Nemegt-muodostuma

Mongolian jättiläisten viimeinen maailma

Mongolian Gobin autiomaassa sijaitseva Nemegt-muodostuma on yksi maailman tärkeimmistä liitukauden lopun löytöalueista. Toisin kuin Gobin kuivat hiekkakivimuodostumat, tämä kerrostuma syntyi jokien ja tulvatasankojen maailmaan — sen kerrostumat tallentavat kuvan kosteammasta, rehevämmästä ympäristöstä.

Kerrostuman kivet ovat peräisin liitukauden aivan loppupuolelta, noin 70 miljoonan vuoden takaa, maastrichtin kaudelta. Tuolloin alue oli jokien halkomaa tasankoa, jossa oli soita, järviä ja metsiä. Tämä kosteampi ympäristö poikkesi selvästi Gobin vanhempien kerrostumien aavikkomaisemasta, ja se mahdollisti suurempien eläinten elämän.

Kerrostuma syntyi Gobin alueella muiden kuuluisien muodostumien yhteyteen. Se on nuorempi kuin Djadokhta- ja Barun Goyot -muodostumat, ja paikoin se lomittuu niiden kanssa. Yhdessä nämä kerrostumat tallentavat kuvan siitä, miten Mongolian eläimistö muuttui liitukauden loppua kohti — kuivasta aavikosta kosteammaksi jokimaisemaksi.

Alueen merkitys on sen poikkeuksellisen monipuolisessa ja täydellisessä dinosaurusaineistossa. Alueelta tunnetaan kymmeniä lajeja — petoja, kasvinsyöjiä, kaikkiruokaisia — ja monet niistä on löydetty lähes kokonaisina luurankoina. Se on yksi parhaiten tunnetuista liitukauden lopun mannereläimistöistä.

Liitukauden lopun Mongolia oli ekologisesti rikas seutu. Jokien varsilla kasvoi havupuita ja koppisiemenkasveja, ja tulvatasangot tarjosivat ravintoa suurille kasvinsyöjälaumoille. Tämä ympäristö pystyi elättämään sekä jättimäisiä kasvinsyöjiä että niitä saalistavia suuria petoja — kokonaisen, monikerroksisen ravintoketjun.

Alue on myös kiinnostava siksi, että se tallentaa dinosaurusten viimeisiä vuosimiljoonia. Maastrichtin kausi oli liitukauden ja koko dinosaurusten valtakauden viimeinen jakso. Vain muutama miljoona vuotta myöhemmin Chicxulub-asteroidi iski Maahan ja päätti dinosaurusten aikakauden. Tämän vuoksi alueen fossiilit tarjoavat arvokkaan kuvan siitä, millainen elämä oli juuri ennen suurta joukkotuhoa.

Retkikuntien aarreaitta

Nemegt-muodostuman tutkimus alkoi 1900-luvun puolivälissä. Mongolian poliittisen tilanteen vuoksi alue oli länsimaisilta tutkijoilta suljettu, mutta neuvostoliittolaiset ja puolalais-mongolialaiset retkikunnat tekivät siellä mittavaa työtä 1940-luvulta lähtien.

Yksi alueen kuuluisimmista löydöistä tehtiin vuonna 1965, kun puolalais-mongolialainen retkikunta löysi parin valtavia käsivarsia. Ne kuuluivat dinosaurukselle, jota ei oltu koskaan ennen nähty — eläin sai nimekseen Deinocheirus, "kauhea käsi". Vuosikymmenten ajan dinosaurus tunnettiin vain näistä käsivarsista, ja sen ulkonäkö oli paleontologian suurimpia arvoituksia.

Deinocheiruksen arvoitus ratkesi vasta vuonna 2014, kun korealais-mongolialaiset tutkijat kuvasivat lajista lähes täydelliset yksilöt. Eläin osoittautui hämmästyttäväksi: se oli valtava, jopa 11-metrinen kaikkiruokainen, jolla oli purjemainen selkä, ankan kaltainen kuono ja kookkaat kynnet. Tarina osoittaa, miten alueen kerrostumat ovat tuottaneet yllätyksiä vuosikymmenien ajan.

Retkikuntien työ Mongoliassa oli vaativaa. Gobin autiomaa on yksi maailman ankarimmista ympäristöistä — kuuma kesällä, kylmä talvella ja kaukana asutuksesta. Tutkijat joutuivat kuljettamaan vettä, ruokaa ja kalustoa pitkiä matkoja, ja löydöt piti usein kaivaa esiin äärimmäisissä olosuhteissa. Tästä huolimatta puolalais-mongolialaiset ja neuvostoliittolaiset retkikunnat kuvasivat alueelta kymmeniä uusia lajeja.

Myöhemmin tutkimus on jatkunut kansainvälisenä yhteistyönä. Erityisesti korealais-mongolialaiset retkikunnat ovat 2000-luvulla löytäneet uudelleen vanhoja kaivauspaikkoja ja täydentäneet aiempia löytöjä. Juuri tällä tavoin Deinocheiruksen alkuperäinen kaivospaikka paikannettiin uudelleen, ja siltä löytyi lisää eläimen luita.

Nemegt-muodostuman dinosaurukset

Alueen eläimistö oli poikkeuksellisen monipuolinen. Alueelta tunnetaan suuria petoja, jättimäisiä kasvinsyöjiä ja erikoisia kaikkiruokaisia — koko liitukauden lopun Aasian ekosysteemin kirjo.

Alueen dinosaurukset ovat erityisen arvokkaita, koska monet niistä on löydetty lähes kokonaisina. Tarbosauruksen aikuisten luurankoja tunnetaan poikkeuksellisen runsaasti, mikä tekee siitä yhden parhaiten tutkituista suurista pedoista. Therizinosauruksen jättikynnet ja Deinocheiruksen outo anatomia puolestaan osoittavat, miten monenlaisiin suuntiin liitukauden dinosaurukset kehittyivät.

Therizinosaurus on yksi oudoimmista koko dinosaurusten historiassa. Se kuului petodinosaurusten ryhmään, mutta oli kehittynyt kasvinsyöjäksi. Sen kuuluisin piirre olivat valtavat etujalkojen kynnet, jotka olivat eläinkunnan pisimmät — jopa metrin mittaiset. Tutkijat uskovat, että eläin käytti niitä oksien ja kasvillisuuden vetämiseen suunsa ulottuville, samaan tapaan kuin nykyiset laiskiaiset.

Deinocheirus puolestaan oli arvoitus vuosikymmenien ajan. Kun lajista tunnettiin vain valtavat käsivarret, tutkijat kuvittelivat sen kauhistuttavaksi pedoksi. Todellisuus osoittautui aivan toisenlaiseksi: Deinocheirus oli rauhallinen kaikkiruokainen, joka söi sekä kasveja että kaloja. Sen purjemainen selkä ja ankan kaltainen kuono tekevät siitä yhden tunnistettavimmista mutta samalla erikoisimmista liitukauden dinosauruksista.

Jokien muovaama maisema

Nemegt-muodostuman fossiilit kertovat aivan toisenlaisesta ympäristöstä kuin Gobin vanhemmat kerrostumat. Siinä missä Djadokhta-muodostuma syntyi kuivaan aavikkoon, tämä kerrostuma syntyi jokien ja tulvatasankojen maailmaan.

Kerrostuman kivet ovat suurelta osin jokikanavien hiekkakiveä sekä tulvatasankojen ja soiden hienojakoisempaa sedimenttiä. Tämä kertoo ympäristöstä, jossa virtasi jokia, oli järviä ja soita ja kasvoi rehevää kasvillisuutta. Alueelta on löydetty myös kalojen, kilpikonnien ja krokotiilien fossiileja — selkeä todiste runsasvetisestä ympäristöstä.

Tutkimus jatkuu yhä

Nemegt-muodostuma on edelleen aktiivinen tutkimuskohde. Mongolialaiset ja kansainväliset tutkimusryhmät tekevät alueella kaivauksia säännöllisesti, ja erityisesti korealais-mongolialaiset retkikunnat ovat tehneet merkittäviä löytöjä viime vuosikymmeninä.

Yksi tutkimuksen kiinnostavista kysymyksistä on kerrostuman tarkka ikä. Koska alueelta puuttuvat vulkaaniset kivet, joita voitaisiin ajoittaa suoraan, ikä on jouduttu päättelemään fossiilien perusteella. Viime vuosina tutkijat ovat käyttäneet myös dinosaurusten hampaiden suoraa ajoitusta tarkentaakseen kerrostuman ajoitusta.

Tutkimus tuottaa myös tietoa dinosaurusten käyttäytymisestä. Esimerkiksi Deinocheiruksen luista on löydetty Tarbosauruksen puremajälkiä — todiste siitä, että suuri peto joko saalisti tai raateli Deinocheiruksen ruhoa. Tällaiset löydöt valaisevat liitukauden lopun Aasian ravintoketjua ja eläinten välisiä suhteita.

Nemegt-muodostuman perintö

Alueen fossiilit ovat esillä museoissa ympäri maailmaa, ja monet alueen dinosaurukset — erityisesti Deinocheirus ja Therizinosaurus — kuuluvat dinosaurustieteen kuuluisimpiin. Alue on suojeltu, mutta laiton fossiilien keräily ja vienti ovat olleet jatkuva ongelma.

Kerrostuman suurin merkitys on sen kattavassa kuvassa liitukauden lopun Aasiasta. Nemegt-muodostuma tallentaa kokonaisen ekosysteemin sen viimeisinä vuosimiljoonina ennen suurta sukupuuttoa — pedot, kasvinsyöjät, kaikkiruokaiset, linnut, kalat ja matelijat. Harva muu kohde maailmassa kertoo yhtä tarkasti, millaista elämä oli juuri ennen dinosaurusten aikakauden loppua.

Tutustu muihin löytöalueisiin

Muut löytöpaikat Aasiassa

Dinosauruksia jokaisella mantereella