Lihansyöjä dinosaurukset (Theropoda)
Lihansyöjä dinosaurukset – Pedot, saalistajat ja yllättävät kasvinsyöjät — dinosaurusten monipuolisin ryhmä
Lihansyöjä dinosaurukset eli teropodit olivat dinosaurusten maailman monipuolisin ja evoluutiivisesti menestynein ryhmä. Ne olivat kaksijalkaisia, usein nopeita ja älykkäitä eläimiä, jotka täyttivät jokaisen ekologisen lokeron pienistä hyönteissyöjistä aina historian suurimpiin maapetoihin asti. Mutta teropodit olivat paljon enemmän kuin pelkkiä petoja — niistä kehittyivät myös linnut, mikä tekee niistä ainoan dinosaurusryhmän, joka elää yhä.
Teropodit kuuluivat liskonlantioisiin dinosauruksiin ja ilmestyivät jo triaskaudella noin 230 miljoonaa vuotta sitten. Varhaisimmat teropodit kuten Eoraptor ja Herrerasaurus olivat pieniä, ketteriä ja todennäköisesti kaikkiruokaisia. Mutta ryhmä monimuotoistui nopeasti, ja jurakaudella teropodit olivat jo kehittäneet laajan kirjon erilaisia saalistusstrategioita, ruumiinrakenteita ja kokoluokkia. Liitukaudella ne hallitsivat jokaista mannerta ja olivat sekä huippupetoja että ekosysteemien avainlajeja.
Kokovaihtelu teropodien sisällä on hämmästyttävä. Pienimmät tunnetut teropodit — kuten Microraptor ja Anchiornis — painoivat alle kilon ja olivat kanan kokoisia. Suurin teropodi ja samalla suurin tunnettu maapeto oli Spinosaurus, joka kasvoi 15–18 metriä pitkäksi ja painoi 7–10 tonnia. Tyrannosaurus rex, 12–13 metriä pitkä ja 6–9 tonnia painava, oli historian kovin purija: sen puruvoima 57 000 newtonia ylittää kaikki muut tunnetut maaeläimet. Toisessa ääripäässä olivat nopeat juoksijat kuten Gallimimus ja Ornithomimus, jotka muistuttivat rakenteeltaan nykyisiä strutsiluintuja ja saattoivat juosta jopa 50–60 kilometrin tuntivauhtia.
Teropodit jaetaan useaan suureen ryhmään. Tyrannosauroideat — T. rexin suku — olivat myöhäisen liitukauden hallitsevia huippupetoja Pohjois-Amerikassa ja Aasiassa. Carcharodontosaurit olivat liitukauden alkupuolen jättiläispetoja erityisesti Gondwanassa. Abelisaurit — kuten Carnotaurus ja Majungasaurus — olivat eteläisten mantereiden omaleimaisia huippupetoja. Spinosaurit olivat kalansyöjiä, joiden krokotiilimaiset kuonot ja vedessä elämiseen sopeutuneet vartalot tekivät niistä ainutlaatuisia teropodien joukossa.
Dromaeosaurit eli raptorit — kuten Velociraptor, Deinonychus ja Utahraptor — ovat populaarikulttuurin suosikkeja. Nämä pienet tai keskikokoiset saalistajat tunnistaa jalkojen sirppimäisistä kynsistä, joilla ne todennäköisesti pitivät uhriaan paikallaan repimisen aikana. Jurassic Park teki raptoreista maailmankuuluja, vaikka elokuvan ”raptorit” olivat todellisuudessa paljon suurempia ja suomuttomampia kuin oikea Velociraptor. Dromaeosaurit olivat läheistä sukua linnuille, ja monet niistä olivat höyhenpeitteisiä.
Teropodien joukossa oli myös yllättäviä poikkeuksia petodinosauruksen peruskaavasta. Therizinosaurus — metrin mittaisilla kynsillä varustettu jättiläinen — oli teropodi, josta tuli kasvinsyöjä. Ornithomimosaurit olivat todennäköisesti kaikkiruokaisia opportunisteja. Oviraptor osoittautui munavarkaasta huolehtivaksi vanhemmaksi, kun fossiileja löydettiin hautomasta omia muniaan. Nämä poikkeukset osoittavat, kuinka sopeutumiskykyisiä teropodit olivat — ne eivät jääneet yhteen rooliin vaan valtasivat ekologisia lokeroita, joita ei yleensä yhdistä petodinosauruksiin.
Teropodien merkittävin perintö on linnut. Pienet, höyhenpeitteisest maniraptora-teropodit kehittivät vähitellen lennon edellyttämät piirteet — ontot luut, toiveluun, siipimäiset etujalat ja lopulta lentoon riittävät höyhenet. Archaeopteryx, noin 150 miljoonaa vuotta sitten elänyt harakankokoinen eläin, on kuuluisin välimuoto. Mutta nykyään tiedämme, että höyhenet olivat yleisiä teropodien keskuudessa jo paljon ennen lentokyvyn kehittymistä — ne eristivät kylmältä, houkuttelivat kumppaneita ja viestivät lajitovereille.
Kun asteroidi iski 66 miljoonaa vuotta sitten, kaikki suuret teropodit kuolivat. Mutta pienet, höyhenpeitteisest lintujen esi-isät selvisivät. Maailmassa elää tänään noin 11 000 lintulajia, ja jokainen niistä on teropodi — biologisessa mielessä yhtä lailla dinosaurus kuin T. rex. Joka kerta kun katsot varista tai pääskyä, katsot teropodien 230 miljoonan vuoden menestystarinan viimeisintä lukua.
Tyrannosaurus rex
Hirmulisko Kaikkien aikojen tunnetuin dinosaurus ja maapallon historian pelätyin maapeto. 12–13 metriä pitkä, 6–9 tonnia painava T. rex eli aivan liitukauden lopussa 68–66 miljoonaa vuotta sitten Pohjois-Amerikassa. Sen puruvoima 57 000 newtonia on kovin koskaan mitattu maaeläimellä — se pystyi murskaamaan luun kuin tikun. Kuuluisan pienet kädet olivat todellisuudessa yllättävän vahvat.
Lue kattava artikkeli Tyrannosaurus rex dinosauruksesta tästä
Velociraptor
Nopea varas Jurassic Park teki Velociraptorista maailmankuulun, mutta todellisuudessa se oli kalkkunan kokoinen — noin 2 metriä pitkä, 15 kiloa painava ja kauttaaltaan höyhenpeitteinen. Se eli 75–71 miljoonaa vuotta sitten Mongolian aavikoilla. Kuuluisa fossiili tallentaa Velociraptoria ja Protoceratopsia kesken taistelun, hiekkapyörteen hautaamana.
Spinosaurus
Piikkipurjelisko Historian suurin tunnettu maapeto — 15–18 metriä pitkä ja 7–10 tonnia painava puolivesieläin, joka kalasti krokotiilin tavoin Pohjois-Afrikan joilla noin 95 miljoonaa vuotta sitten. Sen selkäpurje kohosi kaksi metriä korkeaksi, ja vuoden 2020 tutkimus paljasti litteän, aironmaisen hännän — todisteen aktiivisesta uimisesta. Ensimmäinen tunnettu puolivesieläimenä elänyt dinosaurus.
Lue kattava artikkeli Spinosaurus dinosauruksesta tästä
Allosaurus
Erilainen lisko Jurakauden pelätyin peto — 9 metriä pitkä ja 2 tonnia painava teropodi, joka hallitsi myöhäisen jurakauden Pohjois-Amerikkaa noin 155–150 miljoonaa vuotta sitten. Allosauruksen kallo toimi kuin kirves: se iski ylhäältä alas avoimella leualla, leikaten lihaa kuin sahalla. Fossiililöydöt viittaavat laumasaalistukseen — se saattoi kaataa jopa nuoria sauropodeja.
Lue kattava artikkeli Allosaurus dinosauruksesta tästä
Carnotaurus
Lihaa syövä härkä Erikoinen abelisauridi, jonka silmien yläpuoliset sarvet ja äärimmäisen pienet kädet — vielä lyhyemmät kuin T. rexillä — tekivät siitä ainutlaatuisen. 8 metriä pitkä ja todennäköisesti yksi nopeimmista suurista petodinosauruksista. Eli 72–69 miljoonaa vuotta sitten Argentiinan Patagoniassa. Sen ihofossiileista on tunnistettu pieniä kyhmyjä mutta ei höyheniä.
Lue kattava artikkeli Carnotaurus dinosauruksesta tästä
Dilophosaurus
Kaksoisharjalisko Jurassic Park esitti Dilophosauruksen pienenä, myrkkyä sylkevänä dinosauruksena. Todellisuudessa se oli 7 metriä pitkä peto — yksi varhaisimmista suurista teropodeista — jolla ei ollut myrkkyä eikä kaulusta. Sen kaksi ohutta luuharjaa päänsä päällä olivat todellisia ja toimivat todennäköisesti lajintunnistusmerkkeinä. Eli noin 193 miljoonaa vuotta sitten Pohjois-Amerikassa.
Lue kattava artikkeli Dilophosaurus dinosauruksesta tästä
Compsognathus
Siro leuka Yksi pienimmistä tunnetuista dinosauruksista — vain kanan kokoinen, noin 60–90 senttimetriä pitkä ja alle 3 kiloa painava. Eli jurakaudella noin 150 miljoonaa vuotta sitten Euroopassa. Pitkään pidettiin maailman pienimpänä dinosauruksena ennen Kiinan höyhenfossiililöytöjä. Jurassic Park -elokuvissa kuvattu pienenä laumasaalistajana.
Lue kattava artikkeli Compsognathus dinosauruksesta tästä (tulossa)
Deinonychus
Kauhistuttava kynsi Deinonychus oli se dinosaurus, joka todellisuudessa inspiroi Jurassic Parkin ”raptoreita”. Noin 3,4 metriä pitkä ja 80 kiloa painava saalistaja, jonka jalassa oli 13 senttimetrin sirppikynsi. Eli noin 115–108 miljoonaa vuotta sitten Pohjois-Amerikassa. Paleontologi John Ostromin löytö 1960-luvulla käynnisti ”dinosaurusrenessanssin” — mullistuksen, joka muutti käsityksemme dinosauruksista hitaista matelijoista aktiivisiksi eläimiksi.
Lue kattava artikkeli Deinonychus dinosauruksesta tästä (tulossa)
Giganotosaurus
Etelän jättiläislisko Etelä-Amerikan suurin tunnettu peto — 13 metriä pitkä ja 6–8 tonnia painava carcharodontosauridi. Eli noin 99–95 miljoonaa vuotta sitten Argentiinan Patagoniassa. Vaikka usein verrataan T. rexiin, ne elivät eri aikakausilla eivätkä koskaan kohdanneet. Giganotosaurus saattoi saalistaa laumoissa ja kaataa jopa nuoria titanosaureja.
Lue kattava artikkeli Giganotosaurus dinosauruksesta tästä (tulossa)
Gallimimus
Kananmatkija Strutsinmuotoinen ornithomimosauuri, joka oli yksi nopeimmista dinosauruksista — arviolta 50–60 km/h. Noin 6 metriä pitkä ja 440 kiloa painava Gallimimus eli noin 70 miljoonaa vuotta sitten Mongoliassa. Sillä ei ollut hampaita, ja se söi todennäköisesti kaikkea: hyönteisiä, pieniä eläimiä, siemeniä ja kasveja. Jurassic Park -elokuvan laumajuoksukohtaus teki siitä tutun.
Lue kattava artikkeli Gallimimus dinosauruksesta tästä (tulossa)
Oviraptor
Munavarkaasta huolehtivaksi vanhemmaksi Oviraptoria pidettiin vuosikymmeniä munanvarkaana — sen nimi tarkoittaa kirjaimellisesti ”munanryöstäjää”. Mutta myöhemmät löydöt paljastivat, että se ei syönyt munia vaan hautoi omiaan. Noin 1,6 metriä pitkä ja 20–40 kiloa painava teropodi eli noin 75 miljoonaa vuotta sitten Mongoliassa. Sen papukaijamainen nokka ja pääharjas tekivät siitä näyttävän eläimen.
Lue kattava artikkeli Oviraptor dinosauruksesta tästä (tulossa)
Microraptor
Pikkulisko Nelisiipinen dinosaurus, jolla oli lentohöyhenet sekä käsissä että jaloissa — todiste evoluution kokeiluista eri lentomalleilla. Vain noin 80 senttimetriä pitkä ja alle kilon painoinen. Eli noin 125–120 miljoonaa vuotta sitten Kiinassa. Microraptorin höyhenet olivat mustia ja kiiltäviä kuin variksen — väri on selvitetty fossiloituneista pigmenttisoluista.
Lue kattava artikkeli Microraptor dinosauruksesta tästä (tulossa)
Anchiornis
Pieni, noin 34 cm pitkä höyhenpeitteinen teropodi myöhäiseltä jurakaudelta Kiinasta, noin 160 miljoonaa vuotta sitten. Sen fossiileista on löydetty niin hyvin säilyneitä melanosomeja, että tutkijat ovat rekonstruoineet sen todellisen värityksen: musta-valkoraidalliset siivet ja räiskyvän oranssi höyhentöyhtö päässä. Anchiornis on yksi parhaista todisteista siitä, että höyhenet kehittyivät jo kauan ennen varsinaista lentokykyä.
Lue kattava artikkeli Anchiornis dinosauruksesta tästä (tulossa)
Epidexipteryx
Alle 25-senttinen scansoriopterygidi-teropodi myöhäiseltä jurakaudelta Kiinasta, noin 160 miljoonaa vuotta sitten. Tunnettu poikkeuksellisista pitkistä nauhamaisista pyrstösulistaan, jotka olivat todennäköisesti puhtaasti koristeellisia — parittelunäyttöön tai lajikumppaneiden tunnistamiseen. Epidexipteryx ei osannut lentää, mutta sen höyhenpeitteen monimuotoisuus osoittaa, että parittelusignaalit kehittyivät dinosauruksilla jo varhain.
Lue kattava artikkeli Epidexipteryx dinosauruksesta tästä (tulossa)
Parvicursor
Yksi pienimmistä tunnetuista dinosauruksista — vain noin 39 cm pitkä ja alle 200 grammaa painava alvarezsauridi myöhäiseltä liitukaudelta Mongoliasta, noin 75 miljoonaa vuotta sitten. Sillä oli pitkät, ohuet jalat nopeaan juoksuun ja lyhyet etujalat, joissa oli vahva yksittäinen kynsi — luultavasti termiittipesien tai lahopuun avaamista varten. Parvicursor oli pieni hyönteissyöjä, ei saalistaja perinteisessä mielessä.
Lue kattava artikkeli Parvicursor dinosauruksesta tästä (tulossa)
Compsognathus
Klassinen pieni teropodi myöhäiseltä jurakaudelta Eurooppasta, noin 150 miljoonaa vuotta sitten. Noin metrin mittaisena ja kanan kokoisena se oli pitkään tunnettu pienimpänä dinosauruksena, ennen kuin uudemmat löydöt Kiinasta ja Mongoliasta syrjäyttivät sen tittelin. Compsognathus oli nopea saalistaja — yhdestä fossiilista on löydetty vatsan sisältä kokonainen lisko, joka todistaa sen metsästäneen pieniä liskoja ja hyönteisiä.
Lue kattava artikkeli Compsognathus dinosauruksesta tästä (tulossa)
Baryonyx
Raskas kynsi Spinosaurien sukulainen, joka löydettiin Englannista vuonna 1983. Noin 8 metriä pitkä kalansyöjä, jonka krokotiilimainen kuono ja valtava etujalkojen kynsi — 31 senttimetriä pitkä — paljastavat erikoistuneen ruokavalion. Baryonyxin vatsasta löydettiin kalanjäänteitä ja nuoren Iguanodonin luita, mikä osoittaa monipuolisen ruokavalion.
Lue kattava artikkeli Baryonyx dinosauruksesta tästä (tulossa)
Utahraptor
Utahin varas Suurin tunnettu raptorien sukuun kuuluva dinosaurus — 5–7 metriä pitkä ja jopa 500 kiloa painava. Eli varhaisella liitukaudella noin 139–134 miljoonaa vuotta sitten Pohjois-Amerikassa. Sen sirppikynsi oli jopa 24 senttimetriä pitkä. Utahraptor on se dinosaurus, jota Jurassic Parkin ”Velociraptoreiden” olisi oikeasti pitänyt olla kooltaan ja ulkomuodoltaan.
Lue kattava artikkeli Utahraptor dinosauruksesta tästä (tulossa)
Albertosaurus
Albertan lisko T. rexin pienempi ja varhaisempi sukulainen — noin 9 metriä pitkä ja 1,5–2,5 tonnia painava tyrannosauroidi. Eli noin 70 miljoonaa vuotta sitten Kanadan Albertassa, muutama miljoona vuotta ennen T. rexiä. Bone bed -löytö, jossa oli 22 yksilöä, viittaa vahvasti siihen, että Albertosaurus saalistit laumoissa — toisin kuin yksinäisempi T. rex.
Lue kattava artikkeli Albertosaurus dinosauruksesta tästä (tulossa)
Ceratosaurus
Sarvilisko Jurakauden toinen merkittävä peto Allosauruksen rinnalla. Noin 6 metriä pitkä ja tonnin painoinen teropodi, jonka tunnistaa nenänsarvesta ja selkänsä luulevyistä. Eli noin 153–148 miljoonaa vuotta sitten Pohjois-Amerikassa. Ceratosaurus saattoi olla erikoistunut kalastamiseen tai pienempien saaliiden pyydystämiseen, mikä vähensi kilpailua Allosauruksen kanssa.
Lue kattava artikkeli Ceratosaurus dinosauruksesta tästä (tulossa)
Acrocanthosaurus
Korkeapiikkinen lisko Varhaisliitukauden Pohjois-Amerikan huippupeto — 12 metriä pitkä ja 5–6 tonnia painava carcharodontosauridi. Eli noin 116–110 miljoonaa vuotta sitten. Sen selkänikamista kohoavat korkeat piikimäiset ulokkeet kannattelivat lihakasta harjaa tai kohousselkää, mistä nimi juontuu. Fossiloituneet jäljet osoittavat sen saalistaneen suuria sauropodeja.
Lue kattava artikkeli Acrocanthosaurus dinosauruksesta tästä (tulossa)
Carcharodontosaurus
Haihammassauropedi Afrikan vastaus T. rexille — 12–13 metriä pitkä ja 6–8 tonnia painava huippupeto. Nimi tarkoittaa ”hainhampaista liskoa” viitaten teräviin, sahareunaisiin hampaisiin, jotka muistuttavat valkohaita. Eli noin 100–93 miljoonaa vuotta sitten Pohjois-Afrikassa samoilla alueilla Spinosauruksen kanssa mutta todennäköisesti eri ekologisissa lokeroissa.
Lue kattava artikkeli Carcharodontosaurus dinosauruksesta tästä (tulossa)
Megalosaurus
Suurilisko Historian ensimmäinen tieteellisesti nimetty dinosaurus — William Buckland kuvasi sen vuonna 1824 Englannissa. Noin 6–7 metriä pitkä ja tonnin painava jurakauden peto. Megalosaurus on historiallisesti merkittävämpi kuin tieteellisesti: siitä tunnetaan suhteellisen vähän fossiileja, mutta se aloitti koko dinosaurustieteen. Richard Owen käytti sitä yhtenä kolmesta dinosauruksesta, joiden perusteella hän loi nimen ”Dinosauria” vuonna 1842.
Lue kattava artikkeli Megalosaurus dinosauruksesta tästä (tulossa)
Therizinosaurus
Viikatekäsilisko Yksi dinosaurusten maailman oudompia eläimiä: teropodi — petodinosaurusten sukulainen — josta tuli kasvinsyöjä. Tunnetuin piirre on eturaajojen jopa metrin mittaiset kynnet — pisimmät tunnetut kynnet millään eläimellä. Kynsiä käytettiin todennäköisesti puiden oksien taivuttamiseen, ei saalistukseen. Noin 10 metriä pitkä ja 5 tonnia painava. Eli noin 70 miljoonaa vuotta sitten Mongoliassa.
Lue kattava artikkeli Therizinosaurus dinosauruksesta tästä (tulossa)
Archaeopteryx
Muinaissiipi Evoluutiohistorian kuuluisin välimuoto. Harakankokoinen eläin, jolla oli dinosauruksen hampaat, käsien kynnet ja pitkä luinen häntä mutta linnun höyhenet ja siivet. Löydettiin 1861 Saksan Solnhofenista, kaksi vuotta Darwinin Lajien synnyn jälkeen. Se todisti dinosaurusten ja lintujen yhteyden ja on yhä paleontologian ikonisimpia fossiileja. Eli noin 150 miljoonaa vuotta sitten.
Lue kattava artikkeli Archaeopteryx dinosauruksesta tästä (tulossa)
Coelophysis
Onttoluinen lisko Triaskauden menestynein dinosaurus. Noin 3 metriä pitkä ja vain 20–30 kiloa painava nopea peto, joka eli noin 216 miljoonaa vuotta sitten New Mexicossa. Ghost Ranchista on löydetty satoja yksilöitä yhdestä joukkohautauksesta — todiste varhaisesta laumakäyttäytymisestä. Nimi tarkoittaa ”onttoa muotoa” viitaten kevyisiin, onttoihin luihin, jotka tekivät siitä nopean juoksijan.
Lue kattava artikkeli Coelophysis dinosauruksesta tästä (tulossa)
Herrerasaurus
Herreran lisko Yksi varhaisimmista suurista dinosauruksista — 3–6 metriä pitkä ja jopa 350 kiloa painava saalistaja, joka eli noin 231 miljoonaa vuotta sitten Argentiinassa. Se oli selkeästi lihansyöjä: pitkät, kaarevat hampaat ja tarttumiseen sopivat kädet tekivät siitä aikakautensa tehokkaimman dinosauruspeton. Herrerasaurus osoittaa, että dinosaurukset kehittivät saalistusstrategioita hyvin varhain.
Lue kattava artikkeli Herrerasaurus dinosauruksesta tästä (tulossa)
Eoraptor
Aamunkoiton varas Yksi varhaisimmista tunnetuista dinosauruksista — vain metrin pituinen ja 10 kiloa painava. Löydetty Argentiinan Ischigualasto-muodostumasta, eli noin 231 miljoonaa vuotta sitten. Todennäköisesti kaikkiruokainen: hampaisto sisälsi sekä lihansyöjälle tyypillisiä teräviä hampaita että kasvinsyöjälle sopivia leveämpiä hampaita. Eoraptor on todiste siitä, miten vaatimattomista alkulähtökohdista dinosaurusten menestystarina alkoi.
Lue kattava artikkeli Eoraptor dinosauruksesta tästä (tulossa)
Majungasaurus
Majungan lisko Madagaskarin liitukauden huippupeto — noin 7 metriä pitkä abelisauridi, joka eli noin 70–66 miljoonaa vuotta sitten. Majungasaurus on merkittävä kahdesta syystä: ensinnäkin se on yksi harvoista dinosauruksista, joista on suoraa fossiilinäyttöä kannibalismista — Majungasauruksen luista on löydetty toisen Majungasauruksen hampaanjälkiä. Toiseksi se oli saarieläin, Madagaskarin ainoa suuri peto.
Lue kattava artikkeli Majungasaurus dinosauruksesta tästä (tulossa)
Proceratosaurus
Ennen Ceratosaurusta Proceratosaurus on nimensä perusteella harhaanjohtava — se ei ole Ceratosauruksen esi-isä vaan yksi vanhimmista tunnetuista tyrannosauroidesta, T. rexin kaukaisista sukulaisista. Vain noin 3 metriä pitkä ja kevyt rakenteinen, se eli keskijurakaudella noin 166 miljoonaa vuotta sitten Englannissa. Pieni luuharjas nenänsä päällä muistuttaa Ceratosaurusta — mistä harhaanjohtava nimi johtuu.
Lue kattava artikkeli Proceratosaurus dinosauruksesta tästä (tulossa)
Suchomimus
Krokotiilimatkija Spinosaurien sukulainen Afrikasta — noin 11 metriä pitkä ja 3–5 tonnia painava kalansyöjäteropodi. Eli noin 112 miljoonaa vuotta sitten nykyisessä Nigerissä. Sen pitkä, kapea kuono ja yli sata kartiomäistä hammasta muistuttivat gaviaalia — intialaista krokotiilia. Suchomimus todistaa, että spinosaurit olivat laajalle levinnyt ja menestynyt kalansyöjäryhmä Afrikan jokialueilla.
Lue kattava artikkeli Suchomimus dinosauruksesta tästä (tulossa)
Ornithomimus
Lintumatkija Strutsinmuotoinen ornithomimosauuri — noin 3,5 metriä pitkä, hampaaton ja todennäköisesti nopea juoksija. Eli noin 76–66 miljoonaa vuotta sitten Pohjois-Amerikassa. Ornithomimus on yksi harvoista ei-lintumaisista dinosauruksista, joista on löydetty todisteet höyhenpeitteestä — vanhemmilla yksilöillä oli pidemmät höyhenet eturaajoissa, mahdollisesti haudonnan apuna.
Lue kattava artikkeli Ornithomimus dinosauruksesta tästä (tulossa)
Dromaeosaurus
Juoksulisko Dromaeosaurus antoi nimensä koko dromaeosauridien perheelle — ”raptorien” sukuun. Itse Dromaeosaurus oli suhteellisen pieni, noin 2 metriä pitkä ja 15 kiloa painava, mutta se oli vahvarakenteinen ja voimakasleukaisempi kuin sukulaisensa Velociraptor. Eli noin 76–74 miljoonaa vuotta sitten Kanadan Albertassa. Se saalistit todennäköisesti pieniä ja keskikokoisia eläimiä.
Lue kattava artikkeli Dromaeosaurus dinosauruksesta tästä (tulossa)
Troodon
Haavoittava hammas Troodon on pitkään pidetty älykkäimpänä dinosauruksena — sen aivot olivat suhteessa vartalon kokoon suuremmat kuin millään muulla tunnetulla dinosauruksella. Noin 2,4 metriä pitkä ja 50 kiloa painava pieni saalistaja eli noin 77–72 miljoonaa vuotta sitten Pohjois-Amerikassa. Sillä oli suuret, eteenpäin suuntautuneet silmät, jotka viittaavat hyvään syvyysnäköön ja mahdollisesti yöaktiiviseen saalistukseen.
Lue kattava artikkeli Troodon dinosauruksesta tästä (tulossa)
Megaraptor
Suuri varas Megaraptor oli arvoituksellinen peto — alun perin luultiin raptoriksi, mutta nykyään tiedetään kuuluneen megaraptoriden perheeseen. Noin 8 metriä pitkä ja 1–2 tonnia painava. Eli noin 90–85 miljoonaa vuotta sitten Argentiinan Patagoniassa. Sen eturaajoissa oli valtavat, 30 senttimetriä pitkät kynnet, joita käytettiin saalistukseen. Megaraptoridit olivat eteläisen pallonpuoliskon omia huippupetoja.
Lue kattava artikkeli Megaraptor dinosauruksesta tästä (tulossa)
Irritator
Ärsyttäjä Irritator on saanut epätavallisen nimensä siitä, että sen fossiilin löytäjät olivat muokanneet kallon muotoa kipsin avulla tehdäkseen siitä näyttävämmän myyntiä varten — mikä ärsytti tutkijoita suunnattomasti. Tämä noin 8 metriä pitkä spinosauridi eli noin 110 miljoonaa vuotta sitten Brasiliassa ja oli kalansyöjä. Irritatorin löytö todisti, että spinosaureja eli myös Etelä-Amerikassa.
Lue kattava artikkeli Irritator dinosauruksesta tästä (tulossa)
Nanotyrannus
Pikkutyranni Nanotyrannus on paleontologian kiistanalaisimpia dinosauruksia. Osa tutkijoista uskoo sen olevan erillinen, pieni tyrannosaurilaji — noin 5 metriä pitkä ja 900 kiloa painava. Toisten mielestä se on yksinkertaisesti nuori T. rex, jonka kallon muoto muuttui kasvaessa. Kiista jatkuu vuosikymmeniä ja jakaa paleontologeja kahteen leiriin. Fossiili löydettiin Montanasta ja ajoitettiin 66 mvs.
Lue kattava artikkeli Nanotyrannus dinosauruksesta tästä (tulossa)
Sinornithosaurus
Kiinalainen lintulisko Sinornithosaurus oli pieni, noin metrin pituinen ja 3 kiloa painava höyhenpeitteinen dromaeosauridi, joka eli noin 125–120 miljoonaa vuotta sitten Kiinassa. Se oli yksi ensimmäisistä dinosauruksista, joista löydettiin selkeää fossiilinäyttöä höyhenpeitteestä (1999). Jotkut tutkijat ovat esittäneet, että sen hampaat olivat myrkyllisiä, mutta tämä teoria on kiistanalainen.
Lue kattava artikkeli Sinornithosaurus dinosauruksesta tästä (tulossa)
Cryolophosaurus
Jäätyneen harjan lisko Antarktiksen tunnetuin dinosaurus — 6–7 metriä pitkä peto, joka eli varhaisella jurakaudella noin 190 miljoonaa vuotta sitten, kun Antarktis oli vielä lämmin ja metsäinen. Sen pään päällä oli erikoinen, poikittainen luuharjas, joka muistutti Elvis Presleyn hiuslaitetta — mistä lempinimi ”Elvisaurus”. Yksi harvoja dinosauruksia, jotka on löydetty nykyiseltä etelänavalta.
