Pitkäkaulaiset dinosaurukset (Sauropoda)

Pitkäkaulaiset dinosaurukset – Maapallon historian suurimmat maaeläimet

Pitkäkaulaiset dinosaurukset eli sauropodit olivat maapallon historian suurimpia maaeläimiä — jättiläisiä, joiden rinnalla nykyinen afrikkalainen norsu näyttää kääpiöltä. Suurimmat sauropodit kasvoivat yli 35 metriä pitkiksi ja painoivat arviolta 70–100 tonnia. Ne ovat kokoluokka, jota mikään maanisäkäs ei ole koskaan lähestynyt eikä todennäköisesti koskaan lähesty. Sauropodit hallitsivat jokaista mannerta yli 130 miljoonan vuoden ajan jurakaudelta aina liitukauden loppuun asti.

Sauropodit tunnistaa neljästä piirteestä: äärimmäisen pitkä kaula, pieni pää suhteessa vartaloon, massiivinen tynnyrimäinen vartalo ja pylväsmäiset jalat. Tämä perusrakenne oli niin tehokas, että evoluutio toisti sen kerta toisensa jälkeen eri puolilla maailmaa ja eri aikakausilla. Pisin tunnettu kaula kuului Mamenchisaurukselle — jopa 15 metriä, yli puolet koko eläimen pituudesta. Se on pisin kaula millään tunnetulla eläimellä maapallon historiassa.

Sauropodien kokoa selittää useita biologisia innovaatioita. Ensinnäkin niiden luut olivat onttoja ja täynnä ilmataskuja, mikä kevensi luurankoa merkittävästi ilman rakenteellista heikkenemistä. Toiseksi niillä oli lintujen kaltainen hengitysjärjestelmä, jossa ilma virtasi keuhkojen läpi yhteen suuntaan ilmapussien avulla — paljon tehokkaampi kuin nisäkkäiden edestakaisin kulkeva hengitys. Kolmanneksi sauropodit eivät pureskelleet ruokaansa lainkaan. Ne nielivät kasviaineksen kokonaisena ja käyttivät mahdollisesti mahakiviä eli gastroliteja ruoansulatuksen apuna. Pureskelun väliin jättäminen mahdollisti pienen pään ja kevyen kallon, mikä puolestaan mahdollisti pitkän kaulan ilman liiallista painoa.

Sauropodit jaetaan useaan suureen perheeseen. Diplodocideihin kuuluvat pitkät ja suhteellisen kevytrakenteiset lajit kuten Diplodocus, Apatosaurus, Barosaurus ja Supersaurus — ne tunnistaa pitkästä piiskamaisesta hännästä ja vaakasuorasta ryhdistä. Brachiosaurideihin kuuluvat korkeat, kirafimaisen ryhdin omaavat lajit kuten Brachiosaurus ja Giraffatitan, joiden etujalat olivat takajalkoja pidemmät. Titanosaurit olivat liitukauden hallitsevin sauropodiryhmä — ne levisivät kaikkialle maailmaan ja kehittivät suurimmat tunnetut kokoluokat. Argentinosaurus, Patagotitan ja Dreadnoughtus kuuluvat tähän ryhmään.

Sauropodien elintavat ovat herättäneet vilkasta keskustelua. Pitkä kaula mahdollisti valtavan laidunalueen ilman liikkumista — sauropodi saattoi seistä paikallaan ja lakaista kaulallaan suuren ympyrän ympäriltään kaiken syötävän kasvillisuuden. Jotkut tutkijat uskovat, että korkealle kurkottavat lajit kuten Brachiosaurus söivät puiden latvoista kuten kirahvit, kun taas matalammalla laiduntavat lajit kuten Diplodocus ja Nigersaurus keräsivät ravintoa lähempää maanpintaa. Nigersaurus oli äärimmäinen erikoistuja: sen leveä, imurimainen suu oli suunniteltu nimenomaan maanpinnan kasvillisuuden keräämiseen.

Sauropodien ruoankulutus oli valtavaa. Suurimpien yksilöiden on arvioitu syöneen jopa yli tonnin kasviainesta päivässä. Tämä tarkoittaa, että sauropodilauma muutti maisemaa kulkiessaan — ne olivat eläviä metsänhakkuukoneita, jotka raivasivat kasvillisuutta ja loivat tilaa uudelle kasvulle. Tällä tavalla ne muovasivat aktiivisesti ympäristöään ja vaikuttivat koko ekosysteemiin.

Sauropodit eivät olleet pelkästään suuria vaan myös menestyviä. Ne selvisivät jurakauden lopun ympäristömuutoksista, sopeutuivat liitukauden muuttuneisiin olosuhteisiin ja olivat edelleen runsaslukuisia ympäri maailmaa aivan liitukauden lopussa. Titanosaurit elivat jokaisella mantereella — jopa Antarktiksen alueella. Vasta Chicxulub-asteroidi teki sen, mihin mikään muu ympäristömuutos ei ollut pystynyt: lopetti sauropodien 130 miljoonan vuoden hallituskauden.

