Dimetrodon – dinosaurusten edeltäjä nisäkkäiden esi-isälinjassa
Dino-kortti
- Nimi: Dimetrodon grandis
- Suomeksi: Kaksimittahammas
- Nimen merkitys: ”Kaksimittaiset hampaat” (kreikaksi di = kaksi, metron = mitta, odon = hammas)
- Eli: Varhainen permikausi, noin 295–272 miljoonaa vuotta sitten (50 milj. vuotta ennen dinosauruksia)
- Löytöpaikka: Pohjois-Amerikka (Teksas, Oklahoma), Eurooppa
- Pituus: 2–4,6 metriä (lajista riippuen)
- Purjeen korkeus: Jopa 1 metri
- Paino: Arviolta 25–250 kiloa
- Ruokavalio: Lihansyöjä (huippupeto)
- Tunnusmerkit: Suuri selkäpurje okahaarakkeista ja ihokalvosta — lämmönsäätelyyn ja sukupuolinäyttöön, kaksi erikokoista hammastyyppiä suussa, ei dinosaurus vaan synapsidi (nisäkkäiden esi-isälinja), lähempää sukua ihmisille kuin T. rexille
Dimetrodon on yksi tunnetuimmista esihistoriallisista eläimistä, ja se sekoitetaan usein dinosauruksiksi populaarikulttuurissa. Totuus on kuitenkin kiehtova: Dimetrodon ei ole dinosaurus, eikä edes matelija samalla tavalla kuin myöhemmät lajit. Se on synapsidi — eläinlinja, joka lopulta johti meihin itseemme, nisäkkäisiin. Suomeksi tätä lajia kutsutaan kaksimittahampaaksi, koska sen suussa oli kahta eri kokoa olevia hampaita. Kaksimittahammas eli 50 miljoonaa vuotta ennen ensimmäisiä dinosauruksia, ja sen tarina on kertomus siitä, kuinka kehittyneet maanpäälliset eläimet ottivat paikkansa maapallolla.
Dimetrodon eli varhaisella permikaudella noin 295–272 miljoonaa vuotta sitten. Sen fossiileita on löydetty pääasiassa Pohjois-Amerikan Teksasista ja Oklahomasta, mutta myös Euroopasta. Aikuisen kaksimittahampaan pituus vaihteli lajista riippuen noin 2–4,6 metrin välillä, ja se painoi arviolta 25–250 kiloa. Se oli aikansa huippupeto — suurin petoeläin ekosysteemissään.
Selkäpurje — mysteerin lähde
Tunnetuin ominaisuus on sen suuri selkäpurje, joka muodostui pitkistä okahaarakkeista ja niiden välillä olleesta ihokalvosta. Purjeen tarkoitus on kiistelty yli sata vuotta paleontologian piirissä. Pitkään ajateltiin sen olleen lämmönsäätelylaite: aurinkoa kohti kääntyneenä purje imi lämpöä tehokkaasti aamulla, ja varjoon käännettynä se jäähdytti eläintä keskipäivän helteessä.
Tämä teoria on edelleen suosittu, mutta uudemmat tutkimukset viittaavat siihen, että purjeen rooli oli myös sosiaalinen. Purjeet kehittyivät täyteen kokoonsa vasta sukukypsyyden saavuttamisen jälkeen, mikä viittaa sukupuolivalintaan. Suuri purje saattoi olla merkki terveydestä ja geneettisestä laadusta — sama periaate kuin riikinkukon pyrstössä. Myös lajien tunnistus oli luultavasti osa purjeiden tehtävää.
Hampaat — paljastava nimi
Dimetrodonin nimi tarkoittaa ”kaksimittaisia hampaita” — viittaus sen hampaistoon, jossa oli kaksi erikokoista hammasta. Etuhampaat olivat suuria ja teräviä, takahampaat pienempiä ja eri muotoisia. Juuri tästä syystä suomenkielinen nimi kaksimittahammas on niin kuvaava. Tämä on varhainen esimerkki hampaiden erikoistumisesta eri tehtäviin, ominaisuus, joka myöhemmin täydellistyi nisäkkäillä. Matelijoilla ja dinosauruksilla on yleensä samanmuotoisia hampaita koko suussa.
Hammasrakenne kertoo myös kaksimittahampaan saalistustavasta. Suuret etuhampaat olivat tehokkaita iskemiseen ja saaliin kiinnipitämiseen, kun taas takahampaat auttoivat lihan paloittelemisessa. Saalista olivat luultavasti muut synapsidit, suuret sammakkoeläimet ja mahdollisesti kalat vesistöjen lähellä.
