Oliko dinosauruksia Suomessa? – mutta fossiileja ei löydy
Oliko dinosauruksia Suomessa? Lyhyt vastaus on, että kaiken todennäköisyyden mukaan kyllä. Suomen alueella eli mitä luultavimmin dinosauruksia miljoonien vuosien ajan.
Yhtään dinosauruksen luuta ei silti ole Suomesta koskaan löydetty – eikä todennäköisesti tulla löytämäänkään. Syy ei ole se, ettei niitä olisi ollut, vaan Suomen poikkeuksellinen geologia.
Dinosaurukset olivat aikoinaan levinneet lähes kaikkialle maapallolle. Siksi olisi suorastaan oudompaa, jos juuri Suomen seutu olisi jäänyt täysin niitä vaille.
Suomi dinosaurusten aikana
Myöhäisellä liitukaudella, noin 75 miljoonaa vuotta sitten, Suomen alue näytti täysin erilaiselta kuin nykyään. Maapallo oli kasvihuonemaailma, ja napa-alueet olivat jäättömiä ympäri vuoden.
Suomen seudulla vallitsi lämmin ja kostea ilmasto, joka oli paljon nykyistä leudompi. Vuodenaikojen vaihtelu oli vähäistä, vaikka pohjoisessa valo ja pimeys vuorottelivat vuodenkierron mukaan.
Metsissä kasvoi havupuita mutta myös varhaisia lehtipuita. Kasvillisuus oli rehevää ja runsasta. Metsänpohjalla luikersi käärmeitä ja liskoja, puiden juurella piileskeli pieniä nisäkkäitä – ja kaiken keskellä saattoi kuljeskella dinosauruksia.
Tällainen maailma tarjosi runsaasti ravintoa monenlaisille eläimille. Lämmin ilmasto ja rehevä kasvillisuus loivat olosuhteet, joissa myös suurikokoiset dinosaurukset saattoivat menestyä.
Millaisia dinosauruksia täällä saattoi elää?
Koska Suomesta ei ole löytynyt yhtään fossiilia, emme tiedä varmasti, mitkä lajit täällä elivät. Kuvan voi rakentaa vain vertaamalla samanikäisiin löytöihin muualta Euroopasta.
Liitukauden lopun Euroopassa eli monenlaisia dinosauruksia: kasvinsyöjiä kuten ankannokkaisia sekä petomaisia teropodeja. Mukana oli myös suurten tyrannosaurusten kaukaisempia eurooppalaisia sukulaisia, jotka olivat tavallisesti pienempiä kuin jättimäinen pohjoisamerikkalainen Tyrannosaurus rex.
On siis mahdollista, että myös Suomen alueella liikkui sekä kasvinsyöjiä että petoja. Tarkkoja lajeja, kokoja tai painoja on kuitenkin mahdotonta sanoa ilman fossiileja – kaikki on valistunutta päättelyä.
Pohjois-Euroopan liitukauden ympäristö muistutti monin paikoin toisiaan. Siksi on perusteltua olettaa, että samankaltaisia eläimiä eli laajalla alueella, myös siellä missä Suomi nykyään sijaitsee.
Miksi fossiileja ei löydy
Syitä on useita, ja ne kaikki liittyvät Suomen geologiaan.
Suomen kallioperä on yksi maailman vanhimmista. Suuri osa siitä on prekambrista peruskalliota, joka on paikoin lähes kaksi miljardia vuotta vanhaa – siis valtavasti dinosauruksia vanhempaa.
Ne nuoremmat kerrostumat, joihin dinosaurusten luut olisivat voineet hautautua, ovat aikojen kuluessa kuluneet lähes kokonaan pois.
Fossiilit syntyvät, kun jäänteet peittyvät nopeasti hiekkaan tai mutaan. Tällaista kerrostumista ei Suomessa ole juuri tapahtunut, joten luut eivät ole päässeet säilymään.
Toinen syy ovat jääkaudet. Viimeisten miljoonien vuosien aikana Suomen yli on kulkenut useita mannerjäätiköitä, jotka ovat hioneet kallioperän paljaaksi.
Jää on kuljettanut mukanaan kaiken irtonaisen aineksen, mukaan lukien mahdolliset jäänteet menneiltä ajoilta. Kolmas syy on maaperän happamuus, joka olisi syövyttänyt hauraat fossiilit pois.
Yhdessä nämä tekijät tekevät Suomesta yhden Euroopan epätodennäköisimmistä paikoista löytää dinosaurusfossiili. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteivät dinosaurukset olisi täällä eläneet.
Mistä tiedämme, että dinosauruksia eli Pohjois-Euroopassa?
Vaikka Suomesta ei löydy fossiileja, lähialueilta on löytynyt kiehtovia jälkiä. Ne kertovat, että dinosaurukset todella elivät tällä pohjoisella seudulla.