Sauropodien tarina on äärimmäisyyksien tarina. Ne olivat suurimpia, painavimpia ja pisimpiä maaeläimiä koskaan. Niiden kaulan pituus, ruoankulutus ja kokoluokka ylittävät kaiken, mitä nykyluonto tarjoaa. Ne muistuttavat siitä, että evoluutio voi tuottaa eläimiä, jotka tuntuvat mahdottomilta — kunnes katsoo fossiileja ja ymmärtää, että ne todella elivät.

Diplodocus

Kaksoispalkkikallo Diplodocus carnegii oli yksi pisimmistä dinosauruksista — jopa 32 metriä pitkä, vaikka se painoi kevyen rakenteensa ansiosta ”vain” 12–15 tonnia. Se eli myöhäisellä jurakaudella noin 154–152 miljoonaa vuotta sitten Pohjois-Amerikassa. Diplodocuksen piiskamainen häntä oli niin pitkä ja kapea, että se saattoi iskiessään rikkoa äänivallin — aiheuttaen terävän pamauksen, joka pelästytti petoja. Diplodocuksen kallo oli pitkä ja hevosmainen, ja kynähampaat sopivat lehtien riipimiseen oksista.

Lue kattava artikkeli Diplodocus dinosauruksesta tästä

Argentinosaurus

Argentiinan lisko Argentinosaurus huinculensis on yksi suurimmista tunnetuista dinosauruksista — arviolta 35–40 metriä pitkä ja 70–100 tonnia painava titanosauuri, joka eli noin 96–94 miljoonaa vuotta sitten Argentiinan Patagoniassa. Valitettavasti siitä tunnetaan vain muutamia luita — selkänikamia, kylkiluita ja sääriluun — mutta nämäkin ovat niin valtavia, että yksi selkänikama on yli 1,5 metriä korkea. Argentinosaurus oli pitkään maailmanennätyksen haltija suurimpana dinosauruksena.

Lue kattava artikkeli Argentinosaurus dinosauruksesta tästä

Nigersaurus

Nigerin lisko Nigersaurus taqueti oli yksi dinosaurusten maailman omituisimmista eläimistä. Tämä 9 metriä pitkä sauropodi eli noin 115 miljoonaa vuotta sitten nykyisessä Nigerissä. Nigersauruksen suu oli äärimmäisen leveä ja litteä — se avautui suoraan eteenpäin kuin imuri — ja siinä oli yli 500 hammasta järjestyneinä jatkuvasti korvautuviksi hammasparistoiksi. Nigersaurus ei nostanut päätään korkealle vaan laidunsi matalia kasveja maanpinnalta, kuten biologinen ruohonleikkuri.

Lue kattava artikkeli Nigersaurus dinosauruksesta tästä

Tustustu myös Dino-äänisarjaan youtubessa

Patagotitan

Patagonian jättiläinen Patagotitan mayorum on vahvin ehdokas maailman suurimman tunnetun dinosauruksen titteliin. Arviolta 37 metriä pitkä ja 69–77 tonnia painava titanosauuri eli noin 102–95 miljoonaa vuotta sitten Argentiinan Patagoniassa. Se löydettiin vuonna 2014, ja siitä on löydetty poikkeuksellisen paljon luita useista yksilöistä. New Yorkin luonnonhistoriallisen museon aulassa oleva Patagotitan-luuranko ei mahdu kokonaan sisään — pää kurkistaa ovesta aulaan.

 Lue kattava artikkeli Patagotitan dinosauruksesta tästä (tulossa)

Camarasaurus

Kammioselkälisko Camarasaurus oli jurakauden Pohjois-Amerikan yleisin sauropodi — sen fossiileja on löydetty enemmän kuin minkään muun sauropodin. Noin 15–20 metriä pitkä ja 15–20 tonnia painava Camarasaurus eli noin 155–145 miljoonaa vuotta sitten. Se oli tukevasti rakennettu sauropodi, jonka pää oli suurempi ja leuat vahvemmat kuin diplodocideilla, mikä viittaa karkeamman kasviaineksen syömiseen. Nimi tarkoittaa ”kammioselkäliskoa” viitaten nikamien onttoihin ilmakammioihin. 

Lue kattava artikkeli Camarasaurus dinosauruksesta tästä (tulossa)

Titanosaurus

Titaanilisko Titanosaurus indicus antoi nimensä koko titanosaurien ryhmälle — suurimmalle ja menestyneimmälle sauropodiryhmälle — mutta se itsessään on nykyään epävirallinen ja kiistanalainen suku. Alun perin nimetty vuonna 1877 Intiasta löydetyistä fragmentaarisista luista, Titanosaurus tunnetaan niin huonosti, ettei sitä pidetä enää pätevänä sukuna. Silti sen nimi elää koko titanosauriryhmän nimessä, joka kattaa kymmeniä sukuja ja satoja lajeja kaikilta mantereilta 

Lue kattava artikkeli Titanosaurus dinosauruksesta tästä (tulossa)

Giraffatitan

Kirahvijättiläinen Giraffatitan brancai tunnettiin pitkään nimellä Brachiosaurus brancai, mutta se erotettiin omaksi suvukseen vuonna 2009. Se eli myöhäisellä jurakaudella noin 150 miljoonaa vuotta sitten Afrikassa, nykyisessä Tansaniassa. Giraffatitan oli mahdollisesti vielä suurempi kuin pohjoisamerikkalainen Brachiosaurus — noin 22 metriä pitkä, 12 metriä korkea ja 30–40 tonnia painava. Berliinin luonnonhistoriallisessa museossa oleva Giraffatitan-luuranko on maailman suurin pystyyn koottu dinosaurusluuranko. 

Lue kattava artikkeli Giraffatitan dinosauruksesta tästä (tulossa)

Rapetosaurus

Rapeton lisko Rapetosaurus krausei on Madagaskarista löydetty titanosauuri, joka eli noin 70 miljoonaa vuotta sitten liitukaudella. Se on merkittävä, koska siitä löydettiin yksi kaikkien aikojen kattavimmista titanosaurien luurangoista — myös lähes kokonainen kallo, mikä on äärimmäisen harvinaista sauropodeille. Noin 15 metriä pitkä Rapetosaurus osoittaa, kuinka monimuotoisia titanosaurit olivat eri puolilla maailmaa aivan sukupuuton kynnyksellä.

Lue kattava artikkeli Rapetosaurus dinosauruksesta tästä (tulossa)

Barosaurus

Painava lisko Barosaurus lentus oli Diplodocuksen läheinen sukulainen, lähes yhtä pitkä — arviolta 26–28 metriä — mutta suhteellisesti pidempikaulaisempi. Se eli myöhäisellä jurakaudella noin 150 miljoonaa vuotta sitten Pohjois-Amerikassa. New Yorkin luonnonhistoriallisen museon aulassa on vaikuttava Barosaurus-luuranko, joka on asetettu nousemaan takajaloilleen puolustaakseen poikastaan Allosauruksen hyökkäykseltä — vaikka tutkijat kiistelevät siitä, pystyivätkö sauropodit todella tähän.

 Lue kattava artikkeli Barosaurus dinosauruksesta tästä (tulossa)

Dicraeosaurus

Haarukkalisko Dicraeosaurus hansemanni oli keskikokoinen diplodocoidisauropodi, noin 12 metriä pitkä, joka eli myöhäisellä jurakaudella noin 150 miljoonaa vuotta sitten Afrikassa, nykyisessä Tansaniassa. Sen kaula oli sauropodiksi poikkeuksellisen lyhyt, ja selkänikamista sojotti korkeita, haarautuvia piikkejä, jotka saattoivat kannattaa lihasharjannetta tai nahkapurjetta. Dicraeosaurus osoittaa, etteivät kaikki sauropodit pyrkineet äärimmäiseen kaulan pidentymiseen.

 Lue kattava artikkeli Dicraeosaurus dinosauruksesta tästä (tulossa)

Plateosaurus

Leveä lisko Plateosaurus engelhardti ei ollut sauropodi vaan prosauropodi — sauropodien esi-isien ryhmään kuuluva dinosaurus, joka eli myöhäisellä triaskaudella noin 214–204 miljoonaa vuotta sitten Euroopassa. Noin 7–10 metriä pitkä ja tonnin painava Plateosaurus oli yksi ensimmäisistä suurista dinosauruksista ja ensimmäinen, jota löydettiin suurina joukkoina. Se pystyi liikkumaan sekä kahdella että neljällä jalalla ja oli kasvinsyöjä, joka ennakoi sauropodien myöhempää menestystä.

 Lue kattava artikkeli Plateosaurus dinosauruksesta tästä (tulossa)

Sauroposeidon

Maapallon järistäjä -lisko Sauroposeidon proteles — ”maanjäristysjumala-lisko” — kilpailee korkeimman dinosauruksen tittelistä. Sen kaula oli arviolta 11–12 metriä pitkä, ja pää saattoi kohota 18 metriin — kuusikerroksisen talon korkeuteen. Sauroposeidon eli varhaisella liitukaudella noin 112 miljoonaa vuotta sitten Pohjois-Amerikassa. Se tunnetaan vain muutamista kaulaikamista, mutta nämä ovat valtavia: yksi nikama on yli 1,2 metriä pitkä. Se oli todennäköisesti brachiosauridien jälkeläinen.

 Lue kattava artikkeli Sauroposeidon dinosauruksesta tästä (tulossa)