä päälle. Nämä harjat olivat yhteydessä nenäkäytäviin ja toimivat resonanssikammioina — dinosaurus pystyi puhaltamaan ilmaa harjan läpi ja tuottamaan matalia, kaikuvia ääniä, jotka kantautuivat pitkien matkojen päähän tiheässä metsässä. Jokaisen lajin harja tuotti erilaisen äänen, mikä auttoi eri lajeja tunnistamaan toisensa.

Harjattomat hadrosaurit kuten Edmontosaurus ja Saurolophus eivät kehittäneet yhtä näyttäviä luurakenteita, mutta joillakin niistä saattoi olla pehmytkudoksesta muodostuneita harjoja tai pullistumia, jotka eivät säily fossiileina. Edmontosauruksen fossiileista on löydetty jälkiä kukon harjaa muistuttavasta pehmytkudosrakenteesta pään päällä.

Hadrosaurit olivat suuria eläimiä. Useimmat lajit kasvoivat 8–12 metriä pitkiksi, mutta suurimmat kuten kiinalainen Shantungosaurus saattoivat yltää jopa 15 metriin ja painaa 16 tonnia — mikä tekee siitä yhden suurimmista tunnetuista kasvinsyöjädinosauruksista ylipäätään. Toisessa ääripäässä olivat nuoret yksilöt, jotka kuoriutuivat pienistä munista ja kasvoivat nopeasti aikuiskokoon.

Hadrosaurit elivät todennäköisesti suurissa laumoissa, mikä tarjosi suojaa petoja vastaan. Fossiililöydöt tukevat tätä: useista paikoista on löydetty kymmeniä tai jopa satoja hadrosaurien luurankoja yhdessä, mikä viittaa joukkokuolemiin tulvissa tai mutavyöryissä. Laumakäyttäytymisen lisäksi hadrosaurit olivat todennäköisesti huolehtivia vanhempia. Maiasaura — jonka nimi tarkoittaa ”hyvää äitiliskoa” — löydettiin pesimäpaikalta, jossa oli pesiä, munia ja eri-ikäisiä poikasia, mikä osoittaa, että vanhemmat ruokkivat ja suojelivat jälkeläisiään pesässä.

Hadrosaurit olivat levinneet laajalle. Niiden fossiileja on löydetty Pohjois-Amerikasta, Aasiasta, Euroopasta ja jopa Etelä-Amerikasta. Ne olivat erityisen runsaslukuisia myöhäisen liitukauden Pohjois-Amerikassa, jossa ne muodostivat suuren osan suurten kasvinsyöjien biomassasta. Tyrannosaurus rex saalistit todennäköisesti hadrosaureja säännöllisesti — useiden hadrosaurien fossiileista on löydetty T. rexin purujälkiä.

Yksi mielenkiintoisimmista hadrosaureihin liitetyistä dinosauruksista on Iguanodon, joka ei tiukassa mielessä kuulu hadrosaureihin vaan niiden esi-isiin. Iguanodon oli yksi ensimmäisistä koskaan löydetyistä ja nimetyistä dinosauruksista — sen fossiilit tunnistettiin jo 1820-luvulla. Se on mukana tässä kategoriassa, koska se edustaa sitä evoluutiolinjaa, josta hadrosaurit myöhemmin kehittyivät, ja koska se on rakenteeltaan ja elintavoiltaan hyvin samankaltainen.

Edmontosaurus

Edmontonin lisko Edmontosaurus oli yksi suurimmista ja yleisimmistä hadrosauureista — jopa 13 metriä pitkä ja 4 tonnia painava. Se eli aivan liitukauden lopussa, 73–66 miljoonaa vuotta sitten, samoilla alueilla T. rexin kanssa Pohjois-Amerikassa. Edmontosaurus on yksi harvoista dinosauruksista, joista on löydetty mumifioitunutta ihoa, ja yhdestä fossiiilista löytyi jälkiä kukon harjaa muistuttavasta pehmytkudosrakenteesta pään päällä.

Lue kattava artikkeli Edmontosaurus dinosauruksesta tästä

Lambeosaurus

Lamben lisko Lambeosaurus oli yksi suurimmista harjallisista hadrosauureista — jopa 12 metriä pitkä. Sen pään päällä oli erikoinen, kirveen muotoinen luuharja, joka teki siitä yhden näyttävimmistä hadrosauureista. Se eli noin 76–75 miljoonaa vuotta sitten Pohjois-Amerikassa. Lambeosauruksen harjan muoto vaihteli huomattavasti yksilöiden välillä, mikä viittaa siihen, että harja oli tärkeä yksilöiden ja sukupuolten tunnistamisessa.

Lue kattava artikkeli Lambeosaurus dinosauruksesta tästä

Corythosaurus

Kypärälisko Corythosaurus tunnistaa pyöreästä, kypärämäisestä luuharjasta pään päällä, joka muistuttaa kreikkalaisen sotilaan kypärää — mistä sen nimikin tulee. Se eli noin 77–75 miljoonaa vuotta sitten Pohjois-Amerikassa ja kasvoi noin 9 metriä pitkäksi. Corythosauruksen harja toimi resonanssikammiona äänen tuottamiseen, ja eri-ikäisten yksilöiden harjat olivat eri muotoisia, mikä on aiheuttanut sekaannusta lajien luokittelussa.

Lue kattava artikkeli Corythosaurus dinosauruksesta tästä

Tustustu myös Dino-äänisarjaan youtubessa

Shantungosaurus

Shantungin lisko Shantungosaurus on suurin tunnettu hadrosauuri ja yksi suurimmista kasvinsyöjädinosauruksista ylipäätään. Se kasvoi jopa 15–17 metriä pitkäksi ja painoi arviolta 16 tonnia — suurempi kuin monet sauropodit. Se löydettiin Kiinasta Shandongin maakunnasta ja eli noin 73 miljoonaa vuotta sitten. Shantungosauruksella oli yli 1 500 hammasta tiiviissä hammasparistoissa, ja sen koko tekee siitä todisteen siitä, etteivät vain sauropodit voineet kasvaa jättimäisiksi.

 Lue kattava artikkeli Shantungosaurus dinosauruksesta tästä (tulossa)

Iguanodon

Iguaaninhammas Iguanodon on yksi dinosaurusten tutkimuksen historiallisimmista lajeista — se nimettiin vuonna 1825 ja oli vasta toinen dinosaurus, joka sai tieteellisen nimen. Nimi tarkoittaa ”iguaanin hammasta”, koska sen hampaat muistuttivat eteläamerikkalaisten iguaaniliskojen hampaita. Iguanodon oli noin 10 metriä pitkä ja pystyi liikkumaan sekä kahdella että neljällä jalalla. Sen peukalo oli muuttunut teräväksi piikiksi, jota se todennäköisesti käytti puolustautumiseen.

 Lue kattava artikkeli Iguanodon dinosauruksesta tästä (tulossa)

Charonosaurus

Jopa 13-metrinen lambeosauriini myöhäiseltä liitukaudelta Kiinasta, noin 70 miljoonaa vuotta sitten. Charonosaurus on Parasaurolophuksen aasialainen sukulainen — sillä oli samanlainen pitkä, taaksepäin kaartuva torviharja, mutta se oli kokoluokkaan suurempi. Nimi tulee Kharonista, kreikkalaisen mytologian Styx-joen lauttamiehestä, sillä fossiilit löydettiin Amur-joen varrelta. Se on hieno esimerkki evoluution rinnakkaiskehityksestä — sama harjaratkaisu syntyi kahdessa eri maanosassa.

Lue kattava artikkeli Charonosaurus dinosauruksesta tästä (tulossa)

Tsintaosaurus

Jopa 8–10-metrinen lambeosauriini myöhäiseltä liitukaudelta Kiinasta, noin 72 miljoonaa vuotta sitten. Tsintaosauruksen tavaramerkki on suoraan ylöspäin nouseva yksisarvimainen harja pään päältä — aivan eri muoto kuin minkään muun ankannokkaisen. Pitkään tätä piikkiä epäiltiin rekonstruktiovirheeksi, mutta vuoden 2013 uudet fossiilit vahvistivat sen todelliseksi. Tsintaosaurus on todellinen ”yksisarvidinosaurus” ja yksi Aasian erikoisimmista hadrosaureista.

Lue kattava artikkeli Tsintaosaurus dinosauruksesta tästä (tulossa)

Velafrons

Noin 7,5-metrinen lambeosauriini myöhäiseltä liitukaudelta Meksikosta, Coahuilan osavaltiosta, noin 73,5 miljoonaa vuotta sitten. Velafronsin nimi tarkoittaa ”purjeotsaa” — sen kupumainen harja muistuttaa purjelaivan purjetta ylös kaartuvana otsalla. Se on ensimmäinen uusi lambeosauriinisuku Pohjois-Amerikassa yli 70 vuoteen — kuvattiin tieteellisesti vasta 2007. Meksikon tärkein ankannokkainen, ja todiste siitä että lambeosauriinit menestyivät myös Pohjois-Amerikan eteläosissa subtrooppisilla alueilla.

Lue kattava artikkeli Velafrons dinosauruksesta tästä (tulossa)

Brachylophosaurus

Noin 9-metrinen saurolofiini myöhäiseltä liitukaudelta Montanasta ja Albertasta, noin 78 miljoonaa vuotta sitten. Brachylophosauruksen tavaramerkki on lyhyt, litteä lapiomainen harja otsalla — kuin pieni hyllypylväs pään päällä. Tunnetaan erityisesti ”Leonardosta” — yhdestä dinosaurusmumioista, joista on säilynyt ihoa, lihasta ja jopa sisäelimiä. Leonardon löytö vuonna 2000 oli mullistava, koska se antoi paleontologeille ensimmäisen suoran näkökulman hadrosauridin pehmytkudoksiin ja sisäisiin rakenteisiin.

Lue kattava artikkeli Brachylophosaurus dinosauruksesta tästä (tulossa)

Gryposaurus

Noin 9-metrinen saurolofiini myöhäiseltä liitukaudelta Pohjois-Amerikasta, noin 77 miljoonaa vuotta sitten. Gryposauruksen tavaramerkki on kyhmynenä — nenän päällä nouseva luinen kohouma, joka antaa sille roomalaisen sotilaan profiilin. Nimi tarkoittaa ”koukkunokkaista liskoa”. Kolme tunnettua lajia, kohtuullinen fossiilinäyttö, mukaan lukien säilyneitä ihonjälkiä. Gryposaurus on visuaalisesti tunnistettava heti kyhmynenäisen profiilinsa vuoksi — eri näköinen kuin kaikki muut saurolofiinit.

Lue kattava artikkeli Gryposaurus dinosauruksesta tästä (tulossa)