Lufeng ja Dashanpu

Kiinan jurakauden aarreaitat

Lounais-Kiinassa sijaitsevat Lufeng ja Dashanpu ovat kaksi maailman tärkeintä jurakauden dinosaurusten löytöaluetta. Yhdessä ne kertovat tarinan siitä, miten dinosaurukset kehittyivät ja monipuolistuivat jurakaudella — aikana, jolloin ne nousivat maapallon hallitseviksi eläimiksi.

Yunnanin provinssin Lufeng-muodostuma on varhaisjurakautinen, noin 200–190 miljoonaa vuotta vanha. Se on yksi maailman parhaista paikoista tutkia sauropodien varhaisia esi-isiä — niitä kasvinsyöjiä, joista myöhemmin kehittyivät jättimäiset pitkäkauloiset dinosaurukset.

Sichuanin provinssin Dashanpu puolestaan on keskijurakautinen löytöalue Zigongin kaupungin lähellä. Sen kerrostumat ovat noin 165 miljoonaa vuotta vanhoja, ja ne ovat tuottaneet poikkeuksellisen runsaan ja monipuolisen dinosauruseläimistön — sauropodeja, petodinosauruksia ja varhaisia kilpidinosauruksia.

Näiden kahden löytöalueen merkitys on siinä, että ne yhdessä kattavat jurakauden, joka muilta Aasian kuuluisilta löytöpaikoilta usein puuttuu. Useimmat Aasian tunnetut kohteet ovat liitukautisia, mutta nämä kerrostumat valaisevat sitä paljon vanhempaa aikaa, jolloin dinosaurusten suuri menestystarina vasta alkoi.

Jurakausi oli dinosaurusten kehityksen kannalta ratkaiseva aikakausi. Sitä edeltäneellä triaskaudella dinosaurukset olivat vielä suhteellisen pieni ja vaatimaton eläinryhmä. Jurakaudella ne kuitenkin monipuolistuivat ja kasvoivat — kasvinsyöjistä kehittyivät jättimäiset pitkäkauloiset lajit, ja pedot saavuttivat huomattavia kokoja. Lounais-Kiinan löytöalueet tallensivat juuri tämän muutoksen.

Lounais-Kiina oli jurakaudella rehevää, lämmintä seutua. Maisemaa hallitsivat havumetsät, saniaiset ja muut varhaiset kasvit, ja aluetta halkoivat joet ja järvet. Tällainen ympäristö tarjosi runsaasti ravintoa suurille kasvinsyöjälaumoille, ja niiden myötä myös petodinosauruksille. Kerrostumat piirtävät kuvan vehreästä maailmasta, jossa dinosaurukset kukoistivat.

Kiinan dinosaurustutkimuksen alku

Tarina alkoi 1930-luvun lopulla, kun geologi Bian Meinian alkoi löytää fossiileja Shawanin alueelta Yunnanissa. Pian hänen seuraansa liittyi paleontologi Yang Zhongjian, lännessä nimellä C. C. Young tunnettu tutkija, jota on kutsuttu kiinalaisen paleontologian isäksi.

Vuonna 1941 Young kuvasi alueelta Lufengosaurus huenei -dinosauruksen. Nimi viittaa löytöpaikkaan, ja lajinimi kunnioittaa Youngin opettajaa, saksalaista paleontologia Friedrich von Huenea. Tästä lajista tuli merkittävä symboli: sen lähes täydellinen luuranko oli ensimmäinen Kiinassa pystytetty kokonainen dinosaurusluuranko, ja sen kunniaksi julkaistiin jopa postimerkki vuonna 1958.

Sichuanin löytöalue tuli tunnetuksi 1970-luvun alussa, kun kaasukentän rakennustyöt paljastivat dinosaurusten luita. Vuonna 1977 alueelta kerättiin poikkeuksellisen suuri sauropodi, joka tunnistettiin Shunosaurukseksi. Tämä oli alkua: pian kävi ilmi, että kohde oli yksi maailman rikkaimmista keskijuran dinosauruskohteista, ja sinne perustettiin lopulta oma dinosaurusmuseo kaivausalueen päälle.

Yang Zhongjianin merkitys kiinalaiselle paleontologialle oli valtava. Hän koulutti uuden tutkijasukupolven ja loi pohjan sille, että Kiinasta on myöhemmin tullut yksi maailman johtavista dinosaurustutkimuksen maista. Monet hänen kuvaamistaan lajeista ovat yhä keskeisiä tutkimuskohteita, ja häntä muistetaan alan uranuurtajana.

Lufengin ja Dashanpun dinosaurukset

Näiden kahden löytöalueen dinosaurukset edustavat kahta eri aikakautta. Vanhemman alueen eläimistö kertoo varhaisjurasta, nuoremman keskijurasta — ja yhdessä ne näyttävät, miten dinosaurukset kehittyivät.

