Argentinosaurus — Mahdollisesti historian painavin maaeläin jonka nikama on ihmistä suurempi
Dino-kortti:
- Nimi: Argentinosaurus huinculensis
- Suomeksi: Argentiinan lisko
- Nimen merkitys: ”Argentiinan lisko” (Argentina + sauros = lisko)
- Eli: Liitukausi, noin 96–94 miljoonaa vuotta sitten
- Löytöpaikka: Argentiina (Patagonia, Neuquén-provinssi)
- Pituus: 30–40 metriä (arvio)
- Paino: 70–100 tonnia (arvio)
- Ruokavalio: Kasvinsyöjä
- Tunnusmerkit: Yksi historian suurimmista maaeläimistä, valtavat selkänikamat (yli 1,5 m korkeat), massiiviset raajaluut, titanosaurille tyypillinen leveä vartalo, mahdollisesti panssaroitu iho (osteoderms)
Argentinosaurus on nimi, joka tarkoittaa yhtä asiaa: äärimmäinen koko. Tämä patagonialinen titanosauuri on yksi vahvimmista ehdokkaista historian painavimman maaeläimen titteliin — eläin, jonka yksittäinen selkänikama on suurempi kuin ihmisen yläruumis. Mutta Argentinosauruksen tarina on myös varoittava esimerkki siitä, kuinka vaikeaa jättiläisten todellisen koon arvioiminen on, kun fossiileja tunnetaan vain kourallinen.
Argentinosaurus löydettiin vuonna 1987 Argentiinan Patagoniasta, Neuquénin provinssin Huincul-muodostumasta. Löytäjä oli paikallinen maanviljelijä, joka luuli aluksi löytäneensä puunrungon — kunnes ”runko” osoittautui fossiloituneeksi sääriluuksi. Paleontologit José Bonaparte ja Rodolfo Coria kuvasivat lajin tieteellisesti vuonna 1993.
Valtavat luut — ja valtavat epävarmuudet
Argentinosauruksesta tunnetaan vain muutamia luita: kuusi selkänikamaa, muutamia kylkiluita, ristiluu ja yksi sääriluu. Tämä on murto-osa kokonaisesta luurangosta — mutta luut ovat niin valtavia, ettei niiden omistajan kokoa voi kyseenalaistaa. Yksi selkänikama on yli 1,5 metriä korkea. Sääriluu on 1,55 metriä pitkä — lähes ihmisen pituinen.
Näistä luista tehdyt kokoarviot vaihtelevat tutkijasta ja menetelmästä riippuen. Konservatiiviset arviot asettavat painon noin 65–75 tonniin, kun taas rohkeimmat arviot yltävät 100 tonniin tai ylikin. Pituudeksi arvioidaan 30–40 metriä. Vaihtelu on suurta, koska tunnettujen luiden perusteella on vaikea ekstrapoloida koko eläimen mittoja luotettavasti.
Argentinosauruksen suurin haaste on vertailu. Patagotitan — toinen patagonialainen titanosauuri — tunnetaan paljon paremmin: useita yksilöitä ja kymmeniä luita. Patagotitanin painoksi arvioidaan 69–77 tonnia, mikä tekee siitä luotettavammin mitatun ehdokkaan maailman suurimman dinosauruksen titteliin. Mutta sen yksittäiset luut viittaavat siihen, että se saattoi olla vielä suurempi — emme vain tiedä varmasti.
Titanosaurit — Gondwanan jättiläiset
Argentinosaurus kuuluu titanosaureihin — liitukauden hallitsevaan sauropodiryhmään, joka levisi Etelä-Amerikasta kaikkialle maailmaan. Titanosaurit olivat sauropodien viimeinen suuri kukoistus: ne kehittyivät liitukauden alkupuolella Gondwanassa ja levisivät jokaiselle mantereelle ennen sukupuuttoa. Jotkut titanosaurit olivat pieniä — Europasaurus oli vain 6 metriä — mutta Patagonian titanosaurit kasvoivat historian suurimmiksi maaeläimiksi.
Miksi Patagonia tuotti niin suuria eläimiä? Vastaus liittyy Etelä-Amerikan eristäytymiseen liitukaudella. Manner irtosi Afrikasta ja muuttui saarimantereeksi, jossa titanosaurit kehittyivät ilman kilpailua pohjoisten mantereiden dinosaurusryhmien kanssa. Eristäytyminen ja runsaat ravintoresurssit mahdollistivat äärimmäisen koon kehittymisen.
Miten 70-tonninen eläin toimi?
Argentiinan liskon koko herättää väistämättä kysymyksen: miten niin valtava eläin pystyi toimimaan? 70–100 tonnia on yli kymmenen kertaa enemmän kuin afrikkalainen norsu, ja jalkojen tukirakenteiden täytyi olla biomekaaninen ihme.
Sauropodien ratkaisu oli pylväsmäiset jalat — suorat, pystysuorat tukirakenteet, jotka kannattelevat painoa samalla periaatteella kuin sillan pilarit. Toisin kuin nisäkkäiden koukistuneet jalat, sauropodien suorat jalat minimoivat lihasrasituksen staattisessa seisomisessa. Lisäksi sauropodien luut olivat onttoja ja ilmatäytteisiä, mikä kevensi luurankoa merkittävästi — arviolta 50–70 prosenttia kevyemmäksi kuin kiinteäluiset luut olisivat olleet.
Argentiinan lisko kasvoi nopeasti. Luiden kasvuvyöhykkeet osoittavat, että titanosaurit saavuttivat lähes täyden kokonsa noin 20–30 vuodessa — huomattavasti nopeammin kuin yhtä suuren nisäkkään pitäisi. Nopea kasvu oli eloonjäämisstrategia: mitä nopeammin poikanen kasvoi aikuisen kokoon, sitä lyhyemmän ajan se oli alttiina pedoille kuten Giganotosaurukselle, joka eli samoilla alueilla.
Munasta jättiläiseksi
Hämmästyttävin yksityiskohta titanosaurien — ja todennäköisesti myös Argentiinan liskon — elinkaaressa on sen alku. Titanosaurien munat olivat suhteellisen pieniä — noin 15–20 senttimetriä halkaisijaltaan, suunnilleen kookospähkinän kokoisia. Vastakuoriutunut poikanen painoi ehkä 5 kiloa. Aikuinen Argentiinan lisko painoi 70 000–100 000 kiloa. Kasvu munasta aikuiseksi tarkoitti painon moninkertaistumista 10 000–20 000-kertaiseksi — suurin tunnettu kasvukerroin missään eläinlajissa.
Tämä valtava kokoero vanhemman ja poikasen välillä tarkoitti, etteivät vanhemmat todennäköisesti hoitaneet poikasiaan — aikuinen olisi vahingossa tallannut omat jälkeläisensä. Poikaset kasvoivat itsenäisesti, todennäköisesti pienissä laumoissa, ja siirtyivät yhä suurempiin kokoluokkiin ja ekologisiin lokeroihin kasvaessaan.
Lue lisää pitkäkaulaisista dinosauruksista: Brachiosaurus · Diplodocus · Apatosaurus · Dreadnoughtus · Nigersaurus · Kaikki pitkäkaulaiset dinosaurukset →