Löytöalueet · Aasia

Zhucheng

Dinosaurusten laakso

Itä-Kiinan liitukauden lopun löytöalue, joka tunnetaan maailman suurimmista ankannokkadinosauruksista ja valtavista luukerrostumista.

Zhucheng — Shantungosaurus-lauma ja Zhuchengtyrannus liitukauden lopun tulvatasangolla

Zhucheng on Itä-Kiinan liitukauden lopun löytöalue, joka tunnetaan maailman suurimmista ankannokkadinosauruksista ja yhdestä planeetan tiheimmistä dinosaurusten luukerrostumista.

Dinosaurusten laakso

Itä-Kiinan Shandongin provinssissa sijaitseva Zhucheng on yksi maailman merkittävimmistä liitukauden lopun löytöalueista. Sitä kutsutaan usein "Dinosaurusten laaksoksi", ja syystä — alue kätkee yhden planeetan tiheimmistä dinosaurusten luukerrostumista.

Alueen fossiilit ovat peräisin liitukauden loppupuolelta, noin 73,5 miljoonan vuoden takaa, campanin kaudelta. Tuolloin alue oli rehevää tulvatasankoa, jota halkoivat joet ja jolla oli järviä. Tämä kostea, runsasravintoinen ympäristö elätti valtavia kasvinsyöjälaumoja ja niitä saalistaneita suuria petoja.

Kerrostumat kuuluvat geologien Wangshi-ryhmäksi kutsumaan kokonaisuuteen. Alueen louhoksista — erityisesti Zangjiazhuangin louhoksesta — on kaivettu esiin valtava määrä dinosaurusten luita, ja kaivaukset jatkuvat yhä.

Alueen merkitys on sen poikkeuksellisen runsaassa fossiiliaineistossa. Harva muu paikka maailmassa on tuottanut yhtä paljon dinosaurusten luita yhdeltä alueelta, ja juuri tämä runsaus tekee löytöalueesta tärkeän liitukauden lopun Aasian tutkimukselle.

Liitukauden lopun Itä-Aasia oli rehevä ja elämää kuhiseva seutu. Lämmin ja kostea ilmasto ylläpiti laajoja metsiä ja avoimia tasankoja, ja jokien varret tarjosivat runsaasti ravintoa. Tällainen ympäristö pystyi elättämään valtavia kasvinsyöjälaumoja, joiden myötä alueella eli myös suuria petoja. Eläimistö muodosti kokonaisen, monikerroksisen ekosysteemin.

Alue on osa laajempaa kuvaa liitukauden lopun maailmasta. Samaan aikaan, kun Itä-Aasian tasangoilla vaelsi jättimäisiä ankannokkadinosauruksia, Pohjois-Amerikassa eli Triceratops ja Tyrannosaurus rex. Vertaamalla näitä eri mantereiden eläimistöjä tutkijat voivat ymmärtää, miten dinosaurusten maailma oli järjestynyt juuri ennen suurta joukkotuhoa.

Jättiläisten paljastuminen

Tältä alueelta on löydetty dinosaurusten luita jo vuosikymmenten ajan. Ensimmäiset merkittävät löydöt tehtiin 1960-luvulla, kun alueelta paljastui valtavan ankannokkadinosauruksen luita. Tämä eläin sai nimekseen Shantungosaurus — Shandongin provinssin mukaan.

Shantungosaurus osoittautui poikkeukselliseksi: se on yksi suurimmista koskaan tunnetuista ankannokkadinosauruksista, noin 15 metriä pitkä kasvinsyöjä. Sen löytö teki alueesta tunnetun, mutta sen todellinen rikkaus paljastui vasta myöhemmin.

Varsinainen läpimurto tapahtui 2000-luvulla, kun alueella käynnistettiin laajamittaiset kaivaukset. Louhoksista alkoi paljastua luita ennennäkemättömiä määriä, ja kävi ilmi, että kyseessä oli yksi maailman rikkaimmista dinosaurusten luukertymistä. Kaivaukset toivat esiin sekä uusia lajeja että valtavan määrän tutkimusaineistoa.

"Zhuchengin louhoksista on kaivettu esiin yksi maailman tiheimmistä dinosaurusten luukerrostumista — tuhansia luita samalta alueelta."

Vuonna 2011 alueelta kuvattiin uusi suuri peto: Zhuchengtyrannus, "Zhuchengin tyranni". David Honen johtama tutkijaryhmä kuvasi sen leukaluiden perusteella. Zhuchengtyrannus oli jättimäinen tyrannosauridi — Tyrannosaurus rexin ja Tarbosauruksen sukulainen — ja arviolta 10–12 metriä pitkä. Se oli alueen huippupeto, joka todennäköisesti saalisti juuri Shantungosauruksen kaltaisia kasvinsyöjiä.

Zhuchengin dinosaurukset

Alueen eläimistö koostui liitukauden lopun Aasian tyypillisistä dinosauruksista: jättimäisistä kasvinsyöjistä, suurista pedoista, sarvipäisistä ja panssaridinosauruksista.

Shantungosaurus	Yksi suurimmista koskaan tunnetuista ankannokkadinosauruksista — noin 15 metriä pitkä kasvinsyöjä. Alueen tunnusdinosaurus.
Zhuchengtyrannus	Jättimäinen tyrannosauridi-peto, noin 10–12 metriä pitkä. Tyrannosaurus rexin sukulainen ja alueen huippupeto.
Sinoceratops	Suuri sarvipäinen kasvinsyöjä — yksi harvoista Aasiasta tunnetuista aidoista sarvidinosauruksista.
Zhuchengtitan	Titanosaurussauropodi, joka tunnetaan alueelta yhdestä olkaluusta. Liitukauden lopun pitkäkaulainen jättiläinen.
Panssaridinosaurukset	Alueelta tunnetaan myös panssaridinosauruksia — luulevyin suojattuja kasvinsyöjiä, jotka elivät samassa ympäristössä.

Alueen dinosaurukset ovat erityisen arvokkaita, koska ne valaisevat liitukauden lopun Itä-Aasian eläimistöä. Erityisen kiinnostava on tyrannosauridien runsaus: Zhuchengtyrannuksen lisäksi alueelta on löydetty merkkejä ainakin yhdestä toisesta suuresta pedosta. Tämä viittaa siihen, että liitukauden lopun Kiinassa eli poikkeuksellisen monta suurta tyrannosauridia rinnakkain.

Shantungosaurus on alueen vaikuttavin eläin. Ankannokkadinosauruksena se kuului kasvinsyöjiin, jotka olivat liitukauden lopun yleisimpiä suuria laumaeläimiä. Sen koko oli kuitenkin poikkeuksellinen — noin 15 metriä pituutta tekee siitä yhden suurimmista koskaan tunnetuista ankannokkadinosauruksista. Tällaiset jättiläiset tarvitsivat valtavasti ravintoa, ja niiden laumat muokkasivat ympäröivää kasvillisuutta.

Sarvipäiset dinosaurukset ovat alueen toinen kiinnostava ryhmä. Sinoceratops on yksi harvoista Aasiasta tunnetuista aidoista sarvidinosauruksista — ryhmästä, joka oli paljon yleisempi Pohjois-Amerikassa. Sen löytö osoittaa, että sarvidinosaurukset levisivät myös Aasiaan, ja se valaisee tämän dinosaurusryhmän maantieteellistä leviämistä.

Maailman tihein luukerrostuma

Alueen kuuluisin piirre ovat sen valtavat luukerrostumat. Alueen louhoksista on kaivettu esiin tuhansia dinosaurusten luita, ja paikoin ne ovat niin tiheässä, että kyseessä on yksi maailman tihein tunnettu dinosaurusten luukertymä.

Alueen tulvatasanko hautasi dinosaurusten luut valtaviin kerrostumiin.

Miten luukerrostumat syntyivät? Liitukauden lopulla alue oli tulvatasankoa, jota halkoivat joet. Tutkijat uskovat, että voimakkaat tulvat huuhtoivat dinosaurusten ruhoja ja luita virtaavan veden mukana, kunnes ne kasautuivat tietyille alueille suuriksi kasoiksi. Näin syntyivät tiheät luukerrostumat, joista monet luut ovat peräisin lukuisilta eri yksilöiltä.

Luiden tila kertoo niiden matkasta. Monet luut ovat irrallaan toisistaan eivätkä muodosta kokonaisia luurankoja — selvä merkki siitä, että ne ovat liikkuneet veden mukana ennen hautautumistaan. Tämä tekee yksittäisten yksilöiden tunnistamisesta vaikeaa, mutta samalla se tarjoaa valtavan aineiston: yhdeltä alueelta löytyy luita sadoilta eri eläimiltä.

Miksi luita on niin paljon?

Alueen valtavat luukerrostumat eivät tarkoita, että kaikki eläimet kuolivat samaan aikaan. Sen sijaan kyse on pitkän ajan kuluessa kasautuneesta aineistosta. Tulvatasangolla kuoli jatkuvasti dinosauruksia, ja niiden ruhot ja luut päätyivät jokien mukana samoille alueille. Vuosituhansien aikana luita kertyi yhä lisää, kunnes syntyi valtava luukertymä. Tämä tekee alueesta erinomaisen tutkimuskohteen: yhdeltä alueelta voi tutkia satoja yksilöitä ja saada kuvan kokonaisen eläinpopulaation kirjosta — nuorista vanhoihin, pienistä suuriin.

Tutkimus jatkuu yhä

Alue on edelleen aktiivinen tutkimuskohde. Kiinalaiset tutkimusryhmät tekevät alueella kaivauksia säännöllisesti, ja uusia löytöjä tehdään jatkuvasti. Alueelle on myös perustettu oma dinosaurusmuseo, joka esittelee fossiileja ja kaivausten tuloksia.

Erityisen kiinnostava tutkimuskohde on tyrannosauridien monimuotoisuus. Zhuchengtyrannuksen kuvaamisen jälkeen alueelta on löydetty merkkejä useammasta suuresta pedosta, ja tutkijat selvittävät, montako eri tyrannosauridilajia liitukauden lopun Kiinassa todella eli.

Luukerrostumien tutkimus tuottaa myös tietoa kokonaisista eläinpopulaatioista. Koska alueelta tunnetaan satoja Shantungosauruksen luita, tutkijat voivat tutkia, miten eläimet kasvoivat ja kuinka suuria laumoja ne muodostivat. Tällainen aineisto on harvinaista — useimmista lajeista tunnetaan vain muutama yksilö.

Kerrostumien syntytapaa tutkitaan myös tarkasti. Tutkijat selvittävät, miten tulvat kuljettivat ja kasasivat luut, ja kuinka pitkän ajan kuluessa valtavat luukertymät muodostuivat. Tällainen tieto auttaa ymmärtämään, miksi jotkut löytöpaikat ovat poikkeuksellisen rikkaita — ja miten fossiilikertymiä ylipäätään tulee tulkita.

Zhuchengin perintö

Alueen fossiilit ovat tärkeä osa Kiinan dinosaurusperintöä. Alueen dinosaurusmuseo houkuttelee kävijöitä, ja Shantungosaurus on noussut yhdeksi Kiinan tunnetuimmista dinosauruksista. Alueen luukerrostumat ovat myös merkittävä tieteellinen voimavara.

Löytöalueen suurin merkitys on sen poikkeuksellisessa fossiilirunsaudessa. Löytöalue tarjoaa tutkijoille mahdollisuuden tutkia kokonaisia dinosauruspopulaatioita, ei vain yksittäisiä luita. Se kertoo liitukauden lopun Itä-Aasiasta — ajasta vain muutamia miljoonia vuosia ennen dinosaurusten aikakauden loppua.

Miksi Zhucheng on tärkeä?

Zhuchengin arvo on sen valtavissa luukerrostumissa ja siinä, mitä ne kertovat. Useimmat löytöpaikat tarjoavat vain hajanaisia luita, mutta Zhuchengin tiheät luukertymät antavat tutkijoille mahdollisuuden tutkia satoja yksilöitä samalta alueelta. Tämä auttaa ymmärtämään, miten dinosaurukset kasvoivat, kuinka suuriksi ne tulivat ja millaisia laumoja ne muodostivat. Alue on tärkeä myös siksi, että se tallentaa liitukauden lopun Itä-Aasian — maailman, jota hallitsivat jättimäiset ankannokkadinosaurukset ja niitä saalistaneet tyrannosauridit. Zhucheng muistuttaa, että dinosaurusten viimeiset vuosimiljoonat olivat täynnä elämää myös kaukana Pohjois-Amerikan kuuluisilta löytöalueilta.