Stygimoloch Dino-kortti:
- Nimi: Stygimoloch spinifer
- Suomeksi: Styxin demoni
- Nimen merkitys: ”Styxin piikikkäinen demoni” (kreikkalaisesta Styx-joesta ja Moloch-demonista)
- Eli: Myöhäinen liitukausi, 66 miljoonaa vuotta sitten
- Löytöpaikka: Pohjois-Amerikka (Montana, Wyoming)
- Pituus: Arviolta 2–3 metriä
- Paino: Arviolta 50–80 kiloa
- Ruokavalio: Kasvinsyöjä tai kaikkiruokainen
- Tunnusmerkit: Kallon takaa sojottavat pitkät, piikimäiset sarvet, suhteellisen pieni luukupoli verrattuna Pachycephalosaurukseen, pitkä kapea kuono
Stygimoloch on yksi paleontologian kiistanalaisimmista dinosauruksista — ei siksi, ettei sitä tunnettaisi, vaan siksi, ettei kukaan ole varma, onko se edes olemassa erillisenä lajina. Tämä piikipäinen paksupäinen dinosaurus eli aivan liitukauden lopussa Pohjois-Amerikassa, samoilla alueilla ja samoihin aikoihin kuin Pachycephalosaurus ja Dracorex. Ja juuri tämä samanaikaisuus on herättänyt kysymyksen: ovatko ne kaikki sama eläin?
Nimi Stygimoloch on yksi dinosaurusten maailman dramaattisimmista. Se tarkoittaa kirjaimellisesti ”Styxin piikikästä demonia” — viittaus kreikkalaiseen tuonelanjokeen ja muinaiseen Moloch-demoniin. Nimi annettiin 1983, kun paleontologit Peter Galton ja Hans-Dieter Sues kuvasivat lajin Montanasta löydetyistä kallon fragmenteista. Se on yksi harvoista dinosauruksista, jotka on nimetty demonien mukaan.
Piikikäs kallo
Hänet tunnistaa heti kallon takaa sojottavista pitkistä, piikimäisistä sarvista. Suurimmat sarvet voivat olla jopa 15 senttimetriä pitkiä, ja ne sojottavat taaksepäin ja sivuille kallon niskan alueelta. Kallon päällä on kupoli, mutta se on huomattavasti pienempi ja matalampi kuin Pachycephalosauruksen massiivinen luukumpu.
Piikkien tarkoitus on herättänyt samankaltaista keskustelua kuin Pachycephalosauruksen kupoli. Pitkät, terävät piikit eivät sovi puskuaseeksi — kaksi Stygimolochietä puskevat päillään törmäisivät piikkeihin, mikä aiheuttaisi vakavia vammoja molemmille. Todennäköisempää on, että piikit olivat visuaalisia signaaleja: lajintunnistusmerkkejä, sosiaalisen aseman osoittimia tai seksuaalisia houkuttimia. Eläessään piikit saattoivat olla keratiinipäällysteisiä ja vielä pidempiä kuin fossiileista näkyy.
Teini-ikäinen Pachycephalosaurus?
Vuonna 2009 Jack Horner ja Mark Goodwin esittivät teorian, joka muuttaisi koko paksupäisten dinosaurusten luokittelun. Heidän mukaansa tämä ei ole erillinen laji vaan teini-ikäinen Pachycephalosaurus. Teoria perustuu havaintoon, että kallon luukerrokset osoittavat aktiivista kasvua ja muutosta — kupoli oli vielä kasvamassa, ja piikit olisivat kutistuneet ja sulautuneet kupoliin eläimen vanhetessa.
Kehityssarja olisi: Dracorex (nuori, litteä pää + pitkät piikit) → Stygimoloch (teini, pieni kupoli + lyhentyneet piikit) → Pachycephalosaurus (aikuinen, suuri kupoli + pienet nystyrät).
Teoria on saanut merkittävää tukea. CT-kuvaukset kalloista osoittavat, että sen kupolin luussa on paljon verisuonikanavia ja kasvuvyöhykkeitä — merkkejä siitä, että luu oli aktiivisessa kasvussa eikä valmis. Lisäksi kaikki kolme ”lajia” tunnetaan samasta ajasta (66 mvs) ja samalta maantieteelliseltä alueelta (Montana/Wyoming), mikä on epätavallista läheisille sukulaislajeille.
Mutta kaikki eivät ole samaa mieltä. Jotkut tutkijat huomauttavat, että piikkien kutistuminen iän myötä olisi harvinaista luonnossa — yleensä sarvirakenteet kasvavat, eivät kutistu. Lisäksi yhdestäkään fossiiilista ei ole löydetty selkeää ”siirtymävaihetta” Stygimolochin ja Pachycephalosauruksen välillä. Kiista jatkuu, ja se on yksi paleontologian jännittävimmistä avoimista kysymyksistä.
Populaarikulttuuri
Stygimoloch nousi suuren yleisön tietoisuuteen Jurassic World: Fallen Kingdom -elokuvassa (2018), jossa se puskee päällään seinän rikki laboratoriossa. Kohtaus on dramaattinen mutta tieteellisesti kyseenalainen — todellinen Stygimoloch oli paljon pienempi kuin elokuvassa ja tuskin olisi pystynyt murtamaan tiiliseinää. Elokuva käytti nimeä ”Stygimoloch”, vaikka monet paleontologit pitävät sitä nuorena Pachycephalosauruksena.
Stygimoloch on kuitenkin loistava esimerkki siitä, miten paleontologia ja populaarikulttuuri voivat olla ristiriidassa. Elokuvan Stygimoloch on viihteenä erinomainen, mutta se on kaukana siitä, mitä tiedämme todellisesta eläimestä — tai edes siitä, oliko se edes erillinen laji.
Lue lisää paksupäisistä dinosauruksista: Pachycephalosaurus · Dracorex · Homalocephale · Prenocephale · Wannanosaurus · Stegoceras · Kaikki paksupäiset dinosaurukset → Kuuntele dino-äänisarjaa