Miksi dinosaurukset kuolivat sukupuuttoon?

huhti 12, 2026 | Dinosaurukset

Miksi dinosaurukset kuolivat sukupuuttoon? – Kattava opas

Noin 66 miljoonaa vuotta sitten lähes kaikki dinosaurukset katosivat maapallon pinnalta geologisesti silmänräpäyksessä. Samalla tuhoutuivat lentoliskot, suuret merimateliat ja yli 75 prosenttia kaikista eläinlajeista. Se oli yksi maapallon historian viidestä suuresta joukkosukupuutosta — ja dinosauruksille kohtalokkain.

Asteroidi nimeltä Chicxulub

Tuhojen syy löytyi lopulta Meksikon Jukatanin niemimaan alta. Siellä, maan alla ja osittain merenpohjassa, piilee Chicxulub-kraatteri — valtava, halkaisijaltaan noin 180 kilometrin kokoinen iskujälki. Kraatterin aiheutti asteroidi, jonka halkaisija oli arviolta 10–15 kilometriä. Se on suunnilleen Mount Everestin kokoinen kivenlohkare, joka syöksyi kohti maata noin 70 000 kilometrin tuntivauhtia.

Törmäyshetkellä vapautunut energia vastasi miljardia Hiroshiman atomipommia. Iskukohdan lähialueella kaikki tuhoutui välittömästi. Asteroidi tunkeutui maankuoreen useiden kilometrien syvyyteen, höyrystäen valtameren vettä ja sulattaen kallioperää.

Mitä iskun jälkeen tapahtui

Tuhon todellinen laajuus ei tullut itse iskusta vaan sen jälkivaikutuksista. Tapahtumien ketju oli karkeasti tämä:

Ensimmäiset minuutit ja tunnit olivat kaikkein tuhoisimmat lähialueella. Isku synnytti valtavan maanjäristyksen — arviolta 10–11 magnitudia Richterin asteikolla — sekä satoja metrejä korkeita tsunameja. Iskupaikalta sinkoutui ilmakehään miljardeja tonneja kiveä, joka satoi takaisin hehkuvina palloina ympäri maapalloa. Tämä ”tulikivi-sade” saattoi sytyttää metsiä tuleen laajoilla alueilla.

Seuraavina päivinä ja viikkoina ilmakehään noussut pöly- ja rikkipilvi alkoi peittää auringonvaloa. Rikkidioksidi muuttui rikkihapoksi, joka satoi alas happamana sateena. Meret happamoituivat ja suuri osa meren planktonista kuoli.

Kuukausien ja vuosien aikana vallitsi niin sanottu ydintalvi. Auringonvalo ei päässyt pölypilven läpi, joten lämpötilat laskivat dramaattisesti ja kasvit eivät voineet yhteyttää. Ravintoketjut romahtivat alhaalta ylöspäin: ensin kuolivat kasvit, sitten kasvinsyöjät ja lopulta pedot.

Ydintalvi kesti arvioiden mukaan noin 15 vuotta, minkä jälkeen ilmasto alkoi palautua. Mutta siihen mennessä vahinko oli jo tapahtunut.

Kaikki yli 25-kiloiset maalläimet kuolivat

Yksi hätkähdyttävimmistä faktoista on, että iskun jälkeen yksikään yli 25 kiloa painava maaeläin ei selvinnyt. Tämä tarkoittaa, että kaikki suuret dinosaurukset — pienet ja suuret — kuolivat. Samoin katosivat lentoliskot (pterosaurit), joutsenliskot (plesiosaurit), kalaliskot (iktyosaurit), ammoniitit ja monet muut ryhmät.

Olivatko dinosaurukset jo valmiiksi taantumassa?

Tämä on yksi paleontologian kiistanalaisimmista kysymyksistä. Vuonna 2016 julkaistun tutkimuksen mukaan dinosaurusten evoluutio oli hidastunut ja uusien lajien synty vähentynyt jo miljoonia vuosia ennen asteroidin iskua. Erityisesti suuret sauropodit saattoivat olla vaikeuksissa.

Toisaalta monet tutkijat ovat osoittaneet, että dinosaurusten lajimäärä oli liitukauden lopulla yhä suuri ja monimuotoinen. Tyrannosaurus rex, Triceratops ja ankannokkaiset hadrosaurit kukoistivat aivan viimeisiin hetkiin asti.

Totuus on todennäköisesti jossakin välissä: dinosaurukset olivat kenties haavoittuvaisempia ympäristömuutoksille kuin aiemmin historiassaan, mutta ilman asteroidia ne olisivat todennäköisesti jatkaneet maapallon hallitsemista vielä pitkään.

Miksi linnut selvisivät?

Kaikista dinosauruksista yksi ryhmä selvisi: pienet, höyhenpeitteisest teropodit, joista kehittyivät nykyiset linnut. Miksi juuri ne?

Todennäköisiä syitä on useita. Lintujen esi-isät olivat pienikokoisia, joten ne tarvitsivat vähemmän ruokaa. Ne pystyivät syömään siemeniä ja hyönteisiä, joita riitti vielä katastrofin jälkeenkin. Höyhenet eristivät kylmyydeltä ydintalven aikana. Ja monet niistä osasivat lentää, mikä auttoi pakenemaan ja löytämään ruokaa laajoilta alueilta.

Nykyään maailmassa elää noin 11 000 lintulajia — kaikki dinosaurusten suoria jälkeläisiä. Joka kerta kun näet variksen, lokin tai pääskyn, katsot dinosaurusta.

Entä jos asteroidi olisi osunut muualle?

Paleontologit ovat pohtineet kiinnostavaa vaihtoehtoishistoriaa: jos asteroidi olisi iskeytynyt kolme sekuntia aiemmin tai myöhemmin, se olisi osunut syvään valtamereen eikä Jukatanin matalaan rannikko-veteen. Tuho olisi silti ollut valtava, mutta ehkä ei aivan yhtä tuhoisa. Dinosaurukset olisivat saattaneet selvitä — ja ihmiskuntaa ei ehkä olisi koskaan syntynyt.

Muita joukkosukupuuttoteorioita

Vaikka asteroiditeoria on nykyään valtavirtanäkemys, myös muut tekijät vaikuttivat. Liitukauden lopulla Intiassa purkautui valtava tulivuorialue nimeltä Deccan Traps, joka tuotti miljoonia vuosia kestäneitä laavavirtoja ja myrkyllisiä kaasuja. Jotkut tutkijat uskovat, että tulivuoritoiminta heikensi ekosysteemejä jo ennen asteroidin iskua, ja asteroidi antoi viimeisen, kohtalokkaan iskun.

Tutustu myös näihin aiheisiin:

Mitä dinosaurukset söivät | Milloin dinosaurukset elivät? | Oliko dinosauruksia Suomessa? | Maapallon viisi suurta joukkosukupuuttoa | Kuuntele Dino-Äänisarjaa |

 

Kategoriat

Artikkeleita avainsanan mukaan

Acrotholus — Pohjois-Amerikan vanhin paksupäinen Alaskacephale — arktinen paksupäinen Amurosaurus — Amur-joen ankannokkainen Arenysaurus — Euroopan viimeinen ankannokkainen Brachylophosaurus — "Leonardo" -mumiodinosaurus Centrosaurus — Piikkipäälisko Charonosaurus — Kiinan torviharjainen ankannokkainen Coelophysis - Ghost Ranchin laumasaalistaja Colepiocephale — nyrkkipääinen paksupäinen Corythosaurus — kypäräpäinen ankannokkainen Dimetrodon - Permikauden purjepeto Edmontosaurus — jättiläisankannokka Alaskasta Eoraptor - Aamunkoiton ryöstelijä Foraminacephale — reikäpääinen paksupäinen Goyocephale — mongolialainen paksupäinen Gravitholus — raskaskupuinen paksupäinen Gryposaurus — kyhmynenäinen ankannokkainen Hadrosaurus — ankannokkaisten ryhmän alkulaji Hanssuesia — leveäkupuinen paksupäinen Harrastivatko dinosaurukset seksiä hasmosaurus — Aukkolisko Herrerasaurus - Argentiinan ensimmäinen huippupeto Hypacrosaurus — kypäräpäinen perhe-dinosaurus Iguanodon — peukalopiikkinen kasvinsyöjä Lambeosaurus — kirveshuippuinen ankannokkainen Maiasaura — hyvän äidin dinosaurus Montanasta Miten dinosaurukset lisääntyivät Miten dinosaurukset parittelivat Muttaburrasaurus — Australian ankannokkainen Oliko dinosauruksilla hyvä hajuaisti Oliko dinosauruksilla hyvä näkö Olorotitan — jättiläisjoutsen-ankannokkainen Onko dinosauruksilla korvat Pachyrhinosaurus — Paksunenälisko Parasaurolophus Postosuchus - Teksasin krokotiilisukulainen huipulla Prosaurolophus — Saurolophuksen esi-isä Protoceratops — Ensimmäiset sarvikasvot Shantungosaurus - Suurin ankannokkainen Sphaerotholus — pallokupuinen paksupäinen Styracosaurus — Piikkipäälisko Tanystropheus - Outo pitkäkaulainen Texacephale - Teksasinpää Tsintaosaurus — yksisarvi-ankannokkainen Tylocephale — korkein kupu paksupäisillä