Valitse sivu

Oliko dinosauruksia Suomessa?

huhti 12, 2026 | Dinosaurukset

Oliko dinosauruksia Suomessa? – mutta fossiileja ei löydy

Lyhyt vastaus: kyllä, ehdottomasti. Suomen alueella eli dinosauruksia miljoonia vuosia. Mutta yhtään dinosauruksen luuta ei ole Suomesta koskaan löydetty — eikä todennäköisesti tulla löytämäänkään.

Suomi dinosaurusten aikana

Myöhäisellä liitukaudella, noin 75 miljoonaa vuotta sitten, Suomen alue näytti täysin erilaiselta kuin nykyään. Vuodenaikoja ei nykyisessä merkityksessä ollut, ja napa-alueet olivat jäättömiä vuoden ympäri. Suomessa vallitsi lämmin ja kostea ilmasto, joka muistutti nykyistä trooppista sademetsää.

Metsissä kasvoi havupuita, mutta myös lehtipuita kuten pajuja ja tammia. Kasvillisuus oli rehevää ja runsasta. Metsien pohjalla luikersi käärmeitä ja liskoja, puiden juurella piileskeili pieniä nisäkkäitä — ja kaiken keskellä kuljeskeli dinosauruksia.

Suomen alueella elivät muun muassa tyrannosaurien sukulaiset. Ne olivat tosin pienempiä kuin kuuluisa pohjoisamerikkalainen Tyrannosaurus rex: Suomen tyrannosaurit olivat arviolta 7–10 metriä pitkiä ja painoivat enimmillään kolme tonnia. Silti ne olivat alueensa huippupetoja.

Miksi fossiileja ei löydy

Syitä on useita, ja ne kaikki liittyvät Suomen geologiaan.

Ensimmäinen ja tärkein syy ovat jääkaudet. Viimeisten miljoonien vuosien aikana Suomen yli on kulkenut useita jääkausia, joissa paksu mannerjää on hionut kallioperän paljaiksi. Jää on kuljettanut mukanaan kaiken irtonaisen materiaalin — mukaan lukien mahdolliset dinosaurusfossiilit.

Toinen syy on kerrostumien puute. Fossiilit syntyvät, kun eläimen jäänteet peittyvät nopeasti hiekkaan, mutaan tai muuhun sedimenttiin. Suomen kallioperä on ollut merenpinnan yläpuolella satoja miljoonia vuosia, eikä merkittävää kerrostumista ole tapahtunut. Ilman kerrostumista fossiileja ei synny.

Kolmas syy on Suomen maaperän happamuus. Vaikka jokin fossiili olisikin jotenkin säilynyt jääkausilta, hapan maaperä olisi syövyttänyt sen pois.

Lähimmät dinosauruslöydöt

Vaikka Suomesta ei dinosaurusfossiileja löydy, lähialueilta on löytynyt kiinnostavia jälkiä. Lähimmät dinosaurusten fossiilit on löydetty Etelä-Ruotsista ja Pohjois-Norjasta. Myös Puolasta on löytynyt dinosaurusten jalanjälkiä.

Nämä löydöt todistavat, että dinosaurukset todella elivät Pohjois-Euroopassa — ja siten myös Suomen alueella.

Mitä Suomesta on löydetty

Vaikka dinosaurusfossiileja ei ole, Suomesta on löydetty muita muinaisten eläinten jäänteitä:

Vanhin todiste Suomen alueella eläneistä eläimistä on Salon Suomusjärveltä löydetty Deinotherium-norsueläimen fossiloitunut luu, jolla on ikää 5–19 miljoonaa vuotta. Se on huomattavasti nuorempi kuin dinosaurusten fossiilit.

Espoosta on löydetty mammutin poskihammas, joka on yli 43 000 vuotta vanha, ja Torniosta noin 34 000 vuotta vanha peuransarvi. Nämä ovat kuitenkin jääkausien välisiltä lämpimiltä kausilta — kymmeniä miljoonia vuosia dinosaurusten jälkeen.

Lappajärven meteoriittikraatteri

Kiinnostava yksityiskohta: Etelä-Pohjanmaalla sijaitseva Lappajärvi on muinaisen meteoriitin iskukraatteri. Kraatterin halkaisija on 22 kilometriä, ja sen synnytti 0,5–1 kilometrin kokoinen meteoriitti noin 73 miljoonaa vuotta sitten — siis dinosaurusten aikana. Iskun voima vastasi noin kuutta miljoonaa Hiroshiman atomipommia.

Tämä isku tuhosi paikallisesti kaiken elämän laajalta alueelta. Se on muistutus siitä, että asteroidien iskut eivät olleet vain yksittäinen tapahtuma dinosaurusten lopussa, vaan niitä tapahtui koko dinosaurusten historian ajan.

Voisiko fossiileja vielä löytyä?

Paleontologi Mikko Haaramo Helsingin yliopistosta pitää sitä erittäin epätodennäköisenä, mutta ei täysin mahdottomana. Teoriassa jossakin nykyisessä järvialtaassa voisi olla sopivan ikäistä sedimenttiä uudempien kerrosten alla. Mutta käytännössä mahdollisuudet ovat hyvin pienet.

Dinosaurukset elivät Suomessa — mutta niiden tarina on kirjoitettu vain maisemaan, ei kiviin.

Tutustu myös näihin aiheisiin:Mitä dinosaurukset söivät | Milloin dinosaurukset elivät? | Miksi dinosaurukset kuolivat sukupuuttoon? | Maapallon viisi suurta joukkosukupuuttoa | Kuuntele Dino-Äänisarjaa

 

Kategoriat

Artikkeleita avainsanan mukaan

Achelousaurus — Sarveton sarvidinosaurus Amargasaurus — Piikkikaulainen sauropodi Camarasaurus — Jurakauden yleisin sauropodi Compsognathus — Pieni kananekokoinen petoeläin Deinonychus — Älykäs laumasaalistaja Desmatosuchus — Triaskauden panssarikrokotiili Diabloceratops — Paholaisen sarvet Dinosaurus piikit — Puolustus ja koristus Dinosaurusten esi-isät Dsungaripterus — Kuoria murskaava pterosauri Einiosaurus — Alaspäin kaartuva sarv Ensimmäiset dinosaurukset Gallimimus — Strutsin matkija dinosaurus Giganotosaurus — Argentiinan jättipetoeläin Kosmoceratops — Eniten sarvia koskaan Kuinka kauan dinosaurukset elivät? Kuinka monta dinosauruslajia on? Kuinka vanhoiksi dinosaurukset elivät Leptoceratops — Sirokasvoinen pikkuceratopsi Liikkuvatko dinosaurukset laumassa? Lokiceratops — Lokin sarvet dinosauruksella Mamenchisaurus — Pitkäkaulaisin dinosaurus Marasuchus — Dinosaurusten esi-isä Missä oli eniten dinosauruksia? Nasutoceratops — Isokuonoinen sarvidinosaurus Nukkuivatko dinosaurukset Nyasasaurus — Vanhin tunnettu dinosaurus Nyctosaurus — Yöllinen pterosauri Patagotitan — Maapallon suurin dinosaurus Pentaceratops — Viisisarvinen dinosaurus Piereskelivätkö dinosaurukset? Pisin dinosaurus Psittacosaurus — Papukaijalisko dinosaurus Regaliceratops — Kruunupäinen dinosaurus Scutosaurus — Permikauden panssarimatelija Shonisaurus — Triaskauden jätti-ichthyosauri Sinoceratops — Aasian ainoa ceratopsidi Suurin lentävä dinosaurus Tapejara — Värikäs purjeharjainen pterosauri Torosaurus — Suurin kallo koskaan Tropeognathus — Brasilian jättipterosauri Tylosaurus — Liitukauden merihirviö Yinlong — Vanhin sarvidinosaurus Zuniceratops — Ensimmäinen otsasarvinen Älykkäin dinosaurus