Esinisäkäs, ei matelija
Tässä on helppo tehdä virhe: Dimetrodon näyttää pintapuolisesti matelijalta, koska se on suomuinen ja munii (oletettavasti) munia. Tosiasiassa se kuuluu ryhmään nimeltä synapsidit, joka kehittyi jo ennen matelijoiden ja dinosaurusten yhteisen esi-isän eriytymistä. Synapsidit johtavat suoraan nykyisiin nisäkkäisiin — meidän esivanhempiimme.
Se on siis lähempää sukua ihmisille kuin Tyrannosaurus rexille. Tämä tuntuu vastoin intuitiota, koska T. rex on evoluutiollisesti uudempi ja pintapuolisesti ”dinomainen”, mutta geneettinen ja anatominen sukupuu ei valehtele.
Aikakausi ja ekosysteemi
Dimetrodon eli permikaudella — aikakaudella, jolloin maailma oli hyvin erilainen kuin liitukauden aikana. Maanosat olivat yhdistyneet yhdeksi suureksi supermantereeksi nimeltä Pangea, ja ilmasto oli kuuma ja kuiva. Kaksimittahampaan elinalueella oli suuria tulvaniittyjä, matalia jokia ja soita, joissa eli erilaisia sammakkoeläimiä, kuten Eryops, sekä pienempiä synapsideja.
Kaksimittahammas oli aikansa huippupeto — sen ekologinen rooli vastasi myöhempiä suuria teropodeja kuten Allosaurusta ja T. rexiä. Ero oli vain se, että se teki sitä 100–150 miljoonaa vuotta aikaisemmin.
Lajit ja koko-variaatio
Dimetrodon ei ollut yksi laji vaan kokonainen suku, joka sisältää yli 15 tunnettua lajia. Pienimmät kuten Dimetrodon teutonis olivat vain noin 60 senttimetrin pituisia, kun taas suurimmat kuten Dimetrodon angelensis ja Dimetrodon grandis saavuttivat jopa 4,6 metrin pituuden. Tämä kokoluokkien vaihtelu osoittaa, että Dimetrodon oli evolutionäärisesti menestynyt — se täytti useita ekologisia lokeroita samalla periaatteella kuin nykyiset kissaeläimet vaihtelevat kotikissasta tiikeriin.
Eri lajit myös elivät osittain eri aikakausilla ja eri alueilla. Permikauden alussa olivat pienemmät lajit, keskivaiheilla keskikokoiset ja loppuvaiheilla jättiläiset. Tämä kasvutrendi muistuttaa monia muita evolutionäärisiä kehityskulkuja, joissa eläinryhmä suurentuu ajan myötä ennen mahdollista sukupuuttoa.
Permikauden sukupuutto
Kaksimittahampaan aikakausi päättyi dramaattisesti. Permikauden lopulla, noin 252 miljoonaa vuotta sitten, tapahtui historiansa suurin massasukupuutto — permikauden-triaskauden sukupuutto, jossa kuoli arviolta 96 % kaikista merieläimistä ja 70 % maaselkärankaisista. Sen suku oli jo tätä ennen kadonnut, mutta sen lähisukulaiset kärsivät katastrofista.
Tämä sukupuuttoaalto avasi ekologisen tilan, joka mahdollisti dinosaurusten nousun triaskauden aikana. Jos hänen kaltaiset synapsidit olisivat selviytyneet, dinosauruksia ei ehkä koskaan olisi ollut — ainakaan siinä muodossa kuin ne tunnemme.
Perintö populaarikulttuurissa
Kaksimittahammas on yksi niistä esihistoriallisista eläimistä, jotka esiintyvät lähes jokaisessa dinosauruskirjassa, leluvalikoimassa ja elokuvassa — vaikka se ei siis oikeasti ole dinosaurus. Tämä johtuu sen visuaalisesta näyttävyydestä: purjeselkäinen peto on helposti tunnistettava ja mielenkiintoinen. Myös Jurassic Park -elokuvissa sekä monissa dokumentteissa esiintyen.
Tarina kuitenkin kertoo, että evoluutio ei ole suoraviivaista. Ennen dinosauruksia maailmaa hallitsivat aivan erilaiset eläimet — ja monet niistä olivat sukua meille ihmisille paljon läheisemmin kuin mikään dinosaurus koskaan ollut. Kaksimittahampaan perintö elää edelleen — meissä itsessämme, nisäkkäinä ja hampaistomme monimuotoisuudessa.
Lue lisää muista varhaisista eläimistä: