Milloin dinosaurukset elivät? – 230 miljoonaa vuotta sitten — ja ne elävät yhä
Dinosaurukset elivät maapallon mesotsoisen maailmankauden aikana, joka kesti noin 252–66 miljoonaa vuotta sitten. Ensimmäiset dinosaurukset ilmestyivät noin 230 miljoonaa vuotta sitten triaskaudella, ja viimeiset suuret dinosaurukset kuolivat sukupuuttoon 66 miljoonaa vuotta sitten liitukauden lopussa. Mutta yksi dinosaurusten ryhmä — linnut — elää yhä. Joten tarkka vastaus on: dinosaurukset elivät 230 miljoonaa vuotta sitten, ja ne elävät edelleen.
Ihmisten on vaikea käsittää näin pitkiä aikoja, joten kokeillaan vertausta. Jos maapallon koko 4,5 miljardin vuoden historia puristettaisiin yhteen vuoteen, dinosaurukset ilmestyisivät syyskuun puolivälissä ja kuolisivat jouluaaton aamuna. Koko ihmiskunnan historia mahtuisi viimeiseen kahteen minuuttiin ennen keskiyötä. Dinosaurukset hallitsivat maapalloa yli 500 kertaa kauemmin kuin ihmislaji on ollut olemassa.
Mesotsoinen maailmankausi — dinosaurusten aikakausi — jaetaan kolmeen geologiseen kauteen:
Triaskausi (252–201 miljoonaa vuotta sitten) oli dinosaurusten syntyaika. Maapallo näytti tuolloin täysin erilaiselta kuin nykyään: kaikki mantereet olivat yhdistyneinä yhdeksi supermantereeksi nimeltä Pangea. Ilmasto oli kuuma ja kuiva, ja suurin osa mantereesta oli autiomaata. Ensimmäiset dinosaurukset ilmestyivät noin 230 miljoonaa vuotta sitten ja olivat pieniä — korkeintaan koiran kokoisia. Ne eivät hallinneet maailmaa vaan elivät krokotiilien esi-isien varjossa. Vasta triaskauden lopun joukkosukupuutto noin 201 miljoonaa vuotta sitten pyyhkäisi pois kilpailijat ja antoi dinosauruksille tilaisuuden nousta.
Tässä vaiheessa on tärkeää ymmärtää aikaskaala. Triaskausi kesti yksinään 50 miljoonaa vuotta. Se on niin pitkä aika, ettei ihmismieli pysty sitä kunnolla käsittämään. Vertailun vuoksi: 50 miljoonaa vuotta sitten nykyisestä ei ollut vielä ihmisiä, apinoita eikä edes useimpia nykyisiä nisäkäslajeja.
Jurakausi (201–145 miljoonaa vuotta sitten) oli dinosaurusten kulta-aikaa — ”jättiläisten aika”. Pangea alkoi halkeilla kahtia, ilmasto lämpeni ja kosteus lisääntyi, ja kasvillisuus rehevöityi valtavasti. Dinosaurukset vastasivat tarjontaan kasvamalla ennennäkemättömän suuriksi. Brachiosaurus, Diplodocus ja Apatosaurus — kaikki jurakauden jättiläisiä — olivat maapallon historian suurimpia maaeläimiä. Samalla kehittyivät pelottavat pedot kuten Allosaurus, ja ensimmäiset linnut ilmestyivät pienistä, höyhenpeitteisistä teropodeista. Archaeopteryx, noin 150 miljoonaa vuotta sitten elänyt harakankokoinen eläin, on kuuluisin esimerkki dinosaurusten ja lintujen välisestä siirtymästä.
Jurakausi kesti 56 miljoonaa vuotta. T. rex ei elänyt jurakaudella — se ilmestyi vasta kymmeniä miljoonia vuosia myöhemmin. Itse asiassa T. rex eli ajallisesti lähempänä meitä kuin Stegosaurusta: T. rexin ja Stegosauruksen välillä on 80 miljoonaa vuotta, mutta T. rexin ja meidän välillämme ”vain” 66 miljoonaa vuotta.
Liitukausi (145–66 miljoonaa vuotta sitten) oli dinosaurusten pisin ja viimeinen valtakausi. Mantereet erkanivat yhä enemmän ja alkoivat muistuttaa nykyisiä paikkojaan. Kukkakasvit ilmestyivät ja valloittivat maapallon, ja dinosaurusten monimuotoisuus saavutti huippunsa. T. rex, Triceratops, Spinosaurus, Ankylosaurus ja Parasaurolophus — suurin osa ihmisten tuntemista dinosauruksista — elivät liitukaudella. Erityisesti aivan kauden lopussa, viimeisten 10–15 miljoonan vuoden aikana, dinosauruslajien määrä oli suurimmillaan.
Liitukausi päättyi dramaattisesti 66 miljoonaa vuotta sitten, kun halkaisijaltaan 10–15 kilometrin asteroidi iskeytyi nykyisen Meksikon Jukatanin rannikolle. Seurannut ydintalvi tuhosi yli 75 prosenttia kaikista lajeista. Kaikki suuret dinosaurukset kuolivat, mutta pienet, höyhenpeitteisest teropodit — lintujen esi-isät — selvisivät.
Entä ennen dinosauruksia? Maapallo on 4,5 miljardia vuotta vanha, ja elämää on ollut noin 3,8 miljardia vuotta. Dinosauruksia edelsi pitkä evoluutiohistoria: ensimmäiset monisoluviset eläimet noin 600 miljoonaa vuotta sitten, ensimmäiset selkärankaiset noin 500 miljoonaa vuotta sitten, ensimmäiset maalle nousseet eläimet noin 375 miljoonaa vuotta sitten. Permikaudella (299–252 mvs) maata hallitsivat synapsidimatelijat kuten Dimetrodon — meidän kaukaiset sukulaisemme. Permikauden lopun joukkosukupuutto pyyhki ne pois ja avasi tien dinosauruksille.
Entä dinosaurusten jälkeen? Viimeiset 66 miljoonaa vuotta ovat olleet nisäkkäiden aikaa. Dinosaurusten sukupuuton jälkeen pienet, yöaktiiviset nisäkkäät — jotka olivat eläneet dinosaurusten varjossa yli 150 miljoonaa vuotta — saivat viimein tilaisuutensa. Ne levisivät, kasvoivat ja monimuotoistuivat räjähdysmäisesti. Valaista norsuihin, lepakoista ihmisiin — kaikki nisäkkäiden monimuotoisuus on seurausta siitä, että yksi asteroidi osui oikeaan paikkaan 66 miljoonaa vuotta sitten.
Mutta on tärkeää muistaa, että dinosaurukset eivät täysin kadonneet. Linnut ovat dinosauruksia — biologisessa mielessä yhtä lailla dinosauruksia kuin T. rex oli. Maailmassa elää tänään noin 11 000 lintulajia, ja jokainen niistä on teropodien jälkeläinen. Joka kerta kun näet variksen, pääskyn tai kanan, katsot eläintä, jonka suku ulottuu 230 miljoonan vuoden taakse. Dinosaurusten aika ei ole ohi. Se jatkuu ympärillämme joka päivä.
Tutustu myös näihin aiheisiin:
Mitä dinosaurukset söivät | Oliko dinosauruksia Suomessa? | Miksi dinosaurukset kuolivat sukupuuttoon? | Maapallon viisi suurta joukkosukupuuttoa | Kuuntele Dino-Äänisarjaa |