Lue kattava artikkeli Cryolophosaurus dinosauruksesta tästä (tulossa)
Yutyrannus
Höyhenpeitteinen tyranni Suurin tunnettu höyhenpeitteinen dinosaurus — 9 metriä pitkä ja 1,4 tonnia painava T. rexin varhainen sukulainen, joka eli noin 125 miljoonaa vuotta sitten Kiinassa. Yutyrannus todisti, että suuretkin teropodit saattoivat olla kauttaaltaan höyhenten peitossa — mullistava löytö, joka herätti kysymyksen siitä, oliko myös T. rex höyhenpeitteinen (todennäköisesti ei, koska se eli lämpimämmässä ilmastossa).
Lue kattava artikkeli Yutyrannus dinosauruksesta tästä (tulossa)
Austroraptor
Eteläinen varas Austroraptor oli suurimpia tunnettuja dromaeosaurideja — noin 5–6 metriä pitkä. Se eli noin 70 miljoonaa vuotta sitten Argentiinan Patagoniassa. Poikkeuksellista Austroraptorissa olivat sen lyhyet kädet — paljon lyhyemmät kuin muilla dromaeosaurideilla suhteessa kokoon. Sen pitkä, matala kuono ja kartiomaisiset hampaat viittaavat kalansyöntiin, mikä tekisi siitä harvinaisen kalansyöjäraptori.
Lue kattava artikkeli Austroraptor dinosauruksesta tästä (tulossa)
Tarbosaurus
Pelottava lisko T. rexin lähin tunnettu sukulainen — noin 12 metriä pitkä ja 5–6 tonnia painava tyrannosauroidi, joka eli noin 70–68 miljoonaa vuotta sitten Mongoliassa ja Kiinassa. Tarbosaurus oli Aasian vastaus T. rexille ja täytti saman ekologisen lokeron toisella mantereella. Sen kallo oli kapeampi kuin T. rexillä, ja sen kädet olivat vielä pienemmät suhteessa kokoon.
Lue kattava artikkeli Tarbosaurus dinosauruksesta tästä (tulossa)
Concavenator
Cuencan saalistaja Erikoinen espanjalainen teropodi, jonka tunnetuimman piirre on kaksi poikkeuksellisen korkeaa selkänikamaa lantion edessä, jotka muodostivat pienen kuhmun tai harjan selkään. Noin 6 metriä pitkä Concavenator eli noin 130 miljoonaa vuotta sitten. Erityisen kiinnostavaa on, että sen etujalkojen luista on löydetty pieniä nystyröitä, joita jotkut tutkijat tulkitsevat höyhenenkiinnityskohdiksi.
Lue kattava artikkeli Concavenator dinosauruksesta tästä (tulossa)
Mapusaurus
Maan lisko Mapusaurus oli Giganotosauruksen läheinen sukulainen — noin 12 metriä pitkä ja 5–6 tonnia painava carcharodontosauridi. Se eli noin 97–93 miljoonaa vuotta sitten Argentiinan Patagoniassa. Mapusaurus on merkittävä, koska siitä on löydetty useita yksilöitä yhdestä paikasta — vahva todiste siitä, että nämä jättiläispedot saalistavat laumoissa ja pystyivät yhdessä kaatamaan jopa suuria titanosaureja.
Lue kattava artikkeli Mapusaurus dinosauruksesta tästä (tulossa)
Australovenator
Australian saalistaja Australian suurin tunnettu petodinosauurukset — noin 6 metriä pitkä megaraptori, joka eli noin 95 miljoonaa vuotta sitten Queenslandissa. Sen terävät, kaarevat kynnet ja kevyt rakenne viittaavat nopeaan, ketterään saalistajaan. Australovenator saalistit todennäköisesti Muttaburrasauruksia ja muita saman alueen kasvinsyöjiä. Se on megaraptori — eteläisen pallonpuoliskon omaa petodinosauriryhmää.
Lue kattava artikkeli Australovenator dinosauruksesta tästä (tulossa)
Tutustu muihin dinosauruskategorioihin
| 🦕Pitkäkaulaiset | 🦏Sarvikuonot | 🛡️Panssaridinot | 🦆Ankannokkaiset |
| 🪨Paksupäiset | 🦅Lentoliskot | 🐋Merihirviöt | 🥚Varhaiset |