Miksi dinosaurukset kuolivat sukupuuttoon? – Kattava opas
Miksi dinosaurukset kuolivat sukupuuttoon? Tämä kysymys on kiehtonut tutkijoita yli vuosisadan ajan. Lyhyt vastaus on, että taivaalta syöksynyt jättimäinen asteroidi muutti maapallon elinkelvottomaksi muutamassa hetkessä.
Noin 66 miljoonaa vuotta sitten lähes kaikki dinosaurukset katosivat maapallolta geologisesti silmänräpäyksessä. Samalla tuhoutuivat lentoliskot, suuret merimatelijat ja yli 75 prosenttia kaikista eläinlajeista.
Kyseessä oli yksi maapallon historian viidestä suuresta joukkosukupuutosta – ja dinosauruksille kohtalokkain. Seuraavassa käymme läpi, mitä todella tapahtui ja miksi.
Asteroidi nimeltä Chicxulub
Tuhojen syy löytyi lopulta Meksikon Jukatanin niemimaan alta. Siellä, maan alla ja osittain merenpohjassa, piilee Chicxulub-kraatteri – valtava, halkaisijaltaan noin 180 kilometrin iskujälki.
Kraatterin aiheutti asteroidi, jonka halkaisija oli arviolta 10–15 kilometriä. Se oli suunnilleen Mount Everestin kokoinen kivenlohkare, joka syöksyi kohti maata kymmenientuhansien kilometrien tuntinopeudella.
Törmäyksessä vapautunut energia vastasi arviolta miljardeja Hiroshiman atomipommeja. Iskukohdan lähialueella kaikki tuhoutui välittömästi. Asteroidi tunkeutui maankuoreen, höyrysti valtameren vettä ja sulatti kallioperää.
Kraatteri itsessään tunnistettiin alun perin öljynetsinnän yhteydessä jo 1970-luvulla. Vasta myöhemmin se yhdistettiin dinosaurusten sukupuuttoon, kun kallioperän mittaukset paljastivat valtavan pyöreän rakenteen syvällä maan alla.
Kuinka asteroiditörmäys tiedetään?
Ajatus törmäyksestä ei ole pelkkä arvaus. Eri puolilta maailmaa löytyy ohut savikerros tismalleen dinosaurusten katoamisen ajalta, niin sanottu liitukauden ja tertiäärin raja.
Tästä kerroksesta tutkijat havaitsivat poikkeuksellisen paljon iridiumia – alkuainetta, jota on runsaasti asteroideissa mutta niukasti maankuoressa. Samasta kerroksesta löytyy myös iskun synnyttämää shokkikvartsia ja pieniä lasipisaroita.
Kun Chicxulub-kraatteri myöhemmin ajoitettiin samaan hetkeen, palaset loksahtivat kohdalleen. Sama rajakerros on tunnistettu jo lukuisilta kohteilta eri mantereilta. Todisteet törmäyksestä ovat nykyään hyvin vahvat.
Mitä iskun jälkeen tapahtui
Tuhon todellinen laajuus ei syntynyt itse iskusta vaan sen jälkivaikutuksista. Tapahtumien ketju eteni karkeasti näin.
Ensimmäiset minuutit ja tunnit olivat kaikkein tuhoisimmat. Isku synnytti valtavan maanjäristyksen – arviolta 10–11 magnitudia – sekä satoja metrejä korkeita tsunameja.
Iskupaikalta sinkoutui ilmakehään miljardeja tonneja kiveä, joka satoi takaisin hehkuvina palloina ympäri maapalloa. Tämä tulikivisade saattoi sytyttää metsiä tuleen laajoilla alueilla.
Seuraavina viikkoina ilmakehään noussut pöly- ja rikkipilvi alkoi peittää auringonvaloa. Rikkidioksidi muuttui rikkihapoksi, joka satoi alas happamana sateena. Meret happamoituivat ja suuri osa planktonista kuoli.
Koska plankton on monien meriravintoketjujen perusta, sen romahdus kaatoi myös suuremmat merieläimet. Tuho eteni siis sekä maalla että merissä.
Kuukausien ja vuosien ajan vallitsi niin sanottu iskutalvi. Auringonvalo ei läpäissyt pölypilveä, joten lämpötilat laskivat rajusti eivätkä kasvit kyenneet yhteyttämään.
Ravintoketjut romahtivat alhaalta ylöspäin: ensin kuolivat kasvit, sitten kasvinsyöjät ja lopulta pedot. Iskutalven kestoa ei tunneta tarkasti, ja arviot vaihtelevat muutamasta vuodesta yli vuosikymmeneen.
Kaikki yli 25-kiloiset maaeläimet kuolivat
Yksi hätkähdyttävimmistä havainnoista on, että iskun jälkeen lähes yksikään yli 25-kiloinen maaeläin ei selvinnyt. Käytännössä kaikki suuret dinosaurukset kuolivat.
Samoin katosivat lentoliskot, joutsenliskot, kalaliskot, ammoniitit ja monet muut ryhmät. Pienikokoisilla, monipuolista ravintoa käyttävillä eläimillä oli parhaat selviytymismahdollisuudet.
Olivatko dinosaurukset jo valmiiksi taantumassa?
Tämä on yksi paleontologian kiistanalaisimmista kysymyksistä. Erään vuonna 2016 julkaistun tutkimuksen mukaan dinosaurusten uusien lajien synty oli hidastunut jo miljoonia vuosia ennen iskua.
Toisaalta monet tutkijat ovat osoittaneet, että dinosaurusten lajisto oli liitukauden lopulla yhä suuri ja monimuotoinen. Tyrannosaurus rex, Triceratops ja ankannokkaiset hadrosaurit kukoistivat viimeisiin hetkiin asti.
Totuus on todennäköisesti välimaastossa. Dinosaurukset olivat ehkä haavoittuvaisempia kuin aiemmin, mutta ilman asteroidia ne olisivat luultavasti jatkaneet maapallon hallitsemista pitkään.
Miksi linnut selvisivät sukupuutosta?
Kaikista dinosauruksista yksi ryhmä selvisi: pienet, höyhenpeitteiset teropodit, joista kehittyivät nykyiset linnut. Mutta miksi juuri ne?
Todennäköisiä syitä on useita. Lintujen esi-isät olivat pienikokoisia ja tarvitsivat vähemmän ravintoa. Ne pystyivät syömään siemeniä ja hyönteisiä, joita riitti vielä katastrofin jälkeenkin.
Höyhenet eristivät kylmyydeltä iskutalven aikana, ja monet osasivat lentää. Lentokyky auttoi pakenemaan ja etsimään ruokaa laajoilta alueilta.
Nykyään maailmassa elää noin 11 000 lintulajia – kaikki dinosaurusten suoria jälkeläisiä. Joka kerta kun näet variksen, lokin tai pääskyn, katsot dinosaurusta.
Mitkä muut eläimet selvisivät?
Linnut eivät selvinneet yksin. Myös pienikokoiset nisäkkäät, krokotiilit, kilpikonnat, sammakot, liskot ja käärmeet pääsivät katastrofin yli. Hyönteiset ja monet kalat säilyivät niin ikään.
Yhteistä selviytyjille oli usein pieni koko ja kyky tulla toimeen vähällä. Osa pystyi kaivautumaan maahan tai vaipumaan horrokseen pahimman ajan yli.
Makean veden eliöt pärjäsivät keskimäärin paremmin kuin merten suuret lajit. Niitä suojasi osittain se, ettei niiden ravinto ollut suoraan riippuvainen auringonvalosta.
Näistä vaatimattomista selviytyjistä kasvoi myöhemmin uusi eläinmaailma. Erityisesti nisäkkäät monipuolistuivat nopeasti, kun dinosaurusten jättämä tila vapautui.
Entä jos asteroidi olisi osunut muualle?
Tutkijat ovat pohtineet kiehtovaa vaihtoehtoa: jos asteroidi olisi iskeytynyt hetkeä aiemmin tai myöhemmin, se olisi osunut syvään valtamereen Jukatanin matalan rannikkoveden sijaan.
Tuho olisi silti ollut valtava, mutta rikkipitoista kalliota olisi höyrystynyt vähemmän. On esitetty, että dinosaurukset olisivat tällöin saattaneet selvitä – ja ihmiskuntaa ei ehkä olisi koskaan syntynyt.
Muita joukkosukupuuttoteorioita
Vaikka asteroiditeoria on nykyään valtavirtaa, myös muut tekijät vaikuttivat. Liitukauden lopulla Intiassa purkautui valtava tulivuorialue, Deccan Traps, joka tuotti miljoonia vuosia kestäneitä laavavirtoja ja myrkyllisiä kaasuja.
Osa tutkijoista uskoo, että tulivuoritoiminta oli jo heikentänyt ekosysteemejä ennen iskua. Tämän näkemyksen mukaan asteroidi antoi viimeisen, kohtalokkaan iskun jo valmiiksi rasittuneelle maailmalle.
Miksi dinosaurukset kuolivat sukupuuttoon – lyhyt yhteenveto
Miksi dinosaurukset kuolivat sukupuuttoon? Pääsyy oli Chicxulubiin iskeytynyt asteroidi, joka pimensi taivaan ja romahdutti ravintoketjut maailmanlaajuisesti.
Tulivuoritoiminta ja mahdollinen ennakkotaantuma saattoivat pahentaa tilannetta, mutta törmäys oli ratkaiseva isku. Linnut ovat elävä muistutus siitä, että dinosaurukset eivät kadonneet kokonaan.
Höyhenpukuiset jälkeläiset jatkavat dinosaurusten tarinaa tänäkin päivänä, kun ne lentävät ja laulavat ympärillämme.
Tutustu myös näihin aiheisiin:
Mitä dinosaurukset söivät | Milloin dinosaurukset elivät? | Maapallon viisi suurta joukkosukupuuttoa | Kuuntele Dino-Äänisarjaa