Lähimmät dinosaurusten jäljet ja fossiilit tunnetaan Etelä-Ruotsin Skånesta. Huippuvuorilta eli Svalbardilta on löydetty sekä dinosaurusten jalanjälkiä että muiden muinaisten matelijoiden luita.
Myös Puolasta tunnetaan runsaasti dinosaurusten jalanjälkiä. Yhdessä nämä löydöt todistavat, että dinosaurukset asuttivat Pohjois-Eurooppaa – ja mitä todennäköisimmin myös nykyisen Suomen aluetta.
Myös Grönlannista ja muualta Pohjois-Atlantin alueelta tunnetaan dinosaurusten jäänteitä. Mitä laajemmin löytöjä kertyy naapurialueilta, sitä varmemmaksi käy, että dinosaurukset liikkuivat koko tällä pohjoisella seudulla.
Mitä Suomesta on löydetty
Vaikka dinosaurusfossiileja ei ole, Suomesta on löydetty muita muinaisten eläinten jäänteitä. Ne ovat kuitenkin huomattavasti dinosauruksia nuorempia.
Salon seudulta on kerrottu löydetyn norsueläimen, Deinotheriumin, fossiloitunut luu, jonka iäksi on arvioitu miljoonia vuosia. Jos tieto pitää paikkansa, kyseessä olisi yksi Suomen vanhimmista eläinfossiileista – silti dinosauruksia paljon nuorempi.
Espoosta on löydetty mammutin poskihammas, joka on yli 43 000 vuotta vanha, ja Torniosta noin 34 000 vuotta vanha peuransarvi. Nämä ovat jääkausien ajalta, kymmeniä miljoonia vuosia dinosaurusten jälkeen.
Nämä löydöt kertovat jääkausien jälkeisestä eläimistöstä, eivät dinosaurusajasta. Silti ne tekevät Suomen menneisyydestä elävää ja muistuttavat, kuinka paljon maaperä yhä kätkee.
Lappajärven meteoriittikraatteri
Kiinnostava yksityiskohta löytyy Etelä-Pohjanmaalta. Lappajärvi on muinaisen meteoriitin iskukraatteri, ja sen pyöreä muoto näkyy yhä maisemassa.
Kraatterin halkaisija on noin 23 kilometriä, ja sen synnytti arviolta 1,6 kilometrin kokoinen asteroidi noin 78 miljoonaa vuotta sitten – siis keskellä dinosaurusten aikaa. Iskun energia oli valtava.
Isku tuhosi paikallisesti kaiken elämän laajalta alueelta. Se muistuttaa, että asteroidien törmäykset eivät olleet vain yksittäinen tapahtuma dinosaurusten lopussa, vaan niitä sattui pitkin niiden historiaa.
Myöhemmin jääkaudet muokkasivat kraatteria, ja sulamisvedet täyttivät sen järveksi. Niinpä Lappajärvi on samalla sekä avaruudesta tulleen iskun että jääkausien yhteinen muisto.
Dinosaurukset elävät Suomessa yhä
On vielä yksi tärkeä asia muistaa: dinosaurukset eivät kadonneet kokonaan. Linnut ovat suoraan dinosauruksista polveutuvia, höyhenpukuisia teropodeja.
Tässä mielessä Suomessa elää dinosauruksia juuri nyt. Jokainen varis, lokki ja talitiainen on liitukauden petojen kaukainen jälkeläinen.
Suomen taivaalla lentää siis joka päivä satoja tuhansia pieniä dinosauruksia. Maisemaan kirjoitettu tarina ei ole vieläkään päättynyt.
Voisiko fossiileja vielä löytyä?
Suomalaiset paleontologit pitävät dinosaurusfossiilin löytymistä erittäin epätodennäköisenä, mutta eivät täysin mahdottomana. Teoriassa jossakin järvialtaassa voisi piillä sopivan ikäistä sedimenttiä uudempien kerrosten alla.
Etsimistä vaikeuttaa myös se, ettei sopivia kalliopaljastumia juuri ole. Suuri osa maasta on paksun moreenin ja vesistöjen peitossa, joten mahdollinen löytö vaatisi sekä oikeanlaista sedimenttiä että suurta onnea.
Toistaiseksi Suomen dinosaurukset tunnetaan siis vain naapurimaiden löytöjen ja muinaisen ilmaston perusteella.
Käytännössä mahdollisuudet ovat kuitenkin hyvin pienet. Oliko dinosauruksia Suomessa? Lähes varmasti oli – mutta niiden tarina on kirjoitettu vain muinaiseen maisemaan, ei Suomen kiviin.
Tutustu myös näihin aiheisiin:
Mitä dinosaurukset söivät | Milloin dinosaurukset elivät? | Miksi dinosaurukset kuolivat sukupuuttoon? | Maapallon viisi suurta joukkosukupuuttoa | Kuuntele Dino-Äänisarjaa