Vagaceratops irvinensis – Vaeltava sarvinaama – Albertan neliösuojuksinen chasmosauriini
Dino-kortti:
- Nimi: Vagaceratops irvinensis
- Suomeksi: Vaeltava sarvinaama
- Nimen merkitys: Latinan vagus (vaeltava) ja kreikan keras (sarvi) ja ops (kasvot); lajinimi irvinensis viittaa Irvinen kaupunkiin Albertassa
- Eli: Myöhäinen liitukausi (myöhäinen kampani), noin 76 miljoonaa vuotta sitten
- Löytöpaikka: Kanada, Alberta (Upper Dinosaur Park -muodostuma, Irvinen lähistö)
- Pituus: Noin 4,5 metriä
- Paino: Arviolta 1,2 tonnia
- Ruokavalio: Kasvinsyöjä
- Tunnusmerkit: Kymmenen eteenpäin kaartuvaa reunapiikkiä kaulurin takareunassa, neliönmuotoinen kaulus, otsasarvet pelkistyneet mataliksi kohoumiksi, Kosmoceratopsin lähisukulainen
Vaeltava sarvinaama on Kosmoceratopsin lähin tunnettu sukulainen, eli sarvidinosaurus, jonka kaulurin takareunaa reunusti kymmenen eteenpäin kaartuvaa piikkiä kuin koukkurivi. Sukunimi yhdistää latinan sanan vagus (vaeltava) ja kreikan sanat keras (sarvi) ja ops (kasvot). Nimi viittaa lajin maantieteelliseen levinneisyyteen Laramidian eri osissa, sillä tämä laji löytyi Albertasta, kun taas sen lähisukulainen Kosmoceratops löytyi Utahista. Lajinimi irvinensis viittaa Irvinen kaupunkiin Albertassa, jonka lähistöltä holotyyppi löytyi. Tällainen kanadalainen dinosaurus tarjoaa tärkeän vertailukohdan sen eteläisempiin sukulaisiin nähden.
Vagaceratops irvinensis eli myöhäisellä liitukaudella myöhäisessä kampani-vaiheessa, noin 76 miljoonaa vuotta sitten nykyisen Kanadan Albertassa. Aikuinen yksilö oli noin 4,5 metriä pitkä ja painoi arviolta 1,2 tonnia, joten kyseessä oli kohtuullisen kokoinen chasmosauriini. Vaikka laji ei ollut erityisen suuri, sen näyttävä kaulus teki siitä helposti tunnistettavan oman aikansa eläimistössä. Hakusanana Vagaceratops dinosaurus johtaa juuri tähän lajiin, joka oli yksi alueensa myöhäisimmistä chasmosauriineista.
Löytö ja monivaiheinen tutkimushistoria
Holotyyppi CMN 41357 löytyi Irvinen lounaispuolelta Albertasta, Upper Dinosaur Park -muodostumasta. Robert Holmes ja kollegat kuvasivat lajin vuonna 2001 Canadian Journal of Earth Sciences -lehdessä nimellä Chasmosaurus irvinensis. Tällöin tutkijat katsoivat, että materiaali kuului Chasmosaurus-sukuun, vaikka selvät erot kaulurin rakenteessa olivat jo näkyvissä. Laji tunnetaan pääasiassa kolmesta kallosta, mikä on antanut tutkijoille hyvän käsityksen sen anatomiasta ja yksilöllisestä vaihtelusta.
Vuonna 2010 seitsemän paleontologin tiimi, jota johti Scott Sampson, perusti uuden suvun Vagaceratops. Tämä tapahtui samassa PLoS ONE -julkaisussa, jossa myös Utahceratops ja Kosmoceratops kuvattiin ensimmäistä kertaa. Julkaisu oli yksi 2010-luvun merkittävimmistä ceratopsiditutkimuksista, ja se mullisti käsityksen Laramidian sarvidinosaurusten monimuotoisuudesta. Holotyyppi on nykyään näytteillä Canadian Museum of Nature -museossa Ottawassa, jossa se on yksi kokoelman keskeisistä ceratopsidinäytteistä. Tällainen kanadalainen dinosaurus kuten Vagaceratops irvinensis on tärkeä osa Kanadan rikasta fossiiliperintöä.
Kymmenen koukkupiikkiä
Lajin kaulurin takaosassa oli kymmenen eteenpäin kaartuvaa reunapiikkiä, jotka osoittivat kaikki samaan suuntaan ja loivat yhtenäisen koukkurivin. Keskimmäiset piikit olivat litistyneitä ja osin sulautuneet yhteen, jolloin ne muodostivat rosoisen reunan kaulurin takaosaan. Tämä on monimutkaisuudeltaan toiseksi näyttävin kaulurin koristelu heti Kosmoceratopsin viidentoista piikin jälkeen, ja näiden kahden lajin samankaltaisuus on selvä. Piikkien tarkka lukumäärä ja muoto ovat tärkeitä tunnusmerkkejä, joiden avulla laji voidaan erottaa muista chasmosauriineista.
Koukut kaartuivat eteenpäin kaulurin pintaa kohti, ikään kuin sormet, jotka yrittävät tarttua johonkin. Lisäksi kaulus itsessään oli neliönmuotoinen ja leveämpi kuin pitkä, toisin kuin useimmilla chasmosauriineilla, joilla kaulus on yleensä pyöreämpi tai sydämenmuotoinen. Jokainen sarvidinosauruslaji kehitti oman tunnistettavan kaulurimallinsa, ja tämän lajin koukut yhdistettynä neliönmuotoiseen kauluriin ovat yksi näyttävimmistä. Tällainen kanadalainen dinosaurus erottuu siten selvästi muista alueen lajeista juuri kaulurinsa ansiosta. On myös huomattava, että lajin kaulurin aukot olivat pienemmät kuin useimmilla muilla ceratopsideilla, mikä on yksi sen erottavista piirteistä.
Pelkistyneet otsasarvet
Yksi lajin merkillisimmistä piirteistä on, että sen otsasarvet ovat pelkistyneet mataliksi kohoumiksi, eli laji ei enää käyttänyt varsinaisia teräviä otsasarvia. Myös nenäsarvi oli lyhyt. Tämä on poikkeavaa muihin chasmosauriineihin nähden, joilla otsasarvet ovat usein pitkiä ja teräviä aseita, kuten Triceratopsilla. Sarvien pelkistyminen on lajin selvä erottava piirre.
Tämä piirre yhdistää lajin Kosmoceratopsiin, jolla otsasarvet ovat samalla tavoin pelkistyneet. Mahdollinen tulkinta on, että nämä lajit panostivat kaulurin koristeluun sarvien sijaan, jolloin eteenpäin kaartuvat koukut korvasivat sarvet näyttäytymisessä ja lajintunnistuksessa. Tämä on hyvä esimerkki siitä, kuinka eri sarvidinosaurukset löysivät erilaisia ratkaisuja samaan tarpeeseen erottautua lajitovereista ja muista lajeista. Joillakin lajeilla pääpaino oli sarvissa, toisilla kaulurin koristeissa. Sarvien pelkistyminen ei siis tarkoittanut, että laji olisi ollut vähemmän näyttävä, vaan että sen näyttävyys oli siirtynyt kaulurin reunan koukkuihin.
Kosmoceratopsin sukulainen
Laji on niin läheistä sukua Kosmoceratopsille, että jotkut paleontologit ovat ehdottaneet niiden yhdistämistä samaan sukuun. Molemmat jakavat samankaltaisen kaulurin rakenteen, eli eteenpäin kaartuvat reunapiikit ja pelkistyneet otsasarvet, vaikka Kosmoceratopsilla piikkejä on enemmän ja ne ovat monimutkaisempia. Jos yhdistäminen tapahtuisi, laji saisi nimekseen Kosmoceratops irvinensis.
Sukulaisuussuhde on kuitenkin edelleen kiistanalainen. Osa tutkijoista yhdistäisi lajin Kosmoceratopsiin, kun taas vuonna 2019 julkaistu tutkimus ehdotti sen palauttamista takaisin alkuperäiseen Chasmosaurus-sukuun. Brown ja kollegat julkaisivat vuonna 2015 sukupuun, jossa molemmat saivat oman asemansa, mutta uudemmat analyysit ovat ehdottaneet, että chasmosauriineilla on syvä jako Chasmosaurus-ryhmän ja Pentaceratops-ryhmän välillä. Vagaceratops irvinensis saattaa kuulua jompaankumpaan näistä ryhmistä, eikä lopullista yksimielisyyttä ole vielä saavutettu. Tämä tekee lajista yhden paleontologian kiinnostavimmista taksonomisista kysymyksistä.
Pohjoinen ja eteläinen Laramidia
Laji eli Albertan pohjoisella Laramidialla, kun taas Kosmoceratops eli Utahin eteläisellä Laramidialla. Niiden silmiinpistävä samankaltaisuus viittaa siihen, että ne polveutuvat yhteisestä esi-isästä, joka eli ennen mantereen jakautumista pohjoiseen ja eteläiseen osaan. Vaihtoehtoisesti jommankumman lajin esi-isä on saattanut vaeltaa alueelta toiselle pitkän matkan, ja juuri tästä tulee suvun nimi, eli vaeltava sarvinaama.
Tämä pohjoisen ja eteläisen alueen jakautuminen on merkittävä piirre sarvidinosaurusten evoluutiossa. Utahceratops ja Kosmoceratops elivät etelässä, kun taas tämä laji ja monet centrosauriinit elivät pohjoisessa, eli mantereella oli kaksi osin erillistä dinosaurusyhteisöä. Tämä osoittaa, kuinka maantieteellinen eristyneisyys saattoi johtaa lajien erilaistumiseen jopa saman mantereen sisällä. Erilliset eläinyhteisöt kehittivät kukin omat erikoistuneet lajinsa, mikä lisäsi sarvidinosaurusten kokonaismonimuotoisuutta huomattavasti. Tämä ilmiö, jossa sama eläinryhmä jakautuu maantieteellisesti eri muotoihin, on tuttu myös nykyisistä eläinkunnan esimerkeistä, ja se auttaa ymmärtämään, miksi liitukauden sarvidinosauruksia oli niin monta erilaista lajia.
Dinosaur Provincial Park
Laji löydettiin Dinosaur Provincial Parkin alueelta Albertasta, joka on Unescon maailmanperintökohde ja yksi maailman rikkaimmista dinosaurusfossiilialueista. Samalta muodostumalta tunnetaan kymmeniä dinosauruslajeja, mukaan lukien sarvidinosaurukset Centrosaurus, Styracosaurus ja Chasmosaurus, hadrosauridit Lambeosaurus ja Corythosaurus, panssaroitu Euoplocephalus sekä peto Gorgosaurus. Alue tarjoaa siten harvinaisen kattavan kuvan kokonaisesta liitukauden ekosysteemistä. Näin monen lajin esiintyminen samalla alueella tekee siitä tutkijoille aidosti korvaamattoman aarreaitan.
Tämä laji on yksi Dinosaur Park -muodostuman myöhäisimmistä chasmosauriineista. Sen ajoittuminen noin 76 miljoonan vuoden taakse viittaa siihen, että se eli muodostuman yläosassa. Tämä erottaa sen alueen aiemmista chasmosauriineista, kuten Chasmosaurus-lajeista, jotka esiintyvät muodostuman alemmissa kerroksissa. Eri kerrostumien lajit antavat tutkijoille mahdollisuuden seurata, miten alueen eläimistö muuttui ajan myötä. Tällainen kanadalainen dinosaurus on siten arvokas ajallinen merkkipaalu muodostuman historiassa. Sen avulla tutkijat voivat ajoittaa muita samalta alueelta löytyviä fossiileja ja ymmärtää aiempaa paremmin, missä järjestyksessä eri lajit elivät alueella.
Tieteellinen perintö
Vaeltava sarvinaama on Kosmoceratopsin pohjoinen vastine, eli läheinen sukulainen, joka osoittaa, kuinka maantieteellinen levinneisyys johti sarvidinosaurusten erilaistumiseen. Sen kymmenen koukkupiikkiä yhdistettynä neliönmuotoiseen kauluriin ovat yksi sarvidinosaurusten näyttävimmistä kaulurin koristeluista. Harva laji yhdistää yhtä selkeästi näyttävän anatomian ja kiinnostavan tieteellisen kysymyksen. Juuri tämä yhdistelmä tekee lajista erityisen kiehtovan sekä tutkijoille että dinosaurusten ystäville.
Lajin suhde Kosmoceratopsiin on yksi paleontologian mielenkiintoisimmista taksonomisista kysymyksistä, ja vastaus saattaa muuttua tulevien fossiililöytöjen myötä. Vagaceratops irvinensis osoittaa, kuinka monimuotoisia sarvidinosaurukset olivat yhdellä maantieteellisellä alueella ja kuinka läheisetkin sukulaiset saattoivat kehittää omat tunnistettavat piirteensä. Holotyyppi Canadian Museum of Nature -museossa on edelleen yksi parhaiten säilyneistä chasmosauriinifossiileista, ja sen tutkimus jatkuu yhä uusin menetelmin. Jokainen uusi löytö ja analyysi voi tuoda lisävaloa tämän kiehtovan lajin asemaan sarvidinosaurusten sukupuussa.
Usein kysytyt kysymykset
Mikä dinosaurus Vagaceratops oli?
Vagaceratops oli keskikokoinen kasvinsyöjä sarvidinosaurus, joka eli myöhäisellä liitukaudella noin 76 miljoonaa vuotta sitten nykyisessä Albertassa Kanadassa. Se oli chasmosauriini, joka tunnetaan neliönmuotoisesta kauluristaan ja kymmenestä eteenpäin kaartuvasta reunapiikistä. Se oli Kosmoceratopsin läheinen pohjoinen sukulainen.
Mikä yhdistää Vagaceratopsin ja Kosmoceratopsin?
Ne ovat läheisiä sukulaisia, joilla on samankaltainen kaulurin rakenne ja pelkistyneet otsasarvet. Jotkut tutkijat ovat ehdottaneet niiden yhdistämistä samaan sukuun, mutta sukulaisuussuhde on edelleen kiistanalainen ja sitä tutkitaan yhä.
Miksi Vagaceratopsilla ei ole teräviä sarvia?
Sen otsasarvet ovat pelkistyneet mataliksi kohoumiksi ja nenäsarvi on lyhyt. Laji panosti todennäköisesti kaulurin näyttävään koristeluun sarvien sijaan, mikä palveli näyttäytymistä ja lajintunnistusta lajitovereiden kesken.
Mistä Vagaceratops sai nimensä?
Nimi tarkoittaa vaeltavaa sarvinaamaa ja viittaa siihen, että laji ja sen lähisukulainen Kosmoceratops elivät Laramidian eri osissa, Albertassa ja Utahissa. Lajinimi irvinensis viittaa Irvinen kaupunkiin Albertassa, jonka lähistöltä holotyyppi löytyi.