Näiden alueiden dinosaurukset ovat erityisen arvokkaita, koska ne valaisevat dinosaurusten kehityksen ratkaisevaa vaihetta. Varhaisjurakautiset kasvinsyöjät edustavat ryhmää, josta jättimäiset sauropodit kehittyivät. Keskijurakautinen eläimistö puolestaan näyttää, miltä kukoistava dinosaurusyhteisö näytti kymmeniä miljoonia vuosia myöhemmin.

Varhaisjuran kasvinsyöjät olivat sauropodien esi-isiä. Ne eivät vielä olleet aitoja jättiläisiä, vaan suhteellisen pieniä, muutaman metrin mittaisia eläimiä, jotka pystyivät kävelemään sekä kahdella että neljällä jalalla. Niiden pitkä kaula ja pieni pää viittasivat kuitenkin jo siihen suuntaan, johon kehitys myöhemmin eteni.

Keskijuran sauropodit olivat jo aitoja jättiläisiä. Ne kävelivät neljällä paksulla jalalla, niiden kaula oli venynyt pitkäksi ja koko ruumis oli kasvanut valtavaksi. Hännän päässä oleva luinen nuija oli joillakin lajeilla tehokas puolustusase suuria petoja vastaan. Tämä kehityskaari — pienestä esi-isästä jättiläiseksi — on yksi dinosaurustieteen kiehtovimmista tarinoista.

Kahden aikakauden kerrostumat

Nämä kaksi aluetta edustavat kahta eri jurakauden vaihetta, ja niiden kerrostumat syntyivät erilaisissa ympäristöissä. Yhdessä ne tarjoavat harvinaisen ikkunan jurakauden Kiinaan.

Punertavat varhaisjurakautiset kerrostumat syntyivät jokien ja tulvatasankojen maailmaan. Ne ovat säilyttäneet runsaasti kokonaisia luurankoja, joiden luut eivät ole litistyneet vaan ovat säilyneet ehjinä, alkuperäisessä muodossaan. Keskijurakautiset kerrostumat puolestaan syntyivät rehevään, järvien ja jokien halkomaan ympäristöön, jossa eläinten ruumiit hautautuivat nopeasti veden pohjalle.

Kerrostumien ikäero on merkittävä. Varhaisjuran ja keskijuran välillä kului kymmeniä miljoonia vuosia — pidempi aika kuin esimerkiksi viimeisten dinosaurusten ja nykyihmisen välillä. Tämän vuoksi kahden alueen eläimistöt poikkeavat selvästi toisistaan, vaikka molemmat sijaitsevat Lounais-Kiinassa. Yhdessä ne muodostavat harvinaisen aikasarjan, jossa kehitys näkyy konkreettisesti.

Tutkimus jatkuu yhä

Molemmat alueet ovat edelleen aktiivisia tutkimuskohteita. Kiinalaiset tutkimusryhmät tekevät molemmilla alueilla kaivauksia, ja uusia lajeja kuvataan säännöllisesti.

Vanhemmista varhaisjurakautisista kerrostumista on viime vuosina kuvattu useita uusia sauropodien esi-isiä. Jokainen uusi laji täydentää kuvaa siitä, miten sauropodien sukuhaara monipuolistui jurakauden alussa. Alue on yksi maailman parhaista paikoista tutkia juuri tätä dinosaurusten kehityksen vaihetta.

Tämän kohteen fossiilirikkaus on tehnyt siitä poikkeuksellisen. Sinne rakennettiin oma dinosaurusmuseo suoraan kaivausalueen päälle — kävijät voivat nähdä fossiileja alkuperäisellä paikallaan kalliossa. Tämä on tehnyt kohteesta sekä tärkeän tutkimuskohteen että yhden maailman merkittävimmistä dinosaurusnähtävyyksistä.

Fossiilien runsaus kertoo myös siitä, miten ne hautautuivat. Monet eläimet päätyivät jokien ja järvien pohjalle, missä ne peittyivät nopeasti sedimenttiin. Tällainen nopea hautautuminen suojasi luut hajoamiselta ja raadonsyöjiltä. Siksi alueelta tunnetaan poikkeuksellisen paljon kokonaisia luurankoja, ei vain hajanaisia luita — ja juuri se tekee kohteesta niin arvokkaan.

Lufengin ja Dashanpun perintö

Molempien alueiden fossiilit ovat keskeinen osa Kiinan dinosaurusperintöä. Lufengosaurus on yksi maan kuuluisimmista dinosauruksista, ja keskijurakautinen dinosaurusmuseo houkuttelee kävijöitä ympäri maailmaa. Molemmat alueet ovat olleet tärkeitä myös kiinalaisen paleontologian kehitykselle.

Näiden löytöalueiden suurin merkitys on siinä, miten ne kertovat dinosaurusten varhaisesta menestystarinasta. Useimmat kuuluisat löytöpaikat valaisevat liitukautta, dinosaurusten aikakauden loppua. Lufeng ja Dashanpu sen sijaan näyttävät, miten kaikki alkoi — miten dinosaurukset nousivat jurakaudella maapallon hallitseviksi eläimiksi.

Tutustu muihin löytöalueisiin

Muut löytöpaikat Aasiassa

Dinosauruksia jokaisella mantereella