Dinosaurukset

Mitä dinosaurukset ovat?

Dinosaurukset ovat joukko matelijoita, jotka hallitsivat maapalloa yli 170 miljoonaa vuotta — triaskaudelta (noin 230 miljoonaa vuotta sitten) liitukauden loppuun (66 miljoonaa vuotta sitten). Ne olivat maapallon historian menestyksekkäin maaeläinryhmä, ja ne kehittyivät pienistä, ketteristä kaksijalkaista matelijoista satoiksi eri lajeiksi: pienten kanan kokoisten petojen ja jättimäisten, yli 70 tonnia painavien sauropodien välillä oli valtava kirjo muotoja, kokoja ja elintapoja.

Dinosauruksen erottaa muista matelijoista yksi ratkaiseva ominaisuus: pystysuorat jalat. Krokotiileilla ja liskoilla jalat levittäytyvät sivuille, mutta dinosauruksilla ne asettuvat suoraan vartalon alle — kuten hevosella tai ihmisellä. Tämä mahdollisti tehokkaamman liikkumisen, suuremman koon ja paremman kestävyyden. Dinosaurukset jaetaan kahteen suureen lahkoon: liskonlantioisiin (Saurischia), joihin kuuluvat teropodit ja sauropodit, ja linnunlantioisiin (Ornithischia), joihin kuuluvat panssaridinot, sarvidinot ja ankannokkaiset. Paradoksaalisesti linnut eivät polveudu linnunlantioisista vaan liskonlantioisista teropodeista.

Hämmästyttävä monimuotoisuus — ja elossa yhä

Dinosaurusten monimuotoisuus oli hämmästyttävä. Pienimmät dinosaurukset olivat tikun kokoisia hyönteissyöjiä, suurimmat yli 35 metriä pitkiä ja 70 tonnia painavia jättiläisiä. Osa oli kasvinsyöjiä, osa saalistajia, osa kaikkiruokaisia. Jotkut elivät laumoissa, toiset yksin. Jotkut olivat nopeita kaksijalkaisia juoksijoita, toiset hitaita nelijalkaisia tankkeja. Höyhenpeitteiset pienet teropodit elivät rinnakkain panssaroitujen ankylosaurien ja sarvipäisten ceratopsien kanssa. Tätä monimuotoisuutta ei ollut missään muussa matelijaryhmässä — eikä ole sen jälkeenkään.

Dinosaurukset eivät ole sukupuuttoon kuolleita. Yksi dinosaurusten haara — teropodit — kehitti höyheniä ja oppi lentämään, ja niistä polveutuvat nykyiset linnut. Tänään maapallolla elää noin 11 000 lintulajia, jotka ovat kaikki dinosauruksia. Kun puhumme "dinosaurusten sukupuutosta", tarkoitamme oikeastaan ei-lintudinosaurusten katoamista Chicxulub-asteroidin iskun jälkeen 66 miljoonaa vuotta sitten.

Dinosaurusten historia — esihistoriasta nisäkkäiden nousuun

Dinosaurusten tarina ei alkanut tyhjästä. Ennen ensimmäistä dinosaurusta maapallo kävi läpi neljä miljardia vuotta mullistuksia — tulivuorenpurkauksia, jääkausia ja joukkosukupuuttoja. Dinosaurukset hallitsivat maapalloa kolmen geologisen kauden ajan: triaskaudella ne syntyivät pieninä sivustaseuraajina, jurakaudella ne kasvoivat jättiläisiksi ja liitukaudella ne saavuttivat monimuotoisuutensa huipun — kunnes yksi asteroidi päätti kaiken. Niiden katoamisen jälkeen nisäkkäät täyttivät tyhjät ekologiset lokerot hämmästyttävän nopeasti. DinojenMaailma kattaa koko kaaren kymmenessä aikakausisivussa.

Esihistoriallinen aika — 4,6 mrd – 541 mvsMaapallon synty, ensimmäinen elämä, happikatastrofi ja Lumipallomaa. Neljä miljardia vuotta ennen dinosauruksia.

Kambrikausi — 541–485 mvsElämän räjähdys. Anomalocaris, trilobitit ja ensimmäiset selkärankaiset. Lähes kaikki eläinkunnat syntyivät 20 miljoonassa vuodessa.

Triaskausi — 252–201 mvsEnsimmäiset dinosaurukset ilmestyvät Pangea-supermantereelle. Eoraptor, Herrerasaurus ja ensimmäiset nisäkkäät.

Jurakausi — 201–145 mvsJättiläisten aika. Brachiosaurus, Diplodocus, Allosaurus. Archaeopteryx ja ensimmäiset lentävät dinosaurukset.

Liitukausi — 145–66 mvsDinosaurusten viimeinen ja näyttävin luku. T. rex, Triceratops, Spinosaurus, kukkivat kasvit ja mosasaurit.

Dinosaurusten sukupuutto — 66 mvsChicxulub-asteroidi, ydintalvi ja 76 % lajeista katoaa. K-Pg-raja ja todisteet kivikerroksissa.

Dinosaurusten evoluutioMiten matelijoista tuli jättiläisiä ja jättiläisistä lintuja. Höyhenten vallankumous ja 11 000 lintulajia.

Paleoseeni — 66–56 mvsNisäkkäiden nousu. Titanoboa, Gastornis ja saniaisitiöpiikki. Dinosaurusten perilliset hallitsivat aluksi.

Eoseeni — 56–34 mvsMaapallon kuumin kausi. Valaiden evoluutio maalta mereen, koiran kokoiset hevoset ja kädelliset.

Oligoseeni — 34–23 mvsRuohotasankojen synty. Paraceratherium, Entelodon-"helvetinsika" ja ensimmäiset apinat.

Yli 300 dinosauruslajia

DinojenMaailma kattaa yli 300 dinosauruslajia lajikorttien ja artikkelien avulla. Jokainen lajikortti sisältää avainmitat, elinajan, löytöpaikan ja tieteelliset faktat. Lajit on ryhmitelty kategorioittain: pedot (teropodit kuten T. rex ja Velociraptor), pitkäkaulat (sauropodit kuten Diplodocus ja Argentinosaurus), panssaridinot (ankylosaurit ja stegosaurit), sarvidinot (ceratopsiaanit kuten Triceratops), ankannokkaiset (hadrosaurit kuten Parasaurolophus), lentoliskot (pterosaurukset) ja merihirviöt (mosasaurit, plesiosaurit).

Tunnetuimpia lajeja ovat Tyrannosaurus rex (historian tunnetuin peto, puruvoima 57 000 N), Triceratops (kolmisarvinen kasvisyöjä, 6–12 tonnia), Velociraptor (höyhenpeitteinen pikkupeto, todellisuudessa kalkkunan kokoinen), Diplodocus (27 metriä pitkä sauropodi piiskahännällä), Stegosaurus (levyselkäinen jurakauden ikoni) ja Spinosaurus (historian suurin maapeto, 15–18 metriä pitkä puolivesieläin). Uusia lajeja nimetään yhä noin 50 vuodessa — dinosaurusten tarina on kaukana valmiista.

Dinosaurukset maailmalla — mantereittain

Dinosauruksia eli jokaisella mantereella. Kun Pangea-supermanarre hajosi jurakaudella, jokainen manner kehitti omia ainutlaatuisia lajejaan eristyksissä toisistaan. Pohjois-Amerikka on T. rexin ja Triceratopsin kotimanner sekä tutkimuksen keskus. Etelä-Amerikka on jättitanosaurien ja varhaisimpien dinosaurusten synnyinmaa. Eurooppa on tieteen kehto, jossa dinosaurus-sana keksittiin, ja saariston kääpiöiden ainutlaatuinen ympäristö. Aasia mullisti käsityksemme dinosauruksista höyhenfossiileillaan ja Gobin aavikon aarteillaan. Afrikka on Spinosauruksen kotimanner ja Gondwanan sydän. Australia ja Antarktis ovat viimeisiä rajaseutuja, joissa suurimmat yllätykset saattavat olla vielä jään alla piilossa.

Nykyään dinosaurusfossiileja löydetään kaikilta mantereilta, Antarktis mukaan lukien. Uusia lajeja nimetään noin 50 vuodessa, ja erityisesti Kiinan, Argentiinan ja Marokon alueilta tulee jatkuvasti mullistavia löytöjä.

Dino-Oppaat — syväluotaavia artikkeleita

Dino-Oppaat vastaavat kysymyksiin, joita kävijät useimmin esittävät: mikä oli suurin dinosaurus, mikä nopein, mikä vaarallisin? Oppaat ovat pitkiä, kattavia artikkeleita, jotka käsittelevät dinosauruksia teemoittain ja vertailevat lajeja keskenään tieteellisten lähteiden pohjalta.

Oppaista löydät muun muassa suurimmat dinosaurukset kautta aikojen (Argentinosaurus, Patagotitan ja muut titanosaurit vertailussa), nopeimmat ja vaarallisimmat pedot (T. rex vs. Giganotosaurus vs. Spinosaurus), älykkäimmät dinosaurukset ja niiden aivokoko, höyhenpeitteisyyden vallankumouksen (miten Kiinan fossiilit muuttivat kaiken), sekä dinosaurusten ja lintujen yhteyden (miten teropodit muuttuivat linnuiksi 150 miljoonan vuoden kuluessa). Uusia oppaita julkaistaan säännöllisesti, ja jokainen on kirjoitettu niin, että se sopii sekä aloittelijalle että aiheeseen jo perehtyneelle lukijalle.