Pienin dinosaurus – Mehiläisen kokoinen vai kanan kokoinen — missä raja kulkee?
Kun ajattelemme dinosauruksia, mieleen tulevat jättiläiset — T. rex, Brachiosaurus, Argentinosaurus. Mutta dinosaurusten maailmassa oli myös eläimiä, jotka olivat pienempiä kuin nykyinen kana. Pienin tunnettu dinosaurus on itse asiassa elossa tänäkin päivänä: kuubalainen mehiläiskolibri, joka painaa alle kaksi grammaa. Mutta jos puhutaan muinaisista, sukupuuttoon kuolleista dinosauruksista, kilpailu pienimmästä on tiukkaa — ja vastaus riippuu siitä, miten dinosaurus määritellään.
Pienin elävä dinosaurus: mehiläiskolibri
Koska linnut ovat biologisessa mielessä dinosauruksia — teropodien jälkeläisiä — pienin dinosaurus on elossa juuri nyt. Kuubalainen mehiläiskolibri (Mellisuga helenae) painaa vain 1,6–2 grammaa ja on noin 5 senttimetriä pitkä. Se on pienin nykyinen lintu ja samalla pienin elävä dinosaurus.
Tämä ei ole semanttinen kikka vaan biologinen tosiasia. Linnut ovat teropodien yksi alaryhmä, ja niiden luokittelu dinosauruksiksi on yhtä perusteltua kuin ihmisten luokittelu nisäkkäiksi. Mehiläiskolibri on todiste siitä, kuinka äärimmäisesti dinosaurusten kokoluokka on vaihdellut — samaan ryhmään kuuluu sekä 70-tonninen Patagotitan että 2-grammainen kolibri.
Pienimmät muinaiset dinosaurukset
Jos rajaamme haun muinaisiin, sukupuuttoon kuolleisiin dinosauruksiin, pienimmät tunnetut lajit ovat hämmästyttävän pieniä:
Microraptor oli yksi pienimmistä tunnetuista muinaisdinosauruksista. Tämä noin 80 senttimetriä pitkä ja alle kilon painava teropodi eli noin 125–120 miljoonaa vuotta sitten Kiinassa. Microraptor oli nelisiipinen — sillä oli lentohöyhenet sekä käsissä että jaloissa — ja se on yksi parhaista todisteista dinosaurusten ja lintujen välisestä siirtymästä. Se lienee liidellyt puusta puuhun trooppisessa metsässä.
Anchiornis oli toinen hyvin pieni kiinalainen teropodi, noin 35 senttimetriä pitkä ja arviolta 110 grammaa painava. Se eli noin 160 miljoonaa vuotta sitten jurakaudella. Anchiornis on merkittävä, koska se on yksi ensimmäisistä dinosauruksista, jonka koko väritys on voitu rekonstruoida fossiloituneista pigmenttisoluista: se oli pääosin harmaa ja valkoinen, mustilla siivensulilla ja punaisella töyhdöllä.
Epidexipteryx oli outo, vain noin 25 senttimetriä pitkä teropodi Kiinasta, joka eli noin 160 miljoonaa vuotta sitten. Se painoi arviolta 160 grammaa. Epidexipteryx ei todennäköisesti lentänyt lainkaan, mutta sillä oli neljä pitkää, nauhamaista koristesulkaa hännässään — todennäköisesti parittelunäytön välineitä. Se on yksi pienimmistä tunnetuista ei-lintumaisista dinosauruksista.
Parvicursor oli yksi pienimmistä tunnetuista ei-lintumaisen dinosaurusten luurangoista. Tämä pieni alvarezsauridi eli noin 72 miljoonaa vuotta sitten Mongoliassa ja oli vain noin 39 senttimetriä pitkä. Se painoi arviolta 160 grammaa. Parvicursorin jalat olivat pitkät ja hoikat, mikä viittaa nopeaan juoksijaan, ja se saalistit todennäköisesti hyönteisiä.
Compsognathus on yksi tunnetuimmista pienistä dinosauruksista, lähinnä Jurassic Park -elokuvien ansiosta. Noin 60–90 senttimetriä pitkä ja alle 3 kiloa painava Compsognathus eli jurakaudella noin 150 miljoonaa vuotta sitten Euroopassa. Pitkään sitä pidettiin maailman pienimpänä dinosauruksena, mutta Kiinasta löydetyt höyhenpeitteisest teropodit ovat sittemmin vieneet tittelin.
Oculudentavis — virhe joka opettaa
Vuonna 2020 julkaistiin Nature-lehdessä tutkimus, jossa kuvattiin Oculudentavis khaungraae — meripihkaan säilöytynyt pieni kallo Myanmarista, joka tunnistettiin maailman pienimmäksi tunnetuksi dinosaurukseksi. Se oli vain kolibrin kokoinen. Mutta pian julkaisun jälkeen muut tutkijat huomauttivat, ettei kallo kuulunut dinosaurukselle vaan liskolle. Tutkimus vedettiin takaisin. Tapaus muistuttaa siitä, kuinka vaikeaa pienten eläinten luokittelu voi olla ja kuinka tärkeää vertaisarviointi on tieteessä.
Miksi dinosaurukset pienenivät?
Dinosaurusten pienentyminen ei ollut sattumaa vaan pitkä evoluutioprosessi, joka kesti kymmeniä miljoonia vuosia. Teropodien yksi linja — maniraptora — pienensi kehoaan jatkuvasti jurakaudella ja liitukaudella. Tämä pienentyminen liittyi läheisesti lennon kehitykseen: pienempi keho vaatii vähemmän energiaa ilmassa pysymiseen, ja höyhenten kehittyessä lentoon sopiviksi etujalkojen rakenteeksi pienenevät teropodit saivat yhä enemmän hyötyä liitelystä ja lopulta aktiivisesta lennosta.
Vuonna 2014 julkaistu tutkimus osoitti, että teropodien pieneminen tapahtui 12 kertaa nopeammin kuin niiden suureneminen muissa dinosauruslinjoissa. Toisin sanoen evoluutio ajoi tätä linjaa aktiivisesti kohti pienempiä kokoja. Lopputulos oli linnut — dinosaurusten menestynein alaryhmä, joka selviytyi suuresta sukupuutosta juuri pienen kokonsa, monipuolisen ruokavalionsa ja höyhenpeitteensä ansiosta.
Pieni koko, suuri merkitys
Pienten dinosaurusten tutkimus on mullistanut käsityksemme koko ryhmästä. Vielä muutama vuosikymmen sitten dinosauruksia pidettiin suurina, hitaina ja suomuisina matelijoina. Pienet, höyhenpeitteisest teropodit ovat osoittaneet, että dinosaurusten maailma oli paljon monimuotoisempi, dynaamisempi ja modernimpi kuin aiemmin uskottiin.
Höyhenten löytyminen pienistä dinosauruksista johti yhteen paleontologian suurimmista mullistuksista: ymmärrykseen siitä, että linnut ovat dinosauruksia. Tämä oivallus — joka alkoi pienten kiinalaisten fossilien tutkimuksesta 1990-luvulla — on muuttanut peruuttamattomasti tapamme ymmärtää sekä dinosauruksia että lintuja. Ja se alkoi pienimmistä dinosauruksista.
Pienimmät dinosaurukset muistuttavat siitä, ettei koko määrää merkitystä evoluutiossa. T. rex on tunnetuin dinosaurus, mutta se kuoli sukupuuttoon. Pienet, höyhenpeitteisest teropodit — vaatimattomat ja huomaamattomat — selvisivät ja hallitsevat taivaita yhä. Joskus pienin on se, joka voittaa.
Tutustu myös näihin sisältöihin:
Suurin lihansyöjä dinosaurus | Tunnetuimmat dinosaurukset | Vaarallisin dinosaurus | Suurin dinosaurus vedessä | Painavin dinosaurus | Suurin dinosaurus koskaan | Kuuntele dino-äänisarjaa