Shantungosaurus giganteus – Shantungin jättilisko — Kiinan jättihadrosauri
Dino-kortti
- Nimi: Shantungosaurus giganteus
- Suomeksi: Shantungin jättilisko
- Nimen merkitys: ”Shandongin jättiläislisko” (sukunimi yhdistää Shandongin maakunnan vanhan kiinalaisen muodon ”Shantung” + kreikan sauros = ”lisko”; lajinimi giganteus = ”jättiläinen” latinaa — viittaa lajin valtavaan kokoon)
- Eli: Myöhäinen liitukausi (keski-myöhäinen Campan-vaihe), noin 73–72 miljoonaa vuotta sitten
- Löytöpaikka: Kiina (Shandongin maakunta, Wangshi-ryhmä: Xingezhuang–Hongtuya-muodostumat)
- Pituus: 14,7–16,6 metriä (Paul 2016 alensi arvion 15 m)
- Paino: arviolta 13–16 tonnia (Paul 2016: 13 t, aiemmat arviot 16 t)
- Ruokavalio: Kasvinsyöjä
- Tunnusmerkit: Suurin tunnettu hadrosauridi koskaan, noin 1500 pientä murskaushammasta leuoissaan, femur 1,7 m, humerus 0,97 m, kuvattu Hu Chengzhi 1973, Edmontosaurini-haaran jäsen (Edmontosauruksen lähisukulainen!), Zhuchengosaurus maximus = synonyymi (aluksi luokiteltu omaksi suvuksi 2007)
Maailman suurin hadrosauridi
Tämä laji on suurin tunnettu ankannokkainen dinosaurus koskaan ja yksi suurimmista kaksijalkaisista kasvinsyöjistä, joita on koskaan elänyt maapallolla. Sukunimi tarkoittaa ”Shandongin liskoa” — nimi tulee Kiinan Shandongin maakunnasta (vanhassa muodossa ”Shantung”), mistä sen fossiilit on löydetty. Lajinimi giganteus on latinaa ja tarkoittaa ”jättiläistä” — viittaa lajin valtavaan kokoon. Suomi-nimi seuraa samaa logiikkaa: yhdistää sanat ”Shantung” ja ”jättilisko”.
Shantungin jättilisko eli myöhäisellä liitukaudella, keski-myöhäisessä Campan-vaiheessa, noin 73–72 miljoonaa vuotta sitten Kiinan itäosassa. Ensimmäiset fossiilit löydettiin 1964–1968 Institute of Vertebrate Paleontology and Paleoanthropology (IVPP) Beijingin retkikunnan toimesta, ja kiinalainen paleontologi Hu Chengzhi julkaisi tieteellisen kuvauksen 1973. Aikuinen yksilö oli 14,7–16,6 metriä pitkä ja painoi arviolta 13–16 tonnia — suurempi kuin Tyrannosaurus rex (~12 m, 8 t) ja Iguanodon (~10 m, 4 t).
Suurin hadrosauridi koskaan
Tämän lajin koko on todella vertaansa vailla. Tarkat mittaukset osoittavat sen vaikuttavuuden:
- Femur (reisiluu): 1,7 metriä!
- Humerus (olkaluu): 0,97 metriä
- Tyypillisen kallon pituus: 1,63 metriä
- Beijingin Geological Instituten luuranko: 14,7 m
- Toinen luuranko (alkuperäisesti Zhuchengosaurus maximus): 16,6 m!
Sen pituus on noin 1,5 kertaa Iguanodonin pituus ja ylittää suurimmatkin pohjoisamerikkalaiset hadrosauridit kuten Edmontosaurus annectens ja Magnapaulia laticaudus. Vain joidenkin sauropodien jättiläisten kuten Argentinosauruksen ja Patagotitanin kokoluokat ovat suurempia — mutta nämä ovat eri ryhmää (sauropodit), kun taas Shantungosaurus on ornitopodi.
Vuonna 2016 Gregory S. Paul ehdotti, että aiemmat koko-arviot ovat olleet liioiteltuja, ja alensi arvion 15 metriin ja 13 tonniin — mutta tämäkin tekee siitä edelleen suurimman tunnetun hadrosauridin.
Shantungosauruksen massiivinen koko tarkoitti, että se ei ollut helppo saalistuksen kohde — edes aikansa suurimmat petoeläimet kuten Zhuchengtyrannus magnus (Tyrannosauruksen kiinalainen sukulainen) eivät pystyneet saalistamaan täysikasvuista yksilöä yksin. Aikuiset yksilöt olivat käytännössä koskemattomia, vain nuoret ja heikot jäivät vaaraan.
Zhuchengosaurus maximus — synonyymi
Yksi taksonomisen historian erikoisuuksia: vuonna 2007 kiinalaiset paleontologit kuvasivat uuden suvun Zhuchengosaurus maximus Shandongin Zhucheng-alueelta. Sen erottavia piirteitä olivat suurempi koko ja erilaiset luulinjat. Aluksi luultiin, että alueella eli kaksi eri jättihadrosauridia!
Mutta jatkotutkimus osoitti, että väitetyt erot olivat vain ontogeneettisten kasvuvaiheiden seurausta — Zhuchengosaurus oli vanhempi/kookkaampi yksilö, mutta sama laji kuin Shantungosaurus. Itse asiassa 16,6 m mitattu luuranko Beijingin näyttelyssä on alkuperäisesti Zhuchengosauruksen yksilö, joka osoittautui myöhemmin tämän lajin kookkaimmaksi tunnetuksi yksilöksi.
Tuhansien hampaiden suu
Tämän lajin ruokailumekanismi oli insinöörimäisesti tehokas:
- Nokka oli hampaaton (kuten kaikilla hadrosauridoilla)
- Leukojen takaosassa noin 1500 pientä murskaushammasta
- Hampaat olivat jatkuvasti uusiutuvia, useita rivejä, jotka liikkuivat eteenpäin käytön mukaan
- Tämä rakenne — ”hammaspatteri” (dental battery) — oli hadrosauridien evolutionaarinen mestariteos
Mielenkiintoinen yksityiskohta: suuri reikä sieraimien lähellä saattoi olla peitetty löysällä ihopussilla, joka voitiin täyttää ilmalla äänten tuottamiseksi! Koska tämän lajin kallossa ei ollut ontoa harjaa, äänet syntyivät pehmytkudosrakenteilla.
Shantungin jättilisko tarvitsi valtavia määriä ravintoa päivittäin. Arviolta tämä jättiläinen saattoi syödä jopa 200 kiloa kasvillisuutta päivässä — verrattavissa norsun ruokailuun nykypäivänä. Sen ruokavalio koostui havupuista, saniaisista, cycadeista ja liitukauden uusista kukkakasveista.
Edmontosauruksen aasialainen sukulainen
Filogeneettiset analyysit (erityisesti Xing Xu ja kollegat, useita tutkimuksia 2007–2018) ovat osoittaneet, että tämä laji on läheinen sukulainen Edmontosaurukselle Pohjois-Amerikasta. Yhdessä ne muodostavat Edmontosaurus–Shantungosaurus -kladin, joka kattaa Aasian ja Pohjois-Amerikan!
Tämä on tärkeä bíogeografinen havainto — se osoittaa, että Edmontosaurini-haaran lajit kulkivat Beringin maasiltaa pitkin Aasian ja Pohjois-Amerikan välillä myöhäisliitukaudella. Edmontosaurus oli omalla mantereellaan dominantti hadrosauridi, kun taas tämän lajin esi-isät kasvoivat aasialaisessa ympäristössä jättiläisiksi.
Kupumaton saurolofiini
Toisin kuin Olorotitan tai Charonosaurus, tällä lajilla ei ollut ontto kupumainen harja. Se kuului Saurolophinae-alaheimoon, ankannokkaisten alaryhmään, joilla oli vain pieniä kiinteitä koristeita pään päällä tai ei harjaa lainkaan. Eläimen pää oli suuri ja litteä, tavanomaisen ankan nokan muotoinen, mutta sillä ei ollut mitään dramaattista kohoumaa.
Tämä on hieno esimerkki siitä, että ankannokkaisten kokoon ja harjan monimutkaisuuteen ei ollut suoraa yhteyttä. Suurin laji oli itse asiassa yksinkertaisin pään muodoltaan, kun taas pienempi Tsintaosaurus kehitti hämmästyttävän kupumaisen harjan, ja Olorotitan valtavan viuhkamaisen harjan.
Nelijalkainen vai kaksijalkainen?
Kokoluokkansa vuoksi tämä jättiläinen kulki pääasiassa nelijalkaisena, vaikka se pystyi nousemaan myös kahdelle jalalle — esimerkiksi ylettääkseen korkeammalle oleviin lehtiin tai etsiäkseen saalistajien uhkaa. Kuten muut hadrosauridit, se pystyi siirtymään nopeammin nelijalkaisena vapauttaen etujalkansa tukirakenteena.
Sen aikuisen eläimen valtava paino (13–16 tonnia) teki nelijalkaisuudesta luonnollisen liikkumistavan. Luuranko on rakennettu kestämään massan ja kaksijalkaisen kävelyn vaatimat voimat vain lyhyillä matkoilla. Liikuntafysiologisesti tällaisen jättiläisen nelijalkainen kävely oli energiatehokkaampaa kuin kaksijalkainen, ja etujalkojen luinen rakenne osoittaa selvästi niiden painonkantokyvyn.
Zhuchengin ekosysteemi
Shantungin jättiliskon aikalaisia Shandongin niemimaalla, erityisesti Zhuchengin alueen rikkailla bonebed-paikoilla, olivat:
- Sinoceratops zhuchengensis (Xu et al. 2010) — sarvidinosaurus, ensimmäinen Aasian sentrosauriini
- Zhuchengceratops inexpectus (Xu et al. 2010) — leptoceratopsidae, pieni neoceratopsi
- Zhuchengtyrannus magnus (Hone et al. 2011) — Aasian suuri tyrannosauridi
- Pieniä krokotyylejä, kilpikonnia ja kaloja
Zhuchengin Dinosaur Museum ja Laiyangin fossiilimuseo esittelevät näitä löytöjä. Wangshi-ryhmän bonebedit ovat yhden maailman rikkaimmista myöhäisen liitukauden Aasian dinosaurus-paikoista.
Shantungin jättiliskon perintö
Shantungin jättilisko on paleontologiassa tärkeä laji kokonsa vuoksi — se todistaa, että hadrosauridit saavuttivat sauropodien kokoluokan evoluutiossaan. Sen merkitys on monitahoinen:
- Suurin tunnettu hadrosauridi maailmassa
- Edmontosaurini-haaran aasialainen edustaja — bíogeografinen yhteys Pohjois-Amerikkaan Beringin maasilan kautta
- Hu Chengzhin 1973 -kuvaus oli yksi Kiinan paleontologian tärkeimpiä julkaisuja
- Zhuchengosaurus-synonyymi (2007 → kumottu) osoittaa, kuinka taksonomia kehittyy
- Pehmytkudoksisten ihopussien mahdollisuus äänen tuottoon
Tämä laji on Kiinan dinosauruspaleontologian symboli, yksi kotimaassaan kuuluisimpia lajeja. Tämä jättiläinen muistuttaa meitä siitä, että hadrosauridit eivät olleet mitään pieniä eläimiä — ne olivat aikansa maan merkittävimpiä kasvinsyöjiä, ja niiden jättiläiset olivat todellisia mesotsooikon mastodontteja. Kiinan paleontologit jatkavat Shandongin fossiilialueen tutkimista, ja uudet löydöt saattavat vielä laajentaa käsitystämme siitä, kuinka suureksi hadrosauridi pystyi kasvamaan myöhäisen liitukauden ekosysteemissä.
Lue lisää muista ankannokkaisista: