Velafrons – Purjeotsainen lisko — Meksikon parhaiten tunnettu lambeosauriini
Dino-kortti
- Nimi: Velafrons coahuilensis
- Suomeksi: Purjeotsa
- Nimen merkitys: ”Purjeotsainen” (espanjan vela = purje, latin frons = otsa)
- Eli: Myöhäinen liitukausi, noin 73,5 miljoonaa vuotta sitten
- Löytöpaikka: Meksiko (Coahuilan osavaltio)
- Pituus: 7,5–10 metriä
- Paino: Arviolta 3 tonnia
- Ruokavalio: Kasvinsyöjä
- Tunnusmerkit: Purjemainen kupumainen harja otsalla, ensimmäinen uusi lambeosauriinisuku Pohjois-Amerikassa yli 70 vuoteen, kuvattu 2007
Velafrons on yksi Meksikon merkittävimpiä dinosauruslöydöksiä. Sen nimi tarkoittaa ”purjeotsaista” — espanjan vela (purje) ja latinan frons (otsa). Suomeksi tätä lajia voidaan kutsua purjeotsaksi sen omalaatuisen pään rakenteen takia.
Velafrons eli myöhäisellä liitukaudella noin 73,5 miljoonaa vuotta sitten nykyisen Meksikon Coahuilan osavaltiossa. Se kuvattiin tieteellisesti vasta 2007 paleontologi Terry Gatesin ja kollegoiden toimesta. Aikuinen yksilö saavutti arviolta 7,5–10 metrin pituuden ja painoi 3 tonnia — keskikokoinen lambeosauriini.
Purjeotsainen nimi ja muoto
Sen tavaramerkki on sen kupumainen harja otsalla, joka muistuttaa purjelaivan purjetta ylös kohoavana pään yläosassa. Tämä antoi sen nimen kaksi osaa: ”purje” (vela) ja ”otsa” (frons). Harja oli ontto, kuten muillakin lambeosauriineilla, ja sisällä oli monimutkainen nenäkanavajärjestelmä.
Harja muistutti jossain määrin Corythosauruksen pyöreää kypärää, mutta sen muoto oli selvästi erilainen — purjemainen ja kapeampi, ei puolipyöreä. Tämä omaleimainen muoto oli lajintunnistusmerkki, joka erotti sen muista lambeosauriineista samalla alueella.
70 vuotta uutta — ensimmäinen pitkään aikaan
Lajin kuvaamisella vuonna 2007 oli erityinen merkitys: se oli ensimmäinen uusi lambeosauriinisuku Pohjois-Amerikassa yli 70 vuoteen. Edellinen uusi suku kuvattiin 1930-luvulla, joten Gatesin ja kollegoiden löytö oli paleontologisen historian merkittävä virstanpylväs.
Tämä tekee löydöstä erityisen merkittävän tieteellisen tapahtuman. Vaikka Pohjois-Amerikka on yksi maailman parhaiten tutkituista fossiilialueista, uusia lajeja voi edelleen löytyä. Tämä eläin osoittaa, että paleontologia on edelleen aktiivinen tieteenala — uusia löytöjä tehdään koko ajan, jopa hyvin tutkituilla alueilla.
Meksikon lambeosauriinit
Meksiko on erityisen kiinnostava alue dinosauruspaleontologian näkökulmasta. Tämän lajin lisäksi alueelta tunnetaan:
- Magnapaulia laticaudus — Baja Californiasta, yksi suurimpia lambeosauriineja
- Latirhinus — toinen meksikolainen lambeosauriini
- Kritosaurus — saurolofiini
Nämä lajit muodostavat ”eteläisen lambeosauriinien ryhmän” — omaleimaisen evolutionaarisen haaran, joka erottaa Meksikon ankannokkaiset pohjoisemmista sukulaisistaan. Velafrons kuuluu samaan kladiin kuin Magnapaulia, ja yhdessä ne edustavat Meksikon ankannokkaisten kahta tärkeintä lajia.
Nuori holotyyppi
Tunnettu fossiilinäyttö koostuu pääasiassa nuoren yksilön luurangosta ja kallosta. Tämä on erityisen mielenkiintoista, koska nuorten yksilöiden harjat olivat pienempiä kuin aikuisten. Tämä tarkoittaa, että aikuisten yksilöiden harjat olivat todennäköisesti vielä dramaattisempia ja suurempia kuin holotyypissä.
Aikuisten yksilöiden löytäminen olisi paleontologinen unelma. Coahuilan fossiilialueen jatkotutkimukset voivat tulevaisuudessa paljastaa täysikasvuisia yksilöitä, joiden harjat ovat täydellisiä. Tämä antaisi meille täydellisen kuvan siitä, miltä tämä eläin todella näytti.
Meksikon tropiikki
Eläin eli aikakaudella, jolloin Coahuila oli subtrooppinen rannikkoalue — lämmin, kostea ja rehevä ympäristö. Alueen läpi virtasi jokia, ja meri oli lähellä. Ilmasto oli suotuisa hadrosauridille, ja alueelta tunnetaan monimuotoisia eläinyhteisöjä.
Purjeotsa jakoi elinympäristönsä monenlaisten muiden dinosaurusten kanssa — ceratopseja, sauropodeja, pieniä teropodeja. Sen suuri koko ja laumassa eläminen tarjosivat hyvää puolustusta saalistajia vastaan, vaikka aikuiset yksilöt olivat käytännössä koskemattomia.
Velafronsin perintö
Tämä laji on Meksikon dinosauruspaleontologian tähtilaji. Se on merkittävä kolmesta syystä: ensinnäkin se laajentaa lambeosauriinien maantieteellistä levinneisyyttä aina Pohjois-Amerikan etelään asti, toiseksi se on ensimmäinen uusi lambeosauriinisuku yli 70 vuoteen, ja kolmanneksi se edustaa Meksikon ainutlaatuista dinosauristoa. Se muistuttaa meitä siitä, että paleontologia on edelleen jännittävä tieteenala täynnä uusia löydöksiä — jopa 2000-luvulla voi ilmaantua täysin uusia dinosaurussukuja. Coahuilan osavaltion museot esittelevät tämän lajin fossiileja, ja Meksikon paleontologit jatkavat kaivauksia alueella. Espanjalais-meksikolaisen yhteistyön myötä Latinalainen Amerikan dinosauritutkimus on viimeisten vuosikymmenien aikana noussut merkittäväksi paleontologian osaksi.
Lue lisää muista ankannokkaisista: