Valitse sivu

Amurosaurus — Amur-joen ankannokkainen

huhti 20, 2026 | Ankannokkaiset dinosaurukset

Amurosaurus riabinini – Amurinlisko — Venäjän tunnetuin ankannokkainen

 

Dino-kortti

  • Nimi: Amurosaurus riabinini
  • Suomeksi: Amurinlisko
  • Nimen merkitys: ”Riabininin Amur-lisko” (sukunimi yhdistää Amur-joen + kreikan sauros = ”lisko”; lajinimi riabinini kunnioittaa Anatoly Nikolaevich Riabinia (1874–1942), venäläistä paleontologia, joka teki ensimmäiset venäläiset retkikunnat dinosaurusten löytämiseksi Amur-alueelle vuosina 1916 ja 1917)
  • Eli: Myöhäinen liitukausi (myöhäinen Maastrichtian-vaihe), noin 66 miljoonaa vuotta sitten
  • Löytöpaikka: Venäjä (Amur Oblast, Blagoveschenskin kaupunki, Udurchukan-muodostuma, Tsagayan-ryhmä)
  • Pituus: noin 9 metriä (ei 6 m!)
  • Paino: noin 4 tonnia (ei 3 t!)
  • Ruokavalio: Kasvinsyöjä
  • Tunnusmerkit: Matala puolipyöreä harja, poikkeuksellisen pieni aivotilavuus (Lauters et al. 2013!), yksi viimeisistä lambeosauriineista, kuvattu Bolotsky & Kurzanov 1991, holotyyppi AEHM 1/12, bonebed 200 m² alueelta Blagoveschenskin kaupungin sisällä!

Pitkä tutkimushistoria

Amurosaurus on Venäjän parhaiten tunnettuja ankannokkaisia dinosauruksia. Sukunimi tulee Amur-joesta (kiinaksi Heilongjiang, ”Mustan lohikäärmeen joki”), suuresta jokisuistosta Venäjän ja Kiinan rajalla, ja yhdistyy kreikan sanaan sauros (lisko). Lajinimi riabinini on omistettu Anatoly Nikolaevich Riabininille (1874–1942), venäläiselle paleontologille, joka teki ensimmäiset venäläiset retkikunnat dinosaurusten löytämiseksi Amur-alueelle vuosina 1916 ja 1917! Suomeksi tätä lajia voidaan kutsua amurinliskoksi.

Amurinlisko eli myöhäisellä liitukaudella, myöhäisessä Maastrichtian-vaiheessa, noin 66 miljoonaa vuotta sitten — aivan ennen dinosaurusten sukupuuttoa. Lajin kuvasivat tieteellisesti Yuri L. Bolotsky ja Sergei K. Kurzanov vuonna 1991 alkuperäisessä, lyhyessä venäjänkielisessä julkaisussa ”The hadrosaurs of the Amur Region” (Glubinnoe Stroenie Tihookeanskogo Obranleniâ:94–103). Yksityiskohtaisen, perustavan kuvauksen julkaisivat Pascal Godefroit, Yuri L. Bolotsky ja Jimmy Van Itterbeeck vuonna 2004 Acta Palaeontologica Polonicassa (49(4):585–618). Aikuinen yksilö oli noin 9 metriä pitkä ja painoi noin 4 tonnia — keskikokoinen lambeosauriini, joka oli täydellisesti sopeutunut Amur-joen alueen ympäristöön.

Holotyyppi ja bonebed

Holotyyppi on AEHM 1/12 (Amur Complex Integrated Research Institute, Blagoveschensk) — vasen maxilla + dentary. Mutta tunnetuin piirre tämän lajin fossiiliaineistossa on bonebed, jonka Bolotsky löysi vuonna 1984 Blagoveschenskin kaupungin sisällä (Nagornaia-kadun yläosalla). Bonebed kattaa noin 200 neliömetrin alueen ja on tuottanut satoja luita — useita tuhansia, joista yli 90 % kuuluu lambeosauriineille, pääasiassa juveniileille (perustuen centrumeiden, neuraalikaarien ja muiden postcraniaalisten elementtien kokoluokkaan), joskin myös aikuisten materiaalia on mukana.

Tämä tekee Amurosauruksesta eniten löydetyn dinosaurus-lajin Venäjällä — ja yhden parhaiten tunnetuista aasialaisista lambeosauriineista. Tämän lajin tarina tukee hypoteesia lambeosauriinien aasialaisesta alkuperästä — Aasiassa ryhmä saavutti suuren monimuotoisuuden myöhäisessä liitukaudessa.

Matala puolipyöreä harja

Amurinliskon tavaramerkki on sen matala ja puolipyöreä harja pään päällä. Tämä muoto on erilainen kuin Corythosauruksen pyöreä kypärä, Lambeosauruksen kirvesmuoto tai Tsintaosauruksen pystysuora piikki. Tämän lajin harja oli kuin pieni kupoli otsalla — hillitty mutta omaleimainen.

Harja oli ontto, kuten muillakin lambeosauriineilla, ja sisällä oli ilmakanavajärjestelmä äänentuottoon. Eläimen äänet olivat todennäköisesti matalia ja resonoivia, mutta erilaisia kuin isompien sukulaisten, koska harjan koko ja muoto vaikuttivat resonanssitaajuuteen. Tämä mahdollisti monilajisen yhteisön kommunikaation eri taajuuksilla — jokainen laji tunnisti oman lajinsa kutsun.

Lauters et al. 2013 — pieni aivotilavuus paljastuu

Lauters, Vercauteren, Bolotsky & Godefroit 2013 julkaisivat tärkeän tutkimuksen PLOS ONE -lehdessä, otsikolla ”Cranial Endocast of the Lambeosaurine Hadrosaurid Amurosaurus riabinini from the Amur Region, Russia”. Tutkimus paljasti mielenkiintoisen piirteen: Amurosauruksella oli poikkeuksellisen pieni aivotilavuus suhteessa muihin lambeosauriineihin.

Tutkijat tutkivat 22 endokraniaalista valumallia 12 yksilöstä, käyttäen kallon AEHM 1/232 sisätilavuutta täydelliseen analyysiin. Telencephalonin (etuaivot) osuus aivototaalitilavuudesta oli vain noin 30 %, kun taas esimerkiksi Hypacrosauruksella vastaava luku oli huomattavasti suurempi. Tämä teki eläimen aivosuhteen lähemmäksi Tyrannosauruksen aivosuhdetta (~33 %) kuin muita lambeosauriineja!

Miksi näin? Lauters et al. 2013 ehdottivat:

  • Amurosaurus oli basaali, ”arkaainen” lambeosauriini — sen aivot eivät olleet vielä saavuttaneet myöhempien sukulaisten kompleksisuutta
  • Sosiaalinen rakenne saattoi olla yksinkertaisempi
  • Aistit (suuret silmät ja nenäaukot) saattoivat korvata älyn kanssa

Tämä havainto on tärkeä, koska se osoittaa, että lambeosauriinit eivät olleet kaikki samanlaisia edes samassa alaheimossa — aivojen koko ja organisaatio vaihteli huomattavasti.

Filogeneettinen asema

Godefroit et al. 2004 -filogeneettinen analyysi, joka perustui 40 kallon, hampaiden ja postcraniaalisiin piirteisiin, sijoitti Amurosauruksen suhteellisen basaaliin asemaan lambeosauriini-alaheimossa, parasauroloph- ja korytosauri-haarojen sisarryhmänä. Tämä cladogrammi tukee myös lambeosauriinien aasialaista alkuperää.

Modernit analyysit (Godefroit et al. 2008, Prieto-Márquez 2010) ovat sijoittaneet lajin tarkemmin Lambeosaurini-haaraan — ja se on osoittautunut läheiseksi sukulaiseksi Sahaliyania elunchunorumille (Heilongjiang, Kiina). Joissakin lähteissä Sahaliyania on jopa luokiteltu Amurosauruksen synonyymiksi — kysymys on edelleen avoin.

Sukupuuton kynnyksellä

Tämä eläin eli aivan liitukauden lopun sukupuuttokauden kynnyksellä66 miljoonaa vuotta sitten Chicxulubin asteroidi osui maahan ja pyyhki pois 75 % kaikista lajeista. Amurinlisko oli yksi viimeisimpiä lambeosauriineja, ja on todennäköistä, että se oli hengissä vielä juuri ennen törmäystä.

Tämä tekee siitä erityisen dramaattisen paleontologian näkökulmasta. Amur-joen varrella on löytynyt lukuisia yksilöitä yhdessä paikassa, mikä viittaa suurten laumojen elämään. Nämä laumat eivät tienneet, että ne olivat dinosaurusten aikakauden viimeisiä asukkaita. Paleontologiset löydöt kertovat, että ekosysteemi Amur-joella oli vielä täysin toiminnassa, kunnes yhtäkkinen ilmastokatastrofi muutti kaiken muutamassa vuodessa.

Aasian hadrosauri-yhteisö Amur-joen alueella

Amurinlisko eli samaan aikaan muiden Aasian lambeosauriinien kanssa Amur-joen alueella ja Kiinan Heilongjiangissa:

  • Olorotitan arharensis (Godefroit, Bolotsky & Alifanov 2003) — Kundurissa, jättiläisjoutsen-sukulainen pidemmällä kaulalla
  • Charonosaurus jiayinensis (Godefroit, Zan & Jin 2000) — Heilongjiang, torviharjainen jättiläinen (Parasaurolophuksen lähisukulainen)
  • Kerberosaurus manakini (Bolotsky & Godefroit 2004) — saurolofiini Blagoveschenskistä (huom: ei lambeosauriini, vaan Saurolophinaen jäsen!)
  • Sahaliyania elunchunorum (Godefroit et al. 2008) — Heilongjiang, Amurosauruksen mahdollinen synonyymi tai läheinen sukulainen
  • Wulagasaurus dongi (Godefroit et al. 2008) — Heilongjiang, basaali saurolofiini

Yhdessä nämä lajit muodostivat monimuotoisen ekosysteemin Amur-joen alueella. Jokainen laji oli erikoistunut omaan ekologiseen lokeroonsa — eri ravinnonhaun korkeuksiin, erilaisiin äänitaajuuksiin ja erilaisiin sosiaalisiin rakenteisiin. Tällainen ekologinen lokeroituminen mahdollisti useiden lähisukulaisten rinnakkaiselon samalla alueella.

Amurinliskon perintö

Tämä laji on Venäjän dinosauruspaleontologian symboli. Amur-joen alueelta on löytynyt yksi maailman rikkaimmista myöhäisen liitukauden hadrosauri-yhteisöistä, ja amurinlisko on sen kuningas — ”Venäjän eniten edustettu dinosaurus”.

Se on paleontologisesti tärkeä monestakin syystä:

  1. Bonebed-aineiston runsaus (yli 1000 luuta!) tekee siitä yhden parhaiten tunnetuista aasialaisista lambeosauriineista
  2. Lauters et al. 2013 -aivotutkimus muutti käsityksiä lambeosauriinien älykkyydestä — ne eivät olleet kaikki samanlaisia
  3. Godefroit et al. 2004 -filogenia tukee lambeosauriinien aasialaista alkuperää
  4. Se eli aivan K-Pg-rajan kynnyksellä, mikä antaa hyvän vertailupohjan dinosaurusten viimeisiin vuosiin

Venäjän paleontologit jatkavat Amur-joen tutkimuksia. Kansainvälinen yhteistyö venäläisten, belgialaisten (Pascal Godefroit) ja kiinalaisten paleontologien välillä on tuottanut viime vuosina useita tärkeitä julkaisuja. Amur-joen ekosysteemi on käytännössä paleontologinen aarreaitta, joka kertoo dinosaurusten aikakauden viimeisistä vuosista.


Lue lisää muista ankannokkaisista:

🎧 Kuuntele DinojenMaailma YouTubessa →

Kategoriat

Artikkeleita avainsanan mukaan

Achelousaurus — Sarveton sarvidinosaurus Amargasaurus — Piikkikaulainen sauropodi Camarasaurus — Jurakauden yleisin sauropodi Compsognathus — Pieni kananekokoinen petoeläin Deinonychus — Älykäs laumasaalistaja Desmatosuchus — Triaskauden panssarikrokotiili Diabloceratops — Paholaisen sarvet Dinosaurus piikit — Puolustus ja koristus Dinosaurusten esi-isät Dsungaripterus — Kuoria murskaava pterosauri Einiosaurus — Alaspäin kaartuva sarv Ensimmäiset dinosaurukset Gallimimus — Strutsin matkija dinosaurus Giganotosaurus — Argentiinan jättipetoeläin Ilkeimmät dinosaurukset Kosmoceratops — Eniten sarvia koskaan Kuinka kauan dinosaurukset elivät? Kuinka monta dinosauruslajia on? Kuinka vanhoiksi dinosaurukset elivät Leptoceratops — Sirokasvoinen pikkuceratopsi Liikkuvatko dinosaurukset laumassa? Lokiceratops — Lokin sarvet dinosauruksella Mamenchisaurus — Pitkäkaulaisin dinosaurus Marasuchus — Dinosaurusten esi-isä Missä oli eniten dinosauruksia? Nasutoceratops — Isokuonoinen sarvidinosaurus Nukkuivatko dinosaurukset Nyasasaurus — Vanhin tunnettu dinosaurus Nyctosaurus — Yöllinen pterosauri Onko dinosauruksia ollut olemassa? Patagotitan — Maapallon suurin dinosaurus Pentaceratops — Viisisarvinen dinosaurus Piereskelivätkö dinosaurukset? Pisin dinosaurus Psittacosaurus — Papukaijalisko dinosaurus Scutosaurus — Permikauden panssarimatelija Sinoceratops — Aasian ainoa ceratopsidi Suurin lentävä dinosaurus Tapejara — Värikäs purjeharjainen pterosauri Torosaurus — Suurin kallo koskaan Tropeognathus — Brasilian jättipterosauri Tylosaurus — Liitukauden merihirviö Yinlong — Vanhin sarvidinosaurus Zuniceratops — Ensimmäinen otsasarvinen Älykkäin dinosaurus