Colepiocephale – Nyrkkipääinen paksupäinen Kanadasta — yksi varhaisimmista
Dino-kortti
- Nimi: Colepiocephale lambei
- Suomeksi: Nyrkkipää
- Nimen merkitys: ”Nyrkkipää” (kreikan kolaphos = nyrkinlyönti, kephale = pää)
- Eli: Myöhäinen liitukausi, noin 77 miljoonaa vuotta sitten
- Löytöpaikka: Alberta, Kanada
- Pituus: Arviolta 2 metriä
- Paino: Arviolta 30–40 kiloa
- Ruokavalio: Kasvinsyöjä
- Tunnusmerkit: Yksi vanhimmista pohjoisamerikkalaisista paksupäisistä, tiivis pyöristynyt kupu, alun perin Stegoceraksen lajina, oma suku 2003 alkaen
Colepiocephale on yksi vanhimmista tunnetuista pohjoisamerikkalaisista paksupäisistä. Sen nimi tarkoittaa ”nyrkkipäätä” — kreikan kolaphos (nyrkinlyönti) ja kephale (pää). Suomeksi tätä lajia kutsutaan luontevasti nyrkkipääksi, viitaten sen tiiviiseen ja pyöristyneeseen pääraakenteeseen.
Nyrkkipää eli myöhäisellä liitukaudella noin 77 miljoonaa vuotta sitten nykyisen Kanadan Albertan maakunnassa. Alun perin 1918 Charles Gilmore kuvasi sen Stegoceraksen lajina, mutta vuonna 2003 paleontologi Robert Sullivan nosti sen omaksi sukukseen erillisten piirteiden perusteella.
Tiivis ja pyöristynyt kupu
Lajin tunnusmerkki on sen tiivis, pyöristynyt kupu — sileä ja voimakkaasti kupolimainen, mutta pienempi kuin esimerkiksi Pachycephalosauruksen. Nimi viittaakin juuri tähän muotoon: kupu muistutti kiinni puristettua nyrkkiä. Rakenne oli matala mutta voimakas, erinomaisesti sopiva pään iskemiseen.
Kuvun pinta oli suhteellisen sileä, ei yhtä nystyräinen kuin Goyocephalen tai Pachycephalosauruksen kupu. Tämä saattaa viitata siihen, että laji oli evolutionaarisesti varhaisempi muoto, jossa kallon koristelut eivät olleet vielä täysin kehittyneet. Kuvun takaosassa oli kuitenkin pieniä nystyröitä ja sarvia, kuten useimmilla paksupäisillä.
Varhainen pohjoisamerikkalainen
Lajin ikä — 77 miljoonaa vuotta — tekee siitä yhden varhaisimmista pohjoisamerikkalaisista paksupäisistä. Vain Acrotholus (85 milj. v.) on varhaisempi. Tämä tekee Colepiocephalesta tärkeän lajin paksupäisten evoluutiohistorian ymmärtämisessä Pohjois-Amerikassa.
Se on myös todiste siitä, että paksupäiset olivat monimuotoistuneet nopeasti saapuessaan Pohjois-Amerikkaan Aasiasta. 77 miljoonaa vuotta sitten Pohjois-Amerikassa eli jo useita paksupäisiä, ja niiden kuvut olivat täysin kehittyneitä. Ryhmän evolutionaariset juuret ulottuvat pitkälle menneisyyteen — alkeellisempia muotoja saattaa löytyä vielä Aasian varhaisista kerroksista.
Taksonomiset kiistat
Lajin asema paksupäisten ryhmässä on ollut kiistojen aihe. Aluksi sitä pidettiin Stegoceraksen lajina (S. lambei), mutta Sullivan osoitti 2003, että sen kupurakenne poikkeaa merkittävästi Stegoceraksen rakenteesta — se on matalampi, sileämpi ja pyöreämpi. Näistä syistä hän perusti uuden suvun Colepiocephale.
Jotkut paleontologit ovat kuitenkin esittäneet, että kyseessä saattaa olla vain Stegoceraksen nuori yksilö — aivan kuten Dracorex on osoittautunut Pachycephalosauruksen nuoreksi. Nykyisen konsensuksen mukaan laji on kuitenkin oma sukunsa, joskin kiista jatkuu.
Albertan ekosysteemi 77 milj. vuotta sitten
Tämä pieni eläin eli aikana, jolloin Alberta oli lämpimämpi ja kosteampi kuin nykyään — rehevä metsäalue, jossa oli jokia, matalia järviä ja monipuolinen kasvillisuus. Alueella eli useita muitakin paksupäisiä, sekä Gravitholus, Foraminacephale ja Hanssuesia.
Tämä runsaus herättää kysymyksen: kuinka niin monta paksupäistä mahtui samalle alueelle? Vastaus on luultavasti ekologinen lokeroituminen. Eri lajit söivät eri kasvillisuutta, käyttivät eri alueita ja esiintyivät mahdollisesti eri vuodenaikoina. Kuvun muoto oli myös lajintunnistusmerkki, joka auttoi välttämään turhia konflikteja.
Nyrkkipään elämä
Tämä pieni kaksijalkainen kasvinsyöjä eli luultavasti pienissä perheryhmissä. Sen paksu kupu oli tärkein puolustustyökalu ja sukupuolivalinnan väline — koiraat luultavasti puskivat toisiaan naaraiden suosiosta. Ruokavalio koostui lehdistä, versoista, hedelmistä ja mahdollisesti hyönteisistä.
Sen luonnolliset viholliset olivat ajan saalistajia — varhaisia tyrannosauroideja kuten Daspletosaurus. Paksupäisten nopeus ja ketteryys olivat niiden paras puolustus; pieni koko auttoi pakoon tiheään kasvillisuuteen.
Colepiocephalen perintö
Tämä laji on tärkeä paksupäisten evoluutiohistorian ymmärtämisessä. Se edustaa varhaista pohjoisamerikkalaista muotoa ja auttaa paleontologeja selvittämään, miten ja milloin ryhmä saapui Pohjois-Amerikkaan Aasiasta. Sen fossiilit ovat edelleen rajalliset, mutta jokainen uusi löytö tuo lisää tietoa paksupäisten varhaisvaiheista.
Lue lisää muista paksupäisistä: