Piereskelivätkö dinosaurukset – Dinosaurusten ruoansulatus ja metaanipäästöt
Piereskelivätkö dinosaurukset? Kyllä — lähes varmasti, ja todennäköisesti melko paljon. Tämä kuulostaa humoristiselta kysymykseltä, mutta sillä on vakavaa tieteellistä merkitystä: dinosaurusten ruoansulatuskaasut saattoivat vaikuttaa jopa maapallon ilmastoon.
Metaani ja kasvinsyöjät
Kaikki kasvinsyöjänisäkkäät tuottavat ruoansulatuksessaan metaania — kasvihuonekaasua, joka syntyy kun suoliston bakteerit fermentoivat kasviainesta. Lehmät, hevoset, elefantit ja kaikki muut nykyiset kasvinsyöjät piereskelevät ja röyhtäilevät metaania. Ei ole mitään syytä olettaa, etteikö sama olisi koskenut dinosaurusten kasvinsyöjiä.
Erityisesti sauropodit — jättimäiset pitkäkaulaiset dinosaurukset kuten Patagotitan ja Brachiosaurus — olivat valtavia kasvinsulatuskoneita. Yksi Argentinosaurus söi arviolta 1–1,5 tonnia kasvillisuutta päivässä. Tämän kaiken sulattiaminen tuotti väistämättä massiivisia kaasumääriä.
David Wilkinsonin tutkimus
Vuonna 2012 Liverpoolin yliopiston tutkija David Wilkinson julkaisi merkittävän tutkimuksen dinosaurusten metaanipäästöistä. Hänen laskelmiensa mukaan sauropodit tuottivat yhteensä arviolta 520 miljoonaa tonnia metaania vuodessa — suunnilleen saman verran kuin nykyinen kaikki maailman karjankasvatus yhteensä.
Tämä vertailu on hätkähdyttävä. Nykyisin lehmien metaanipäästöt ovat merkittävä ilmastonmuutoksen tekijä. Dinosaurusten aikana vastaavat päästöt olisivat voineet lämmittää maapallon ilmastoa merkittävästi — ja mesotsooisen aikakauden lämmin ilmasto saattaa osittain selittyä jättimäisten kasvinsyöjien tuottamalla metaanilla.
Miten ruoansulatus toimi?
Sauropodien ruoansulatusta ei tunneta tarkasti, mutta kaksi mallia on esitetty:
Malli 1: Fermenttikammio — kuten lehmillä, sauropodeilla oli mahdollisesti suuri fermenttikammio (mutta todennäköisesti ei ”pötsi” kuten märehtijöillä), jossa bakteerit hajottivat kasviainesta. Tämä tuotti metaania, joka vapautui — kyllä — pieruina ja röyhtäyksinä.
Malli 2: Takafermennöinti — kuten hevosilla ja elefanteilla, hajoaminen tapahtui pääasiassa suoliston takaosassa. Tämä tuottaa enemmän pieru-metaania kuin röyhtäys-metaania.
Kumpi malli tahansa: piereskelyä tapahtui varmasti. Kuinka vanhoiksi dinosaurukset elivät -artikkelissa kerrotaan, kuinka sauropodit kasvoivat nopeasti, mikä vaati jatkuvaa syömistä — ja siten jatkuvaa kaasuntuotantoa.
Petoeläimet ja piereskelyt
Myös petoeläimet kuten T. rex piereskelivät — liharuokavalio tuottaa vähemmän metaania kuin kasvisruoka, mutta silti rikkivetypitoisia kaasuja (kuten nykyisillä koirilla ja kissoilla). T. rexin piereskelyt olisivat olleet epämiellyttäviä mutta ei yhtä volyymivaatavia kuin sauropodien.
Nukkuvat dinosaurukset olisivat olleet myös piereskelevien dinosaurusten mielenkiintoisia seuralaisia — kuvittele sauropodilauma, joka nukkuu ja piereskelee yöllä matalan metaanipilven keskellä.
Gastrolitit — ”vatsaspyöritykset”
Monet dinosaurukset, erityisesti sauropodit, käyttivät gastrolitheja — nielimiä kiviä, jotka auttoivat jauhaamaan kasvillisuutta vatsassa kuten nykyiset linnut käyttävät pieniä kiviä. Tämä auttoi fermentaatiota ja siten todennäköisesti lisäsi kaasuntuotantoa. Dinosaurus piikkien tavoin gastrolitit olivat dinosaurusten anatominen erikoisuus.
Johtopäätös
Dinosaurukset piereskelivät — se on biologinen varmuus. Mutta se ei ole vain hauska fakta: sillä on todellista tieteellistä merkitystä. Dinosaurusten ruoansulatuskaasut saattoivat olla merkittävä tekijä mesotsooisen aikakauden lämpimässä ilmastossa. Seuraavalla kerralla kun näet lehmän kedolla, muista, että sen esi-isien aikaisia laumaeläimiä olivat sauropodit — jotka piereskelivät miljoonia vuosia ennen lehmiä ja tekivät sen paljon massiivisemmin.
Lue myös
- Nukkuvat dinosaurukset — uniasennot
- Kuinka vanhoiksi dinosaurukset elivät? — elinikä
- Liikkuvatko dinosaurukset laumassa? — laumakäyttäytyminen
- Dinosaurus piikit — anatomia
- Kuinka kauan dinosaurukset elivät? — hallintakausi