Merihirviö dinosaurukset - esihistorian merimateliat ja merijättiläiset
Merihirviö dinosaurukset – merimateliat ja merijättiläiset – Dinosaurusten aikana valtameriä hallitsivat hirviömäiset pedot
Kun dinosaurukset hallitsivat maata, valtameriä hallitsivat aivan yhtä vaikuttavat hirviöt. Jättimäiset merimateliat, esihistorialliset hait ja muinaiset merimatelijat täyttivät jokaisen ekologisen lokeron meren pinnasta syvänteisiin. Ne olivat dinosaurusten aikana merten kiistattomia hallitsijoita — ja monet niistä olivat kooltaan ja saalistustehokkuudeltaan jopa maalla eläviä sukulaisiaan pelottavampia.
On tärkeää ymmärtää, että merimateliat eivät olleet dinosauruksia. Dinosaurukset olivat maaeläimiä, eivätkä ne koskaan sopeutuneet merielämään. Mosasaurit, plesiosaurit, ichthyosaurit ja muut merten matelijat kehittyivät eri matelijalinjoista ja palasivat mereen itsenäisesti — samaan tapaan kuin nykyiset valaat ovat nisäkkäitä, jotka palasivat mereen maalta. Tällä sivustolla ne on kuitenkin yhdistetty omaan kategoriaansa, koska ne ovat erottamaton osa mesotsoisen maailmankauden tarinaa ja kiinnostavat samaa yleisöä.
Merimateliat voidaan jakaa useaan pääryhmään. Ichthyosaurit eli ”kalaliskot” olivat ensimmäisiä mereen palanneita matelijoita, ja ne muistuttivat hämmästyttävästi nykyisiä delfiinejä — esimerkki konvergenttista evoluutiosta, jossa eri eläimet kehittävät samankaltaisen ruumiinrakenteen samanlaisessa ympäristössä. Ichthyosaurit hallitsivat meriä triaskaudella ja jurakaudella, mutta katosivat ennen liitukauden loppua.
Plesiosaurit olivat pitkäkaulaisia merimatelioita, jotka uivat neljällä evämäisellä raajallaan. Ne jaetaan kahteen päätyyppiin: pitkäkaulaisiin plesiosaureihin kuten Elasmosaurus ja Thalassomedon, joiden kaulassa saattoi olla yli 70 nikamaa, sekä lyhytkaulaisiin ja suuripäisiin pliosaureihin kuten Kronosaurus ja Liopleurodon, jotka olivat valtamerien huippupetoja. Plesiosaurit ovat innoittaneet lukemattomia merihirviötarinoita — mukaan lukien Loch Nessin hirviön legendaa.
Mosasaurit olivat liitukauden merien ehdottomia hallitsijoita. Ne kehittyivät pienistä liskoista ja kasvoivat jättimäisiksi meripedoiksi, jotka korvasivat ichthyosaurit valtamerien huippusaalistajina. Mosasaurus ja Tylosaurus kasvoivat yli 12–17 metriä pitkiksi ja saalistavat lähes kaikkea — kaloja, merikotiloita, haita, muita merimatelioita ja jopa toisiaan. Ne kuolivat sukupuuttoon yhdessä dinosaurusten kanssa 66 miljoonaa vuotta sitten.
Tähän kategoriaan on sisällytetty myös muutamia eläimiä, jotka eivät ole merimatelioita mutta kuuluvat samaan esihistoriallisten merten tarinaan. Deinosuchus ja Sarcosuchus olivat jättimäisiä krokotiilisukulaisia, jotka saalistavat rannikoilla ja jokisuistoissa — Deinosuchus saattoi jopa saalistaa dinosauruksia vedestä käsin. Archelon oli historian suurin kilpikonna, jonka kuori oli pienen auton kokoinen. Basilosaurus oli varhainen valas, joka eli dinosaurusten sukupuuton jälkeen ja osoittaa, miten nisäkkäät täyttivät merimatelioiden jättämän tyhjiön. Megalodon puolestaan oli historian suurin tunnettu hai, joka eli miljoonia vuosia dinosaurusten jälkeen mutta kuuluu samaan esihistoriallisten merijättiläisten jatkumoon.
Merten esihistoria on monella tavalla vähemmän tunnettu kuin maalla eläneiden dinosaurusten tarina. Merieläinten fossiilit säilyvät eri tavalla, ja kokonaiset luurangot ovat harvinaisempia. Silti viime vuosikymmeninä on tehty hämmästyttäviä löytöjä: ichthyosaurien fossiileista on löydetty säilyneitä silmän pigmenttejä, mosasaurien ihosta on tunnistettu värikuvioita, ja plesiosaurien synnytystapoja on voitu selvittää sikiöfossiilien avulla. Olemme vasta alussa ymmärtämässä, millainen maailma esihistoriallisten merten pinta alla todella oli.
Nämä eläimet muistuttavat siitä, että dinosaurusten aikakausi ei ollut pelkästään maalla elävien jättiläisten tarina. Valtamerien alla tapahtui yhtä dramaattinen evoluution näytelmä — ja sen pääosanäyttelijät olivat vähintään yhtä vaikuttavia.
Mosasaurus
Maas-joen lisko Mosasaurus oli liitukauden merien pelätyin peto — jopa 17 metriä pitkä ja 15 tonnia painava merimatelija, joka hallitsi valtameriä viimeiset 20 miljoonaa vuotta ennen suurta sukupuuttoa. Se kehittyi pienistä liskoista ja on nykyisten varaanien ja käärmeisten kaukainen sukulainen. Mosasauruksen kaksiosainen leuka toimi käärmeen tapaan, jolloin se pystyi nielemään suuria saaliita kokonaisina. Jurassic World -elokuvat tekivät Mosasauruksesta uuden yleisön suosikin.
Plesiosaurus
Lähes lisko Plesiosaurus oli ensimmäisiä löydettyjä merimatelioita — Mary Anning kaivoi sen esiin Englannin rannikolta vuonna 1823. Noin 3,5 metriä pitkä Plesiosaurus ui neljällä evämäisellä raajallaan ja pyydysti kaloja pitkällä, taipuisalla kaulallaan. Se eli varhaisella jurakaudella noin 200–175 miljoonaa vuotta sitten. Plesiosauruksen löytö hämmästytti aikalaiset — kukaan ei ollut koskaan nähnyt mitään vastaavaa.
Ichthyosaurus
Kalalisko Ichthyosaurus oli delfiiniä muistuttava merimatelija, joka eli jurakaudella noin 200–190 miljoonaa vuotta sitten. Se oli noin 2 metriä pitkä, virtaviivainen ja erittäin nopea uimari. Ichthyosauruksen silmät olivat suhteessa valtavat — jopa 10 senttimetriä halkaisijaltaan — mikä auttoi sitä saalistamaan hämärässä syvällä vedessä. Poikkeuksellisesti merimatelioille Ichthyosaurus synnytti eläviä poikasia eikä muninut.
Lue kattava artikkeli Ichthyosaurus dinosauruksesta tästä
Elasmosaurus
Ohutlevylisko Elasmosaurus oli pitkäkaulaisista plesiosauureista äärimmäisin — sen kaula oli jopa 7 metriä pitkä ja sisälsi 72 nikamaa, enemmän kuin millään muulla tunnetulla eläimellä. Koko eläin kasvoi 14 metriä pitkäksi ja eli noin 80 miljoonaa vuotta sitten liitukauden merissä. Elasmosaurus käytti pitkää kaulaansa pyydystääkseen kaloja äkkiä kääntyvällä päällään, kun sen massiivinen vartalo ui hitaasti alla.
Lue kattava artikkeli Elasmosaurus dinosauruksesta tästä
Kronosaurus
Kronoksen lisko Kronosaurus oli pliosauuri — lyhytkaulainen ja suuripäinen plesiosauuri, joka oli valtamerien huippupeto. Sen kallo oli jopa 2,4 metriä pitkä, mikä tekee siitä yhden suurikalloisimmista merimateliioista. Kronosaurus kasvoi noin 10–11 metriä pitkäksi ja eli noin 120–100 miljoonaa vuotta sitten Australian ja Etelä-Amerikan merissä. Se saalistit kaikkea — kaloja, merikotiloita, muita merimatelioita ja jopa haita.
Lue kattava artikkeli Kronosaurus dinosauruksesta tästä
Liopleurodon
Sileäkylkihammas Liopleurodon oli toinen valtava pliosauuri, joka eli jurakaudella noin 165–155 miljoonaa vuotta sitten Euroopan merissä. Se kasvoi noin 6–7 metriä pitkäksi — vaikka BBC:n Walking with Dinosaurs -sarja esitti sen virheellisesti 25-metrisenä jättiläisenä. Todellisuudessakin Liopleurodon oli pelottava saalistaja: sen leuat olivat täynnä teräviä, kartiomäisiä hampaita ja puruvoima oli valtava. Se saalistit muita merimatelioita ja suuria kaloja.
Lue kattava artikkeli Liopleurodon dinosauruksesta tästä
Tylosaurus
Kyttyräkuonoinen lisko Tylosaurus oli yksi suurimmista mosasauureista — jopa 14 metriä pitkä meripeto, joka hallitsi liitukauden Pohjois-Amerikan Läntistä sisämerta noin 85–80 miljoonaa vuotta sitten. Toisin kuin useimmilla mosasauureilla, Tylosauruksen kuono oli tylppä ja kova, ja sitä saatettiin käyttää puskemaan saaliita tai kilpailijoita. Sen vatsasta on löydetty toisen mosasaurin, haiden, lintujen ja jopa plesiosauurin jäännöksiä — todiste siitä, että se söi lähes kaikkea.
Lue kattava artikkeli Tylosaurus dinosauruksesta tästä (tulossa)
Shonisaurus
Shoshone-vuorten lisko Shonisaurus oli yksi suurimmista ichthyosauureista ja samalla yksi suurimmista merimateliioista koskaan. Se kasvoi jopa 15–21 metriä pitkäksi ja eli triaskaudella noin 237–227 miljoonaa vuotta sitten. Shonisaurus oli valtavan kokoinen mutta todennäköisesti suhteellisen hidas — se saattoi imeä saaliita suuhunsa kuten nykyiset ryhävalaat. Nevadasta on löydetty kymmeniä Shonisaurusten luurankoja yhdestä paikasta, mikä viittaa joukkokuolemaan.
Lue kattava artikkeli Shonisaurus dinosauruksesta tästä (tulossa)
Nothosaurus
Valesisko Nothosaurus oli triaskauden varhainen merimatelija, noin 4 metriä pitkä puolivesieläin, joka eli noin 240–210 miljoonaa vuotta sitten. Se ei ollut vielä täysin sopeutunut merielämään vaan eli todennäköisesti hylkeen tapaan — saalistaen vedessä mutta leviten ja mahdollisesti lisääntyen maalla. Nothosaurukset ovat plesiosaurien esi-isien lähisukulaisia ja edustavat siirtymävaihetta maalta mereen.
Lue kattava artikkeli Nothosaurus dinosauruksesta tästä (tulossa)
Deinosuchus
Kauhukrokotiili Deinosuchus oli historian suurimpia krokotiilinsukulaisia — jopa 10–12 metriä pitkä ja 4–8 tonnia painava jättiläinen, joka eli noin 82–73 miljoonaa vuotta sitten Pohjois-Amerikan rannikoilla ja jokisuistoissa. Se ei ollut dinosaurus vaan krokotiili, mutta se oli tarpeeksi suuri saalistaakseen dinosauruksia vedestä käsin. Deinosuchuksen puruvoima oli arviolta jopa suurempi kuin T. rexin, ja sen hampaisiin on jäänyt dinosaurusten luiden jälkiä.
Lue kattava artikkeli Deinosuchus dinosauruksesta tästä (tulossa)
Sarcosuchus
Lihakrokotiili Sarcosuchus imperator eli ”lihakrokotiilien keisari” oli toinen jättimäinen krokotiilisukulainen — noin 11–12 metriä pitkä ja jopa 8 tonnia painava. Se eli noin 112 miljoonaa vuotta sitten liitukaudella nykyisen Afrikan jokialueilla. Toisin kuin Deinosuchus, Sarcosuchus ei ollut nykyisten krokotiilien lähisukulainen vaan kuului omaan sukuhaaraansa. Sen kuono oli pitkä ja kapea kuin gavialilla, mikä viittaa kalansyöntiin, mutta sen koolla se olisi voinut saalistaa mitä tahansa.
Lue kattava artikkeli Sarcosuchus dinosauruksesta tästä (tulossa)
Archelon
Muinaiskilpikonna Archelon ischyros oli historian suurin tunnettu kilpikonna. Sen kuori oli jopa 4 metriä pitkä ja siipien kärkiväli — eli etuevärien väli — lähes 5 metriä. Se painoi arviolta 2 tonnia. Archelon eli noin 80–66 miljoonaa vuotta sitten liitukauden Pohjois-Amerikan Läntisessä sisämeressä. Sen kuori ei ollut kiinteä kuten nykyisillä kilpikonnilla vaan nahkamainen ja joustava, kuten nykyisellä nahkakilpikonnalla. Se söi todennäköisesti meduusoja ja pehmytkudoseliöitä.
Lue kattava artikkeli Archelon dinosauruksesta tästä (tulossa)
Basilosaurus
Kuningaslisko Basilosaurus ei ollut matelija nimestään huolimatta vaan varhainen valas, joka eli noin 40–34 miljoonaa vuotta sitten — kymmeniä miljoonia vuosia dinosaurusten sukupuuton jälkeen. Se kasvoi jopa 18 metriä pitkäksi ja oli aikansa merien huippupeto. Basilosaurus on tärkeä, koska se osoittaa miten nisäkkäät täyttivät merimateliioiden jättämän ekologisen tyhjiön. Sillä oli vielä pienet, surkastuneet takajalat — todiste siitä, että valaat kehittyivät maalla eläneistä nisäkkäistä.
Lue kattava artikkeli Basilosaurus dinosauruksesta tästä (tulossa)
Megalodon
Suurihampainen Megalodon eli Otodus megalodon oli historian suurin tunnettu hai — jopa 15–18 metriä pitkä ja 50–100 tonnia painava merijättiläinen. Se eli noin 23–3,6 miljoonaa vuotta sitten, siis paljon dinosaurusten jälkeen, mutta kuuluu esihistoriallisten merijättiläisten jatkumoon. Megalodonin hampaat olivat jopa 18 senttimetriä pitkiä, ja sen puruvoima oli arvioilta 10 kertaa suurempi kuin valkohailla. Se saalistit valaita ja muita suuria merieläimiä.
Lue kattava artikkeli Megalodon dinosauruksesta tästä (tulossa)
Thalassomedon
Merenpaholainen Thalassomedon oli pitkäkaulainen plesiosauuri, jonka nimi tarkoittaa ”merenpaholaista”. Se kasvoi noin 12 metriä pitkäksi ja eli noin 95 miljoonaa vuotta sitten liitukauden merissä Pohjois-Amerikassa. Thalassomedonin kaula oli noin 6 metriä pitkä ja sisälsi 62 nikamaa. Sen vatsasta löydetyissä fossiileissa on tunnistettu kiviä — gastroliteja — joiden uskotaan auttaneen painolastina sukeltamisessa tai ruoansulatuksessa.
Lue kattava artikkeli Thalassomedon dinosauruksesta tästä (tulossa)
Anomalocaris
Noin 1-metrinen meren ensimmäinen huippupeto kambrikaudelta Kanadasta, noin 505 miljoonaa vuotta sitten. Sillä oli kaksi piikkistä ”kynsikättä” suun edessä, ympyränmuotoinen hammasrengas-suu ja monimutkaiset silmät sadoilla linsseillä. Kun sen eri ruumiinosat löydettiin eri aikoina, tutkijat luulivat niitä eri eläimiksi 60 vuotta — vasta 1980-luvulla ymmärrettiin, että kyseessä oli yksi ja sama olento.
Lue kattava artikkeli Anomalocaris dinosauruksesta tästä (tulossa)
Aegirocassis
Noin 2-metrinen jättiläismatomainen olento ordoviikkikaudelta Marokosta, noin 480 miljoonaa vuotta sitten. Anomalocariksen sukulainen, mutta täysin päinvastainen saalistukseltaan: Aegirocassis kehitti valaan kaltaisen suodatusruokinnan 470 miljoonaa vuotta ennen varsinaisia valaita. Evoluution upea rinnakkaiskehitys-esimerkki, jossa sama biologinen ratkaisu keksittiin kahdesti eri aikakausilla.
Lue kattava artikkeli Aegirocassis dinosauruksesta tästä (tulossa)
Cameroceras
Jopa 6–9 metriä pitkä suorakuorinen jättiläismustekala ordoviikkikaudelta, noin 470 miljoonaa vuotta sitten. Aikansa huippupeto ja todennäköisesti maailmanhistorian ensimmäinen jättiläiseläin. Nykyisten mustekalojen sukulainen, mutta sen pitkä kartiomainen kuori oli kuin suoristettu ammoniitti. Cameroceras saalisti triobiitteja ja muita merieläimiä kuorensa suuaukosta ulos työntyvillä lonkeroilla.
Lue kattava artikkeli Cameroceras dinosauruksesta tästä (tulossa)
Dunkleosteus
Massiivinen, jopa 6-metrinen panssaroitu kala devonikaudelta, noin 360 miljoonaa vuotta sitten. Sillä ei ollut hampaita vaan luiset leukalevyt, jotka toimivat kuin giljotiini. Sen puremavoima oli yksi eläinkunnan historian suurimmista — tutkijat ovat arvioineet sen ylittäneen jopa Tyrannosauruksen. Devonikausi tunnetaan ”kalojen aikakautena”, ja Dunkleosteus oli sen kiistaton hirviömäinen kuningas.
Lue kattava artikkeli Dunkleosteus dinosauruksesta tästä (tulossa)
Mixosaurus
Pieni, noin 1-metrinen ensimmäinen todellinen ichthyosaurus keskitriaskaudelta Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta, noin 245 miljoonaa vuotta sitten. Mixosaurus edustaa evoluution tärkeää välivaihetta — se osoittaa, kuinka ichthyosauria kehittyivät maaeläimistä täysin merieläimiksi. Myöhemmät ichthyosauria kuten Shastasaurus ja Temnodontosaurus polveutuivat sen kaltaisista esi-isistä.
Lue kattava artikkeli Mixosaurus dinosauruksesta tästä (tulossa)
Cymbospondylus
Valtava, jopa 17-metrinen varhainen ichthyosaurus keskitriaskaudelta Nevadasta, noin 246 miljoonaa vuotta sitten. Cymbospondylus on evoluutiosensaatio: vuoden 2021 tutkimus osoitti, että se saavutti valaan mittasuhteet vain 8 miljoonassa vuodessa — nopein jättiläiskokoon kasvu minkään tunnetun eläimen historiassa. Se on muistutus siitä, että merissä elämä kykeni sopeutumaan uskomattomalla vauhdilla permikauden sukupuuton jälkeen.
Lue kattava artikkeli Cymbospondylus dinosauruksesta tästä (tulossa)
Thalattoarchon
Noin 8,6-metrinen ichthyosaurus varhaiselta triaskaudelta Nevadasta, noin 244 miljoonaa vuotta sitten. Sen nimi tarkoittaa ”merten hallitsijaa”. Thalattoarchon on ensimmäinen tunnettu huippupeto merissä permikauden lopun massasukupuuton jälkeen — merten ekosysteemit palauttivat valtahierarkiansa vain 8 miljoonan vuoden sisällä historian pahimmasta katastrofista. Sillä oli valaan kokoiset teräväreunaiset hampaat, jotka lävistivät muita merimatelijoita.
Lue kattava artikkeli Thalattoarchon dinosauruksesta tästä (tulossa)
Placodus
Noin 2-metrinen triaskauden merimatelija Euroopasta ja Kiinasta, noin 240 miljoonaa vuotta sitten. Placoduksella oli nappimaiset ”murskahampaat” simpukoiden ja kuorieläinten avaamiseen — se oli meriekosysteemin erikoistunut kuorieläinsyöjä. Ulkonäöltään se oli sekoitus krokotiilin ruumiinmuotoa ja nykyisen monnin leuanrakennetta. Sen taksonominen ryhmä placodontit kehittivät jopa kilpikonnamaista panssaria.
Lue kattava artikkeli Placodus dinosauruksesta tästä (tulossa)
Henodus
Noin 1-metrinen neliömäinen merimatelija myöhäiseltä triaskaudelta Saksasta, noin 215 miljoonaa vuotta sitten. Henodus näytti kilpikonnalta mutta ei ollut kilpikonna — se kehitti kilpikonnan kuoren ja ruumiinmuodon täysin itsenäisesti miljoonia vuosia ennen todellisia kilpikonnia. Sen suussa oli vain kaksi hammasta edessä ja suodatusrakenne takana, kuin kilpikonnan ja valaan hybridi.
Lue kattava artikkeli Henodus dinosauruksesta tästä (tulossa)
Askeptosaurus
Noin 2-metrinen pitkäkaulainen merimatelija keskitriaskaudelta Sveitsin ja Italian rajalta (Monte San Giorgio), noin 240 miljoonaa vuotta sitten. Askeptosaurus muistutti ankeriaan ja liskon sekoitusta — sen pitkä sorja ruumis ja pieni pää auttoivat nappaamaan kaloja kivien ja korallin välistä. Se eli samoissa vesissä kuin Tanystropheus, ja yhdessä ne edustavat triaskauden meren outoimpia kokeiluja.
Lue kattava artikkeli Askeptosaurus dinosauruksesta tästä (tulossa)
Tanystropheus hydroides
Noin 6-metrinen täysin merellinen pitkäkaulainen keski- ja myöhäiseltä triaskaudelta Sveitsistä ja Italiasta. Vuoden 2020 tutkimus osoitti, että Tanystropheus-suvussa oli kaksi lajia: pienempi rannikolla elänyt muoto ja isompi hydroides, joka eli kokonaan meressä. Sen 3-metrinen kaula toimi kuin onki — se seisoi merenpohjassa ja iski päätään yllättävän nopeasti ohikulkevia kaloja kohti.
Lue kattava artikkeli Tanystropheus hydroides dinosauruksesta tästä (tulossa)
Metoposaurus
Massiivinen, jopa 3-metrinen litteäpäinen sammakkoeläin myöhäiseltä triaskaudelta Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta, noin 220 miljoonaa vuotta sitten. Metoposauruksen pää oli järjettömän leveä ja litteä, kuin ylösalaisin käännetty lautanen täynnä pieniä teräviä hampaita. Se eli matalissa järvissä ja jokisuistoissa, saalisti kaloja imaisemalla ne syliin valtavasta suustaan samalla menetelmällä kuin nykyiset leukavalaat.
Lue kattava artikkeli Metoposaurus dinosauruksesta tästä (tulossa)
Rhomaleosaurus
Noin 7-metrinen pliosaurus varhaiselta jurakaudelta Englannista, noin 183 miljoonaa vuotta sitten. Rhomaleosaurus on pliosaurien evolutionaarinen alkuvaihe — se yhdisti lyhyen vahvan kaulan ja suuret leuat, mutta oli vielä selvästi pienempi kuin myöhemmät Liopleurodon, Kronosaurus ja Pliosaurus. Nähtiin Walking with Dinosaurs -sarjassa, ja on siksi tuttu sukupolvelle dokumenttikatsojia.
Lue kattava artikkeli Rhomaleosaurus dinosauruksesta tästä (tulossa)
Temnodontosaurus
Valtava, jopa 12-metrinen ichthyosaurus varhaiselta jurakaudelta Englannista ja Saksasta, noin 190 miljoonaa vuotta sitten. Temnodontosauruksella oli maailman suurimmat silmät koko eläinkunnan historiassa — halkaisijaltaan jopa 25 senttimetriä, tennispallon kokoiset. Se saalisti muita ichthyosauruksia ja sukelsi syvyyksiin, joihin aurinko ei päässyt, seuraten saaliitaan pimeydessä jättiläissilmiensä avulla.
Lue kattava artikkeli Temnodontosaurus dinosauruksesta tästä (tulossa)
Dakosaurus
Noin 4–5-metrinen merikrokotiili myöhäiseltä jurakaudelta Euroopasta ja Etelä-Amerikasta, noin 157 miljoonaa vuotta sitten. Dakosauruksella oli T. rexin kaltainen lyhyt ja massiivinen pää, mutta nelijäsenten sijaan räpyläevät ja evämäinen pyrstö — se oli täysin vesielämään sopeutunut krokotiili. Sen löytötiedotteessa se sai lempinimen ”Godzilla”, ja se oli aikansa merten teurastajapeto.
Lue kattava artikkeli Dakosaurus dinosauruksesta tästä (tulossa)
Pliosauru
Valtava, jopa 12-metrinen pliosauri myöhäiseltä jurakaudelta Englannista ja Pohjois-Euroopasta, noin 150 miljoonaa vuotta sitten. Pliosauruksen leuat olivat peräti 3 metriä pitkät — pidemmät kuin ihminen kokonaisuudessaan. Vuonna 2011 Englannista löydetty jättiläisyksilö sai lempinimen ”Predator X” ja mullisti käsitykset pliosaurien maksimikoosta. Se oli aikansa ylivoimainen merten peto.
Lue kattava artikkeli Pliosauru dinosauruksesta tästä (tulossa)
Archaeoceratodus
Noin 1-metrinen meren ensimmäinen huippupeto kambrikaudelta Kanadasta, noin 505 miljoonaa vuotta sitten. Sillä oli kaksi piikkistä ”kynsikättä” suun edessä, ympyränmuotoinen hammasrengas-suu ja monimutkaiset silmät sadoilla linsseillä. Kun sen eri ruumiinosat löydettiin eri aikoina, tutkijat luulivat niitä eri eläimiksi 60 vuotta — vasta 1980-luvulla ymmärrettiin, että kyseessä oli yksi ja sama olento.
Lue kattava artikkeli Archaeoceratodus dinosauruksesta tästä (tulossa)
Vampyronassa rhodanica
Pieni, noin 15 cm pitkä muinainen vampyyri-mustekala jurakauden Ranskasta, noin 165 miljoonaa vuotta sitten. Vampyronassalla oli kahdeksan lonkeroa pieninä piikkeineen, ja se oli suoraan sukua nykyiseen Vampyroteuthis infernaliseen (”vampyyri helvetistä”), joka elää edelleen syvillä merillä. Vampyronassa on harvinainen pehmytkudosfossiili — yksi harvoja mustekaloja, jotka säilyivät jurakauden merisedimenteissä.
Lue kattava artikkeli Vampyronassa rhodanica dinosauruksesta tästä (tulossa)
Rebellatrix
Noin 1,3-metrinen ”kapinallinen” latimeria-kala varhaiselta triaskaudelta Kanadasta, noin 250 miljoonaa vuotta sitten. Kun muut latimeriat olivat rauhallisia pohjaeläimiä, Rebellatrix oli aktiivinen saalistaja haarukkamaisella pyrstöllä kuten haikala. Se osoittaa että ”elävät fossiilit” eivät aina olleet tylsiä — yksi sukulinja kehitti haikalan kaltaisia saalistajia ennen kuin palasi vaatimattomaan olemiseen.
Lue kattava artikkeli Rebellatrix dinosauruksesta tästä (tulossa)
Shastasaurus
Suurin tunnettu meriselkäranka koskaan — jopa 21 metriä pitkä ichthyosaurus myöhäiseltä triaskaudelta Pohjois-Amerikasta ja Kiinasta, noin 210 miljoonaa vuotta sitten. Shastasaurus oli isompi kuin Megalodon ja useimmat nykyiset valaat. Silti se oli täysin hampaaton — se söi mustekaloja imemällä ne suuhunsa kuin jättiläinen pölynimuri. Evoluution outo jättiläinen, joka kilpailee valaiden kanssa meriselkärangan kokoennätyksestä.
Lue kattava artikkeli Shastasaurus dinosauruksesta tästä (tulossa)
Beelzebufo
Noin 1-metrinen meren ensimmäinen huippupeto kambrikaudelta Kanadasta, noin 505 miljoonaa vuotta sitten. Sillä oli kaksi piikkistä ”kynsikättä” suun edessä, ympyränmuotoinen hammasrengas-suu ja monimutkaiset silmät sadoilla linsseillä. Kun sen eri ruumiinosat löydettiin eri aikoina, tutkijat luulivat niitä eri eläimiksi 60 vuotta — vasta 1980-luvulla ymmärrettiin, että kyseessä oli yksi ja sama olento.
Lue kattava artikkeli Beelzebufo dinosauruksesta tästä (tulossa)
Xiphactinus
Massiivinen, noin 6-metrinen huippupetokala myöhäiseltä liitukaudelta Pohjois-Amerikan keskustan meriltä (Kansas), noin 80 miljoonaa vuotta sitten. Xiphactinuksella oli bulldog-pää ja isot ulostyöntyvät hampaat, jotka sopivat saaliiden nappaamiseen. Yksi kuuluisimmista fossiileista paleontologian historiassa on ”kala kalan sisällä” — Xiphactinuksen vatsassa oli kokonainen 2-metrinen toinen kala, joka oli tappanut sen nieltäessä.
Lue kattava artikkeli Xiphactinus dinosauruksesta tästä (tulossa)
Tusoteuthis
Noin 11 metriä pitkä jättiläismustekala myöhäiseltä liitukaudelta Pohjois-Amerikan keskusmeriltä, noin 75 miljoonaa vuotta sitten. Tusoteuthis on yksi suurimmista pehmytkudoshavainnoista koko mesotsooisen kauden merissä. Sen jäännöksiä löytyy usein mosasaurien vatsoista — Tusoteuthis oli ilmeisesti mesotsooisten merten valaiden suosikkiruokaa, samaan tapaan kuin jättiläismustekalat ovat nykyisten kaskelottien ravintoa.
Lue kattava artikkeli Tusoteuthis dinosauruksesta tästä (tulossa)
Platecarpus
Keskikokoinen, noin 5-metrinen mosasaurus myöhäiseltä liitukaudelta Pohjois-Amerikasta, noin 84 miljoonaa vuotta sitten. Platecarpuksen merkitys ylittää sen koon: yhdestä fossiilista on löytynyt säilynyttä pehmytkudosta ja jopa silmän verkkokalvo. Tämä on ensimmäinen kerta, kun tutkijat pystyivät tutkimaan mesotsooisen merimatelijan sisäisen silmärakenteen — mullisti käsityksen mosasaurien näöstä ja visuaalisesta saalistustavasta.
Lue kattava artikkeli Platecarpus dinosauruksesta tästä (tulossa)
Globidens
Noin 6-metrinen mosasauruksen sukulainen myöhäiseltä liitukaudelta Pohjois-Amerikasta ja Afrikasta, noin 80 miljoonaa vuotta sitten. Globidensilla oli pallomaiset ”murskahampaat” — se oli mosasaurien erikoistunein lajeista, koska se syömä simpukoita, ammoniitteja ja muita kovakuorisia olentoja. Osoittaa että mosasaurit eivät olleet yhtenäinen petoeläinryhmä vaan erikoistuivat eri ekologisiin lokeroihin kuten nykyiset valaat.
Lue kattava artikkeli Globidens dinosauruksesta tästä (tulossa)
Mauisaurus
Pitkäkaulainen, jopa 12-metrinen elasmosauridi plesiosaurus myöhäiseltä liitukaudelta Uudesta-Seelannista, noin 80 miljoonaa vuotta sitten. Mauisaurus on Elasmosauruksen eteläinen serkku ja osoittaa, että plesiosaurit levittäytyivät eteläiselle pallonpuoliskolle asti. Uusi-Seelannin maorien mytologiassa esiintyy taniwha-merihirviöitä, ja osa tutkijoista epäilee että tämä laji saattoi inspiroida näitä kertomuksia fossiililöytöjen kautta.
Lue kattava artikkeli Mauisaurus dinosauruksesta tästä (tulossa)
Styxosaurus
Suurihampainen Megalodon eli Otodus megalodon oli historian suurin tunnettu hai — jopa 15–18 metriä pitkä ja 50–100 tonnia painava merijättiläinen. Se eli noin 23–3,6 miljoonaa vuotta sitten, siis paljon dinosaurusten jälkeen, mutta kuuluu esihistoriallisten merijättiläisten jatkumoon. Megalodonin hampaat olivat jopa 18 senttimetriä pitkiä, ja sen puruvoima oli arvioilta 10 kertaa suurempi kuin valkohailla. Se saalistit valaita ja muita suuria merieläimiä.
Lue kattava artikkeli Styxosaurus dinosauruksesta tästä (tulossa)
Plotosaurus
Noin 9-metrinen viimeinen ja kehittynein mosasaurus myöhäiseltä liitukaudelta Kaliforniasta, noin 70 miljoonaa vuotta sitten. Plotosaurus oli paljon hydrodynaamisempi kuin varhaisemmat mosasaurit — käytännössä jo ”kala-mosasaurus” sulavalla ruumiinmuodolla ja haarukkamaisella pyrstöllä. Jos meteoriitti ei olisi iskenyt 66 miljoonaa vuotta sitten, mosasaurit olisivat todennäköisesti jatkaneet kehittymistään täysin kalamaisiksi, kuten ichthyosaurukset olivat aiemmin tehneet.
Lue kattava artikkeli Plotosaurus dinosauruksesta tästä (tulossa)
Livyatan
Massiivinen, noin 17-metrinen valas-saalistaja mioseeniltä Perun rannikolta, noin 12 miljoonaa vuotta sitten. Livyatanilla oli 36 cm pitkät hampaat — suurimmat puremahampaat minkään tunnetun eläimen historiassa. Se oli Megalodonin aikalainen ja kilpailija, ja paleontologian populaarikirjallisuudessa niiden taisteluja kuvitellaan dramaattisesti. Nimi tulee raamatullisesta Leviathanista, meren hirviöstä.
Lue kattava artikkeli Livyatan dinosauruksesta tästä (tulossa)
Tutustu muihin dinosauruskategorioihin
| 🦖Lihansyöjät | 🦕Pitkäkaulaiset | 🦏Sarvikuonot | 🛡️Panssaridinot |
| 🦆Ankannokkaiset | 🪨Paksupäiset | 🦅Lentoliskot | 🥚Varhaiset |