Vagaceratops – Vaeltava sarvinaama — koukkupiikkien ceratopsi
Dino-kortti
- Nimi: Vagaceratops irvinensis
- Suomeksi: Vaeltava sarvinaama
- Nimen merkitys: ”Vaeltava sarvinaama” (latinan vagus + kreikan keras + ops)
- Eli: Myöhäinen liitukausi, noin 75 miljoonaa vuotta sitten
- Löytöpaikka: Kanada (Alberta, Dinosaur Park -muodostuma)
- Pituus: 4,5–5 metriä
- Paino: Arviolta 1,5–2 tonnia
- Ruokavalio: Kasvinsyöjä
- Tunnusmerkit: Kymmenen eteenpäin kaartuvaa piikkiä otsasuojuksen reunassa, Kosmoceratopsin lähisukulainen, mahdollisesti sama suku, Albertan Dinosaur Provincial Parkin laji
Vagaceratops on Kosmoceratopsin lähin tunnettu sukulainen — sarvidinosaurus, jonka otsasuojusta reunustivat kymmenen eteenpäin kaartuvaa piikkiä kuin koukuriviä. Sen nimi tarkoittaa ”vaeltavaa sarvinaamaa” latinan vagus (vaeltava) ja kreikan keras (sarvi) ja ops (kasvot) sanoista. Suomeksi lajia voidaan kutsua vaeltavaksi sarvinaamaksi viitaten nimen lisäksi ceratopsien maantieteelliseen leviämiseen.
Vaeltava sarvinaama eli myöhäisellä liitukaudella noin 75 miljoonaa vuotta sitten nykyisen Kanadan Albertassa. Aikuinen yksilö oli 4,5–5 metriä pitkä ja painoi 1,5–2 tonnia — samankokoinen kuin sukulaisensa Kosmoceratops, mutta hieman vaatimattomammin koristeltu.
Kymmenen koukkupiikkiä
Vagaceratopsin otsasuojuksen takaosassa oli kymmenen eteenpäin kaartuvaa piikkiä — kaikki samaan suuntaan, luoden yhtenäisen koukkurivin. Tämä on toiseksi monimutkaisin otsasuojuksen koristelu Kosmoceratopsin 15 piikin jälkeen, ja niiden samankaltaisuus on selvä.
Koukut kaartuivat eteenpäin suojuksen pintaa kohti — aivan kuin sormet, jotka yrittävät tarttua johonkin. Tämä muoto on erilainen kuin Anchiceratopsin pienet epoccipital-piikit tai Regaliceratopsin kruunumaiset kärjet. Jokainen ceratopsilaji kehitti oman tunnistettavan suojusmallin — lajin koukut ovat yksi näyttävimmistä.
Kosmoceratopsin sukulainen — vai sama suku?
Laji on niin läheistä sukua Kosmoceratopsille, että jotkut paleontologit ovat ehdottaneet niiden yhdistämistä samaan sukuun. Molemmat jakavat samanlaisen otsasuojuksen rakenteen — eteenpäin kaartuvat reunapiikit — vaikka Kosmoceratopsilla niitä on enemmän ja ne ovat monimutkaisempia.
Jos tämä yhdistäminen tapahtuisi, laji muuttuisi nimeltään Kosmoceratops irvinensis. Toistaiseksi molempia pidetään erillisinä sukuina, mutta kiista jatkuu. Tämä on hyvä esimerkki siitä, kuinka paleontologinen luokittelu on jatkuvassa liikkeessä — dinosaurusten nimet eivät ole kiveen hakattuja.
Pohjois–etelä -yhteys
Laji eli Albertan pohjoisella Laramidialla, kun taas Kosmoceratops eli Utahin eteläisellä Laramidialla. Niiden samankaltaisuus viittaa siihen, että ne polveutuvat yhteisestä esi-isästä, joka eli ennen mantereen jakautumista pohjoiseen ja eteläiseen osaan.
Tämä pohjoinen–eteläinen jakautuminen on merkittävä ceratopsien evoluutiossa. Utahceratops ja Kosmoceratops elivät etelässä, tämä laji ja Achelousaurus pohjoisessa — kaksi erillistä dinosaurusyhteisöä samalla mantereella. Agujaceratopsin Texasin populaatio on vielä etelämpänä, osoittaen ceratopsien leviämisen koko Laramidian läpi.
Dinosaur Provincial Park
Vagaceratops löydettiin Dinosaur Provincial Parkista Albertasta — UNESCO:n maailmanperintökohteesta, joka on yksi maailman rikkaimmista dinosaurusfossiilialueista. Samalta alueelta tunnetaan kymmeniä dinosauruslajeja, mukaan lukien Centrosaurus, Styracosaurus ja useita hadrosaureja.
Laji kuvattiin alun perin 2001 nimellä Chasmosaurus irvinensis, mutta 2010 se siirrettiin omaan sukuunsa Vagaceratops. Tämä nimenvaihdos on jälleen esimerkki paleontologisen taksonomian elävästä luonteesta — Agujaceratops koki saman nimensiirron Chasmosauruksesta.
Vaeltavan sarvinaaman perintö
Vaeltava sarvinaama on Kosmoceratopsin pohjoinen vastine — läheinen sukulainen, joka osoittaa kuinka maantieteellinen eristyneisyys johti sarvidinosaurusten erilaistumiseen. Sen kymmenen koukkupiikkiä ovat yksi ceratopsien näyttävimmistä otsasuojuksen koristeluista, ja sen suhde Kosmoceratopsiin on yksi paleontologian mielenkiintoisimmista taksonomisista kysymyksistä. Avaceratopsin pieni koko ja vaeltavan sarvinaaman näyttävä koristelu — molemmat Montanan/Albertan alueelta — yhdessä osoittavat, kuinka monimuotoisia ceratopsit olivat yhdellä maantieteellisellä alueella.
Tutustu muihin sarvidinosauruksiin