Valitse sivu

Milloin dinosaurukset elivät?

huhti 13, 2026 | Dinosaurukset

Milloin dinosaurukset elivät? – 230 miljoonaa vuotta sitten, ja ne elävät yhä

Milloin dinosaurukset elivät? Lyhyt vastaus on, että ne ilmestyivät noin 230 miljoonaa vuotta sitten – ja yhdessä mielessä ne elävät yhä tänäkin päivänä.

Dinosaurukset elivät maapallon mesotsooisen maailmankauden aikana, joka kesti noin 252–66 miljoonaa vuotta sitten. Ensimmäiset dinosaurukset ilmestyivät triaskaudella, ja viimeiset suuret dinosaurukset kuolivat sukupuuttoon 66 miljoonaa vuotta sitten liitukauden lopussa.

Yksi dinosaurusten ryhmä – linnut – elää kuitenkin yhä. Niinpä tarkin vastaus on, että dinosaurukset elivät 230 miljoonaa vuotta sitten ja elävät edelleen ympärillämme.

Ihmisen on vaikea käsittää näin pitkiä aikoja, joten kokeillaan vertausta. Jos maapallon koko 4,5 miljardin vuoden historia puristettaisiin yhteen vuoteen, dinosaurukset ilmestyisivät syyskuun puolivälissä ja kuolisivat jouluaaton aamuna.

Koko ihmiskunnan historia mahtuisi viimeiseen kahteen minuuttiin ennen keskiyötä. Dinosaurukset hallitsivat maapalloa yli 500 kertaa kauemmin kuin ihmislaji on ollut olemassa.

Mesotsooinen maailmankausi – dinosaurusten aikakausi

Mesotsooinen maailmankausi tunnetaan dinosaurusten aikakautena. Se jaetaan kolmeen geologiseen kauteen: triaskauteen, jurakauteen ja liitukauteen.

Kunkin kauden aikana maapallo, ilmasto ja eliöstö muuttuivat merkittävästi. Yhdessä nämä kolme kautta kattavat lähes 190 miljoonaa vuotta dinosaurusten historiaa.

Nimi mesotsooinen tarkoittaa keskielämää. Se viittaa elämän vaiheeseen muinaisten ja nykyisten eliöiden välissä – juuri silloin dinosaurukset hallitsivat maata.

Miten dinosaurusten ikä tiedetään?

Mistä tutkijat sitten tietävät, milloin dinosaurukset elivät? Avain on kallioperän kerroksissa, joihin fossiilit ovat hautautuneet.

Vanhemmat kerrostumat ovat syvemmällä ja nuoremmat ylempänä. Kun fossiili löytyy tietystä kerroksesta, sen ikä voidaan päätellä kerroksen iän perusteella.

Tarkat vuosiluvut saadaan radiometrisellä ajoituksella. Siinä mitataan kivessä olevien radioaktiivisten alkuaineiden hajoamista, joka etenee tunnetulla nopeudella kuin luonnon kello.

Näiden menetelmien ansiosta dinosaurusten aikakausi voidaan ajoittaa miljoonien vuosien tarkkuudella. Juuri siksi tiedämme niinkin hyvin, milloin dinosaurukset elivät.

Triaskausi (252–201 miljoonaa vuotta sitten) – dinosaurusten syntyaika

Triaskausi oli dinosaurusten syntyaika. Maapallo näytti tuolloin täysin erilaiselta kuin nykyään: kaikki mantereet olivat yhdistyneinä yhdeksi supermantereeksi nimeltä Pangea.

Ilmasto oli kuuma ja kuiva, ja suuri osa mantereesta oli autiomaata.

Ensimmäiset dinosaurukset ilmestyivät noin 230 miljoonaa vuotta sitten ja olivat enimmäkseen pieniä – monet vain koiran kokoisia, osa hieman suurempia.

Ne eivät vielä hallinneet maailmaa, vaan elivät krokotiilien esi-isien varjossa. Vasta triaskauden lopun joukkosukupuutto noin 201 miljoonaa vuotta sitten pyyhkäisi pois kilpailijat ja antoi dinosauruksille tilaisuuden nousta.

Tässä vaiheessa kannattaa pysähtyä aikaskaalan ääreen. Triaskausi kesti yksinään noin 50 miljoonaa vuotta – aika, jota ihmismieli ei kunnolla kykene tavoittamaan.

Vertailun vuoksi: 50 miljoonaa vuotta sitten ei ollut vielä ihmisiä, apinoita eikä edes useimpia nykyisiä nisäkäslajeja.

Jurakausi (201–145 miljoonaa vuotta sitten) – jättiläisten aika

Jurakausi oli dinosaurusten kulta-aikaa eli jättiläisten aika. Pangea alkoi halkeilla kahtia, ilmasto lämpeni ja kostui, ja kasvillisuus rehevöityi valtavasti.

Dinosaurukset vastasivat runsauteen kasvamalla ennennäkemättömän suuriksi. Brachiosaurus, Diplodocus ja Apatosaurus olivat aikansa valtavimpia maaeläimiä, vaikka kaikkein suurimmat sauropodit elivätkin vasta liitukaudella.

Samalla kehittyivät pelottavat pedot kuten Allosaurus. Myös ensimmäiset linnut alkoivat kehittyä pienistä, höyhenpeitteisistä teropodeista.

Archaeopteryx, noin 150 miljoonaa vuotta sitten elänyt harakan kokoinen eläin, on kuuluisin esimerkki dinosaurusten ja lintujen välisestä siirtymästä.

Jurakausi kesti noin 56 miljoonaa vuotta. Tyrannosaurus rex ei elänyt jurakaudella – se ilmestyi vasta kymmeniä miljoonia vuosia myöhemmin.

Itse asiassa T. rex eli ajallisesti lähempänä meitä kuin Stegosaurusta. Niiden välillä on noin 80 miljoonaa vuotta, kun taas T. rexin ja meidän välillämme on vain 66 miljoonaa vuotta.

Liitukausi (145–66 miljoonaa vuotta sitten) – viimeinen valtakausi

Liitukausi oli dinosaurusten pisin ja viimeinen valtakausi. Mantereet erkanivat yhä enemmän ja alkoivat muistuttaa nykyisiä paikkojaan.

Kukkakasvit ilmestyivät ja valloittivat maapallon, ja dinosaurusten monimuotoisuus saavutti huippunsa. T. rex, Triceratops, Spinosaurus, Ankylosaurus ja Parasaurolophus elivät kaikki liitukaudella.

Suurin osa ihmisten tuntemista dinosauruksista on juuri liitukauden lajeja. Erityisesti aivan kauden lopussa, viimeisten 10–15 miljoonan vuoden aikana, dinosauruslajien määrä oli suurimmillaan.

Liitukausi päättyi dramaattisesti 66 miljoonaa vuotta sitten, kun halkaisijaltaan 10–15 kilometrin asteroidi iskeytyi nykyisen Meksikon Jukatanin rannikolle.

Seurannut iskutalvi tuhosi yli 75 prosenttia kaikista lajeista. Kaikki suuret dinosaurukset kuolivat, mutta pienet, höyhenpeitteiset teropodit – lintujen esi-isät – selvisivät.

Entä ennen dinosauruksia?

Maapallo on noin 4,5 miljardia vuotta vanha, ja elämää on ollut noin 3,8 miljardia vuotta. Dinosauruksia edelsi siis valtavan pitkä evoluutiohistoria.

Ensimmäiset monisoluiset eläimet ilmestyivät noin 600 miljoonaa vuotta sitten, ensimmäiset selkärankaiset noin 500 miljoonaa vuotta sitten ja ensimmäiset selkärankaiset maaeläimet noin 375 miljoonaa vuotta sitten.

Permikaudella maata hallitsivat synapsidit, nisäkkäiden kaukaiset esi-isät – kuten varhaispermin Dimetrodon. Permikauden lopun suuri joukkosukupuutto pyyhki suuren osan niistä pois ja avasi tien dinosauruksille.

Tämä syvä menneisyys osoittaa, että dinosaurukset olivat vasta yksi vaihe elämän pitkässä tarinassa. Niitä ennen maapalloa olivat asuttaneet aivan toisenlaiset olennot.

Entä dinosaurusten jälkeen?

Viimeiset 66 miljoonaa vuotta ovat olleet nisäkkäiden aikaa. Dinosaurusten sukupuuton jälkeen pienet, yöaktiiviset nisäkkäät saivat viimein tilaisuutensa.

Ne olivat eläneet dinosaurusten varjossa yli 150 miljoonaa vuotta. Nyt ne levisivät, kasvoivat ja monimuotoistuivat räjähdysmäisesti.

Valaista norsuihin ja lepakoista ihmisiin – kaikki nisäkkäiden monimuotoisuus on seurausta siitä, että yksi asteroidi osui oikeaan paikkaan 66 miljoonaa vuotta sitten.

Dinosaurukset elävät yhä

On tärkeää muistaa, etteivät dinosaurukset täysin kadonneet. Linnut ovat dinosauruksia – biologisessa mielessä yhtä lailla dinosauruksia kuin T. rex oli.

Maailmassa elää tänään noin 11 000 lintulajia, ja jokainen niistä on teropodien jälkeläinen. Joka kerta kun näet variksen, pääskyn tai kanan, katsot eläintä, jonka suku ulottuu 230 miljoonan vuoden taakse.

Kun siis kysytään, milloin dinosaurukset elivät, vastaus ei pääty 66 miljoonan vuoden taakse. Dinosaurusten aika ei ole ohi – se jatkuu ympärillämme joka päivä.

Tutustu myös näihin aiheisiin:

Mitä dinosaurukset söivät | Oliko dinosauruksia Suomessa? | Miksi dinosaurukset kuolivat sukupuuttoon? | Maapallon viisi suurta joukkosukupuuttoa | Kuuntele Dino-Äänisarjaa

Kategoriat

Artikkeleita avainsanan mukaan

Acrocanthosaurus — Korkeapiikkinen jättiläinen Albertosaurus — Kanadan tyrannosauri Arambourgiania philadelphiae — Jordanian jätti Archelon — Suurin merikilpikonna koskaan Baryonyx — Kalastava dinosaurus Basilosaurus — Muinaisvalas Borealopelta — Parhaiten säilynyt dinosaurus Carcharodontosaurus — Saharan haihammaspeto Ceratosaurus — Sarvipäinen petoeläin Dacentrurus — Euroopan suurin stegosauri Dakosaurus — Jurakauden meri-T-rex Diabloceratops — Paholaisen sarvet Edmontonia — Piikkipanssaroitu nodosauri ei lisko Einiosaurus — Alaspäin kaartuva sarv Eudimorphodon — Vanhin pterosauri Gigantspinosaurus — Jättipiikkinen stegosauri Hatzegopteryx — Romanian jättipterosauri Hesperosaurus — Stegosauruksen sukulainen Jinyunpelta — Kiinan panssaritankki Kosmoceratops — Eniten sarvia koskaan Leptoceratops — Sirokasvoinen pikkuceratopsi Liaoningosaurus — Pienin ankylosaurus Marasuchus — Dinosaurusten esi-isä Megalodon — Kaikkien aikojen suurin hai Microraptor — Nelisiipinen dinosaurus Nasutoceratops — Isokuonoinen sarvidinosaurus Ornithocheirus — Klassinen kalastajapterosauri Oviraptor — Väärinymmärretty dinosaurus Pentaceratops — Viisisarvinen dinosaurus Pinacosaurus — Nuorten joukkofossiilit Psittacosaurus — Papukaijalisko dinosaurus Sarcolestes — Euroopan vanhin panssaridinosaurus Sarcosuchus — Saharan SuperCroc Scutosaurus — Permikauden panssarimatelija Sordes — Karvainen pikkupterosauri Stegouros — Hännänkattokynsi Chilessä Talarurus — Mongolian ankylosauridi Thalassomedon — Pitkäkaulainen merihirviö Torosaurus — Suurin kallo koskaan Tuojiangosaurus — Kiinan kuuluisin stegosauri Tupuxuara — Brasilian harjapäinen pterosauri Utahraptor — Suurin raptor koskaan Zuniceratops — Ensimmäinen otsasarvinen Zuul crurivastator — Ghostbusters-dinosaurus