Dinosauruslajit ja tyypit
Pienistä höyhenpeitteisistä saalistajista maapallon suurimpiin jättiläisiin — tutustu koko dinosaurusten kirjoon yhdessä paikassa.
Tutustu yli 300 dinosauruslajiin yhdeksässä selkeässä kategoriassa.
Dinosaurus lajit muodostavat maapallon historian monimuotoisimman maaeläinryhmän. Noin 165 miljoonan vuoden aikana ne kehittyivät uskomattoman erilaisiksi — pienistä höyhenpeitteisistä saalistajista aina maapallon historian suurimpiin maaeläimiin asti.
Tällä hetkellä tunnetaan noin 1 400 lajia, ja uusia löydetään lähes joka viikko. Tämä opas auttaa sinua tutustumaan niihin järjestelmällisesti.
Kaksi päälahkoa lantion rakenteen mukaan
Dinosaurukset jaetaan perinteisesti kahteen päälahkoon niiden lantion rakenteen perusteella.
Liskonlantioisiin (Saurischia) kuuluvat sekä lihansyöjät petodinosaurukset eli teropodit että jättiläismäiset pitkäkaulaiset sauropodit.
Linnunlantioisiin (Ornithischia) kuuluvat puolestaan kasvinsyöjät kuten sarvidinosaurukset, panssaridinosaurukset, ankannokkaiset ja paksupäiset dinosaurukset.
Vaikka nimet viittaavat lintuihin ja liskoihin, todellisuus on paradoksaalinen: juuri liskonlantioisista teropodeista kehittyivät nykyiset linnut.
Yhdeksän selkeää kategoriaa
Olemme jakaneet dinosaurukset yhdeksään kategoriaan, jotka on valittu käytännöllisyyden ja selkeyden perusteella.
Jako ei noudata tiukasti tieteellistä taksonomiaa vaan pyrkii tekemään dinosaurusten maailmasta helposti lähestyttävän. Jokainen kategoria sisältää lajikortteja, joissa esitellään kyseisen ryhmän edustajia kuvan, perustietojen ja lyhyen esittelyn kera.
Lihansyöjät, jättiläiset ja kasvinsyöjien kirjo
Suurin kategoria on lihansyöjät petodinosaurukset, joihin kuuluvat niin jättimäiset huippupedot kuten Tyrannosaurus rex kuin pienet, nopeat raptorit.
Pitkäkaulaiset sauropodit ovat kooltaan vastakohta — ne olivat maapallon historian suurimpia maaeläimiä, joiden rinnalla nykyinen afrikkalainen norsu näyttää kääpiöltä.
Sarvidinosaurukset, panssaridinosaurukset, ankannokkaiset ja paksupäiset muodostavat kukin oman selkeän ryhmänsä, jossa jokaisella lajilla on omat erikoispiirteensä.
Lentoliskot ja merimatelijat — taivaan ja meren hallitsijat
Dinosaurusten rinnalla eli myös muita vaikuttavia esihistoriallisia eläimiä, jotka eivät teknisesti ole dinosauruksia mutta liitetään yleisesti samaan aihepiiriin.
Lentoliskot hallitsivat taivaita siipien kärkivälillä, joka saattoi yltää jopa 11 metriin. Merimatelijat kuten mosasaurit ja plesiosaurit hallitsivat valtameriä.
Nämä eläimet kuuluvat omiin kategorioihinsa, koska ne ovat olennainen osa mesotsoisen aikakauden tarinaa.
Tarinan alku — varhaiset dinosaurukset
Yhdeksäs kategoria on varhaiset dinosaurukset ja niiden esi-isät. Tämä ryhmä kattaa ne pienet, vaatimattomat eläimet, joista koko dinosaurusten menestystarina sai alkunsa triaskaudella noin 230 miljoonaa vuotta sitten.
Ilman näitä pieniä, ketteriä matelijoita ei olisi koskaan ollut T. rexiä, Brachiosaurusta eikä Triceratopsia.
Aloita tutkimusmatka
Uusia dinosaurusartikkeleita julkaistaan viikoittain, mutta itse lajitietokantaa laajennetaan isommissa erissä muutaman kerran vuodessa.
Etsitkö tiettyä lajia, jota et vielä löytänyt? Lähetä toiveesi sähköpostilla osoitteeseen info@dinojenmaailma.fi, niin lisäämme sen laajennuslistalle ja mukaan seuraavaan päivityserään mahdollisuuksien mukaan. Valitse sitten alta kategoria ja aloita tutkimusmatka dinosaurusten maailmaan.
Valitse kategoria ja sukella sisään
Lihansyöjä dinosaurukset
Teropodit olivat dinosaurusten maailman petoja — kaksijalkaisia, usein nopeita ja älykkäitä saalistajia. Ryhmään kuuluvat niin historian tunnetuin peto Tyrannosaurus rex, suurin maapeto Spinosaurus kuin pienet, höyhenpeitteiset raptorit. Teropodit olivat myös se ryhmä, josta nykyiset linnut kehittyivät. Kokoero ryhmän sisällä on hämmästyttävä: pienin teropodi painoi alle kilon, suurin yli yhdeksän tonnia.
Katso kaikki lihansyöjät →
Pitkäkaulaiset dinosaurukset
Sauropodit olivat maapallon historian suurimpia maaeläimiä. Nämä nelijalkaiset kasvinsyöjät tunnistaa pitkästä kaulasta, pienestä päästä ja massiivisesta vartalosta. Suurimmat sauropodit kuten Argentinosaurus ja Patagotitan painoivat jopa 70–100 tonnia ja kasvoivat yli 35 metriä pitkiksi. Ne nielivät kasviaineksen kokonaisena ilman pureskelua ja saattoivat kuluttaa yli tonnin ruokaa päivässä.
Katso kaikki pitkäkaulaiset →
Sarvikuonodinosaurukset
Sarvidinosaurukset olivat kasvinsyöjiä, jotka tunnistaa kasvojen sarvista ja niskan suojaksi kehittyneestä luisesta kaulurista. Ryhmän kuuluisin edustaja on kolmisarvinen Triceratops, joka eli samoilla alueilla T. rexin kanssa aivan liitukauden lopussa. Kaulurit ja sarvet vaihtelivat lajien välillä valtavasti — joillakin oli pitkiä, suoria sarvia, toisilla lyhyitä nystyröitä ja koristeellisia kaulureita.
Katso kaikki sarvidinosaurukset →
Panssaridinosaurukset
Panssaridinosauruksiin kuuluvat sekä levyselkäiset stegosaurit että täyspanssaroidut ankylosaurit. Nämä kasvinsyöjät olivat dinosaurusten maailman tankkeja — raskaasti suojattuja eläimiä, joiden luulevyt, piikit ja nuijamaiset hännät tekivät niistä vaikeita saaliita jopa suurimmille pedoille. Stegosauruksen selän levyt ja Ankylosauruksen häntänuija ovat dinosaurusten ikonisimpia piirteitä.
Katso kaikki panssaridinosaurukset →
Ankannokkaiset dinosaurukset
Hadrosaurit eli ankannokkaiset olivat liitukauden menestynein kasvinsyöjäryhmä. Ne tunnistaa leveästä, litteästä kuonosta ja monilla lajeilla olevasta näyttävästä pääharjasta. Parasaurolophuksen pitkä kaareva harja toimi resonanssitorvena matalien äänien tuottamiseen. Hadrosaurien hampaat olivat hämmästyttäviä: niillä saattoi olla jopa 1 000–2 000 hammasta tiiviissä hammasparistoissa, jotka jauhoivat kovaakin kasviainesta.
Katso kaikki ankannokkaiset →
Paksupäiset dinosaurukset
Paksupäiset dinosaurukset olivat pieniä ja keskikokoisia kasvinsyöjiä, joiden erikoispiirre oli poikkeuksellisen paksu kallon luukupoli. Pachycephalosauruksen kallon paksuus oli jopa 25 senttimetriä. Tutkijat ovat kiistelleet vuosikymmeniä siitä, käyttivätkö paksupäiset kupoleita toistensa pärmäämiseen kuten nykyiset vuohet vai olivatko ne pelkästään tunnistusmerkkejä ja koristuksia.
Katso kaikki paksupäiset →
Lentävät dinosaurukset – lentoliskot
Lentoliskot eivät teknisesti olleet dinosauruksia vaan niiden sukulaisia, mutta ne hallitsivat taivaita koko dinosaurusten valtakauden ajan. Pienimmät olivat varpusen kokoisia, suurimmat kuten Quetzalcoatlus saavuttivat 12 metrin siipien kärkivälin — ne olivat kaikkien aikojen suurimpia lentäviä eläimiä. Lentoliskojen siivet muodostuivat yhdestä pitkästä sormesta ja siihen kiinnittyneestä nahkakalvosta, toisin kuin lintujen höyhensiivet.
Katso kaikki lentoliskot →
Merihirviö dinosaurukset
Dinosaurusten aikana valtameriä hallitsivat valtavat merimatelijat, jotka eivät nekään olleet dinosauruksia mutta elävät samassa tarinassa. Mosasaurit olivat liitukauden merien huippupetoja — jopa 17-metrisiä saalistajia. Plesiosaurit pitkine kauloineen ja ichthyosaurit delfiinikalojen tapaan virtaviivaisine vartaloineen täyttivät meret samaan aikaan kun dinosaurukset hallitsivat maata.
Katso kaikki merihirviöt →
Varhaiset dinosaurukset ja esi-isät
Kaikki alkoi pienestä. Ensimmäiset dinosaurukset olivat koiran kokoisia, kaksijalkaisia ja ketteriä eläimiä, jotka ilmestyivät triaskaudella noin 230 miljoonaa vuotta sitten. Eoraptor, Herrerasaurus ja Coelophysis ovat tunnetuimpia varhaisia dinosauruksia. Ne elivät maailmassa, jota hallitsivat krokotiilien esi-isät, ja dinosaurukset olivat vain pieniä sivustakulkijoita — kunnes joukkosukupuutto avasi niille ovet maailmanvalloitukseen.
Katso kaikki varhaiset dinosaurukset →
Dinosaurusten sukupuukartta
Teropodi, sauropodi, ceratopsi — mitä nämä oikeastaan tarkoittavat? Sukupuukartta kokoaa dinosaurusten pääryhmät ja alalajit yhteen näkymään. Klikkaamalla pääset porautumaan jokaiseen ryhmään ja näet esimerkkilajit kuvineen.
Avaa sukupuukartta →Tilaa DinojenMaailman YouTube-kanava
Joka viikko uutta: Dino-äänisarja, tietoiskuja ja Dino-arvauspeli.