Kuinka kauan dinosaurukset elivät – 165 miljoonan vuoden valtakausi triaskaudelta sukupuuttoon
Kuinka kauan dinosaurukset elivät? Tämä kysymys voidaan ymmärtää kahdella tavalla: kuinka pitkään dinosaurukset hallitsivat maapalloa ryhmänä, vai kuinka vanhoiksi yksittäiset dinosaurukset elivät. Tässä artikkelissa keskitymme ensimmäiseen eli valtakauden pituuteen.
Lyhyt vastaus on noin 165 miljoonaa vuotta. Pidempi vastaus kertoo, miten tuo aika jakautui kolmeen hyvin erilaiseen jaksoon.
165 miljoonaa vuotta
Dinosaurukset hallitsivat maapalloa noin 230 miljoonasta vuodesta 66 miljoonaan vuoteen sitten – yhteensä noin 165 miljoonaa vuotta. Tämä on hämmästyttävän pitkä aika.
Vertailun vuoksi: ihminen on ollut olemassa vasta noin 300 000 vuotta. Se on alle 0,2 prosenttia dinosaurusten hallintakaudesta.
Jos dinosaurusten aikakausi olisi 24 tunnin kello, ihmiskunnan koko historia olisi alle puoli sekuntia. Tämä auttaa hahmottamaan, kuinka kauan dinosaurukset menestyivät.
Dinosaurukset eivät siis olleet ohimenevä ilmiö. Ne hallitsivat maapalloa pidempään kuin lähes mikään muu selkärankaisten ryhmä.
Tällainen kesto kertoo poikkeuksellisesta sopeutumiskyvystä. Ryhmä selvisi mannerten liikkeistä, ilmastonmuutoksista ja useista pienemmistä kriiseistä.
Tällä mittakaavalla on vaikea kilpailla. Dinosaurusten valtakausi on yksi maapallon historian pisimmistä yhden eläinryhmän vallassaolon jaksoista.
Kolme aikakautta
Dinosaurusten valtakausi jakautuu kolmeen mesotsooisen maailmankauden jaksoon.
Triaskausi (252–201 Mya). Dinosaurukset ilmestyivät noin 230 miljoonaa vuotta sitten pieninä sivuroolin esittäjinä. Ensimmäiset dinosaurukset olivat vaatimattomia, ja triaskauden lopun sukupuutto (201 Mya) tappoi kilpailevat ryhmät ja avasi dinosauruksille tien.
Aluksi dinosaurukset elivät muiden matelijaryhmien varjossa. Vasta triaskauden lopun mullistus nosti ne hallitsevaan asemaan.
Varhaiset lajit olivat kookkaan koiran tai ihmisen kokoisia. Vasta myöhemmin dinosaurukset saavuttivat kuuluisat jättimäiset mittansa.
Jurakausi (201–145 Mya). Tämä oli dinosaurusten kultakausi. Jättiläissauropodit kuten Mamenchisaurus ja Camarasaurus hallitsivat maata, ja Allosauruksen kaltaiset pedot olivat huippupetoja. Myös ensimmäiset linnut, kuten Archaeopteryx, ilmestyivät.
Jurakaudella dinosaurukset kasvoivat valtaviin mittoihin. Rehevä kasvillisuus ja lämmin ilmasto tukivat jättiläisten elämää.
Liitukausi (145–66 Mya). Tämä oli dinosaurusten monimuotoisuuden huippu. T. rex, Triceratops, hadrosauruslaumat, titanosaurit ja lukemattomat muut lajit elivät tänä aikana. Kausi päättyi Chicxulubin asteroidi-iskuun 66 miljoonaa vuotta sitten.
Liitukaudella mantereet alkoivat saada nykyisen muotonsa. Eristyneet alueet synnyttivät omia, ainutlaatuisia dinosauruslajistojaan.
Tämä monimuotoisuus oli huipussaan juuri ennen sukupuuttoa. Maapallo kuhisi tuolloin enemmän dinosauruslajeja kuin koskaan aiemmin.
Miten dinosaurusten aikakaudet tiedetään?
Mistä tiedämme, milloin dinosaurukset elivät? Tärkein menetelmä on radiometrinen ajoitus, joka mittaa kivien radioaktiivisten alkuaineiden hajoamista.
Fossiilien sijainti kallioperän kerroksissa kertoo niiden suhteellisen iän. Yhdessä nämä menetelmät antavat melko tarkan aikajanan.
Tunnettu esimerkki on iridiumpitoinen kerros, joka löytyy ympäri maailmaa juuri sukupuuton ajalta. Se on yksi vahvimmista todisteista asteroidi-iskusta.
Eri menetelmiä yhdistämällä tutkijat ovat rakentaneet hämmästyttävän tarkan aikajanan. Virhemarginaali on usein vain joitakin satojatuhansia vuosia.
Mikä lopetti valtakauden?
Dinosaurusten hallintakausi päättyi Chicxulubin asteroidi-iskuun 66 miljoonaa vuotta sitten. Noin 10 kilometrin levyinen asteroidi osui nykyisen Meksikon Jukatanin niemimaalle ja aiheutti maailmanlaajuisen katastrofin:
- Tulipallot sytyttivät laajoja metsäpaloja
- Tsunamit pyyhkivät rannikkoalueita
- Pöly esti auringonvalon kuukausiksi
- Lämpötila laski rajusti, mikä johti pitkään iskutalveen
- Ravintoketjut romahtivat
Kaikki ei-lintudinosaurukset kuolivat sukupuuttoon. Mutta onko dinosauruksia enää olemassa? Kyllä – linnut selvisivät ja ovat nykyään monimuotoisempia kuin dinosaurukset koskaan olivat.
Suuret eläimet kärsivät iskusta eniten. Ne tarvitsivat paljon ravintoa, jota romahtaneessa ekosysteemissä ei enää ollut.
Pienet ja sopeutuvat lajit selvisivät todennäköisemmin. Juuri siksi linnut ja pienet nisäkkäät pääsivät katastrofin yli.
Miksi dinosaurukset menestyivät niin kauan?
Kuinka kauan dinosaurukset elivät, on vaikuttava luku, mutta yhtä kiinnostavaa on kysyä miksi. Niiden menestys perustui useisiin sopeumiin.
Lintujen kaltainen tehokas hengitys tuotti runsaasti happea jättimäisillekin lajeille. Monipuoliset hampaat ja erilaiset kehonkoot täyttivät lähes kaikki ekologiset lokerot.
Dinosaurukset myös uudistuivat jatkuvasti. Yhden ryhmän hiipuessa toinen nousi sen tilalle, mikä piti koko ryhmän elinvoimaisena kymmenien miljoonien vuosien ajan.
Dinosaurukset olivat myös sopeutuvaisia lähes kaikkiin elinympäristöihin. Niitä eli metsissä, tasangoilla, rannoilla ja jopa napa-alueiden lähellä.
Olisivatko dinosaurukset voineet elää pidempään?
Jos Chicxulubin asteroidi olisi osunut muualle tai ohittanut maapallon, dinosaurukset olisivat saattaneet olla yhä elossa. Useimpien tutkimusten mukaan ne menestyivät ja monimuotoistuivat lähes loppuun asti.
Osa tutkijoista on kuitenkin esittänyt, että joidenkin ryhmien monimuotoisuus saattoi olla hienoisessa laskussa jo ennen iskua. Tästä kiistellään yhä, eikä yksimielisyyttä ole saavutettu.
Tämä herättää myös filosofisen kysymyksen: jos dinosaurukset olisivat yhä täällä, olisiko ihmistä koskaan syntynyt? Todennäköisesti ei.
Nisäkkäät pysyivät dinosaurusten aikana pieninä ja yöaktiivisina. Ilman asteroidi-iskua ne eivät olisi todennäköisesti saaneet tilaa kasvaa suuriksi.
Asteroidi-isku oli siis ennen kaikkea satunnainen onnettomuus. Ilman sitä dinosaurusten tarina olisi voinut jatkua vielä kymmeniä miljoonia vuosia.
Evoluution kulku riippui siis yhdestä sattumasta. Pienikin muutos asteroidin radassa olisi voinut muuttaa koko elämän historian.
Dinosaurusten menestys verrattuna ihmiseen
Dinosaurukset elivät 165 miljoonaa vuotta. Ihmiskunta on ollut olemassa noin 300 000 vuotta ja modernit sivilisaatiot vain noin 10 000 vuotta.
Jos dinosaurukset ovat mittapuu, ihmiskunta on vasta aloittanut. Meillä on pitkä matka edessä, ennen kuin saavutamme edes murto-osan dinosaurusten ajallisesta menestyksestä.
Dinosaurukset liikkuivat laumoissa, nukkuivat ja piereskelivät 165 miljoonan vuoden ajan. Se on todellinen menestystarina.
Kuinka kauan dinosaurukset elivät, asettaa ihmiskunnan mittakaavaan. Olemme vasta aivan oman aikamme alussa.
Dinosaurusten tarina muistuttaa, ettei mikään valtakausi kestä ikuisesti. Silti 165 miljoonaa vuotta on saavutus, jota harva ryhmä yltää lähellekään.
Niiden tarina kannustaa myös nöyryyteen. Maapallon hallinta ei ole koskaan pysyvää, vaan riippuu sekä sopeutumisesta että sattumasta.
Lue lisää dinosaurusaiheista:
