Alaskacephale – Napapiirin paksupäinen
Dino-kortti
- Nimi: Alaskacephale gangloffi
- Suomeksi: Alaskanpää
- Nimen merkitys: ”Alaskan pää” (löytöpaikan mukaan)
- Eli: Myöhäinen liitukausi, noin 70 miljoonaa vuotta sitten
- Löytöpaikka: Alaska, USA (Prince Creek -muodostuma)
- Pituus: Arviolta 2,5 metriä
- Paino: Arviolta 50 kiloa
- Ruokavalio: Kasvinsyöjä
- Tunnusmerkit: Ensimmäinen Alaskasta löydetty paksupäinen, Pachycephalosauruksen lähisukulainen, selviytyi arktisissa oloissa, pimeissä talvissa ja kylmässä ilmastossa
Alaskacephale on erityinen paksupäinen dinosaurus — se on ensimmäinen Alaskasta koskaan löydetty paksupäinen. Sen nimi tarkoittaa yksinkertaisesti ”Alaskan päätä” löytöpaikan mukaan. Suomeksi Alaskacephalea voidaan kutsua alaskanpääksi. Se osoittaa, että paksupäiset levittäytyivät Pohjois-Amerikan pohjoisimpiin osiin, aivan napapiirille asti.
Alaskanpää eli myöhäisellä liitukaudella noin 70 miljoonaa vuotta sitten nykyisen Alaskan Prince Creek -muodostuman alueella. Se kuvattiin tieteellisesti 2005 paleontologi Robert Sullivanin toimesta. Fossiilit löydettiin Colville-joen alueelta, samalta fossiilirikkaalta alueelta, jolta tunnetaan myös Edmontosaurus ja Pachyrhinosaurus.
Arktiset dinosaurukset
Tämän lajin löytö oli osa laajempaa arktisten dinosaurusten mullistusta paleontologiassa. Pitkään ajateltiin, että dinosaurukset elivät vain lämpimillä ja trooppisilla alueilla. 1990-luvulta alkaen Prince Creek -muodostumasta löydetyt fossiilit ovat osoittaneet, että useat dinosaurukset asuivat napapiirille asti — jopa ympäri vuoden.
Liitukauden lopulla Alaska oli lähempänä pohjoisnapaa kuin nykyään, mutta ilmasto oli lämpimämpi kuin nykyinen arktinen alue. Silti talvet olivat pimeitä, kylmiä ja pitkiä — useita kuukausia kestäviä pimeitä kausia, joissa lämpötila saattoi laskea alle nollan. Tämä eläin eli tässä ympäristössä, ja sen täytyi kehittää sopeutumia kylmyyteen.
Sopeutumia arktiseen ilmastoon
Vaikka fossiilinäyttö on rajallinen, läheisten sukulaisten analyysit ovat antaneet viitteitä. Arktiset dinosaurukset olivat todennäköisesti lämminveriisiä tai ainakin osittain endotermisiä — kylmäverinen matelija ei olisi selviytynyt Alaskan talvesta. Ne saattoivat olla myös muita dinosauruksia nopeampikasvuisia, mikä mahdollisti nuorten yksilöiden selvittämisen ennen ankarimpia olosuhteita.
Alaskanpää todennäköisesti eli pienissä laumoissa ja käytti lauman suojaa ja yhteistä lämpöä selviytymiseen. Sen ruokavalio koostui arktisista kasveista — sammalista, saniaisista ja vähissä jääkauden kaltaisissa kasveissa. Pimeä talvi vaati todennäköisesti joko vaellusta etelään tai sopeutumia pimeyteen ja vähään ruokaan. Uusimmat tutkimukset viittaavat, että ainakin osa arktisista dinosauruksista jäi paikoilleen koko vuodeksi — ne eivät olleet vaeltajia kuten nykyiset caribut, vaan pysyviä asukkaita pohjoisilla alueilla.
Pachycephalosauruksen lähisukulainen
Filogeneettiset analyysit osoittavat, että tämä laji on Pachycephalosauruksen läheinen sukulainen — ne molemmat kuuluvat Pachycephalosaurini-alaryhmään. Tämä viittaa siihen, että pohjoisamerikkalaisten paksupäisten evolutionaarinen ryhmä oli monimuotoinen ja levittäytynyt sekä etelään että pohjoiseen.
Eläin oli pieni, mutta sen ulkonäkö muistutti luultavasti pienempää versiota Pachycephalosauruksesta — kupuinen pää, pienet nystyröt ja sarvia kallon reunassa. Kupu oli todennäköisesti paksu ja sileä, sopiva puskuiskuihin lajin sisäisessä kilpailussa.
Fossiilirikkaa Prince Creekiä
Prince Creek -muodostuma on yksi maailman tärkeimmistä arktisten dinosaurusten fossiilialueista. Siltä on löytynyt:
- Edmontosaurus (ankannokkainen)
- Pachyrhinosaurus (sarvikuono)
- Troodon (pieni petoeläin, erityisen isot silmät pimeään näkyvyyteen)
- Dromaeosaurus (ryöstäjä)
- Alaskacephale (paksupäinen)
Yhdessä nämä lajit muodostavat kokonaisen arktisen dinosaurusyhteisön, joka eli napapiirillä yli 65 miljoonaa vuotta sitten. Tämä paksupäinen oli osa ekosysteemiä, pieni mutta merkittävä kaksijalkainen kasvinsyöjä.
Alaskacephalen perintö
Alaskanpää on tärkeä paksupäisten levinneisyyden kartoittamisessa. Se todistaa, että nämä pienet kupupäiset dinosaurukset eivät olleet rajoittuneet lämpimille alueille, vaan ne sopeutuivat jopa äärimmäisiin pohjoisiin oloihin. Fossiilinäyttö on edelleen rajallinen, mutta jokainen uusi Prince Creek -löytö voi lisätä tietoamme siitä, miten dinosaurukset elivät arktisilla alueilla. Viime vuosina Prince Creek -muodostuman tutkimukset ovat tuottaneet useita uusia lajeja, ja on hyvin mahdollista että myös tästä lajista löytyy lisää yksilöitä tulevaisuudessa. Tämä voi mullistaa käsityksemme siitä, miten paksupäiset käyttäytyivät äärimmäisissä oloissa — millaiset sopeutumat niillä oli pimeään talveen ja millaiset sosiaaliset rakenteet auttoivat selviytymään.
Lue lisää muista paksupäisistä: