Saarijärvi (Taivalkoski) — Suomen pohjoisin meteoriittikraatteri
Pohjois-Pohjanmaalla, noin 40 kilometriä Taivalkosken kunnasta etelään, sijaitsee pieni järvi nimeltä Saarijärvi. Tämä järvi ei ole missään tapauksessa Suomen kuuluisin tai suurin — mutta se on Suomen pohjoisin tunnettu meteoriittikraatteri. Saarijärvi (Taivalkoski) — Suomen pohjoisin sijaitsee koordinaateissa 65°17′N, 28°23′E, mikä tekee siitä Manner-Suomen pohjoisimman vahvistetun iskukohteen ja yhden Euroopan pohjoisimmista kraattereista (kun Norjan Barentsinmeren Mjølnir-kraatteri jätetään huomioimatta).
Saarijärven kraatteri on noin 1,5 kilometrin halkaisijaltaan (alkuperäinen halkaisija arviolta 3,4 km, mutta erosio on pienentänyt sen näkyvää osaa). Se on yksinkertainen, maljamainen kraatteri ilman keskuskohoumaa — tämä on tyypillistä alle 4 kilometrin halkaisijaltaan oleville iskukohteille. Vaikka kraatteri on pieni, sen sijainti tekee siitä geologisesti merkittävän — kraatterien jakauma maapallolla ei ole tasaista, ja jokainen pohjoinen kohde antaa arvokasta tietoa iskutiheydestä eri leveysasteilla.
Timanttien etsijä löysi kraatterin
Saarijärvi (Taivalkoski) — Suomen pohjoisin sai vahvistuksensa meteoriittikraatteriksi kesällä 1997, ja löydös on yksi paleontologian ja geologian erikoisimmista tarinoista. Vahvistus saatiin nimittäin timanttiporausten sivutuotteena. 1990-luvulla suomalaiset kaivosyhtiöt etsivät Lapin alueelta timantteja kimberliittipiipuista — magmasyntyisistä kanavista, jotka kuljettavat timantteja syvältä vaipasta pintaan. Etsinnät keskittyivät erityisesti Kuusamoon ja Taivalkoskelle, missä geofysikaaliset anomaliat viittasivat mahdollisiin kimberliitteihin.
Taivalkoskella porausnäytteistä löydettiin kuitenkin jotakin odottamatonta. Kvartsikiteissä havaittiin heikosti kehittyneitä PDF-tasoja (planar deformation features) — shokkimetamorfismin tunnusmerkkejä, joita syntyy vain meteoriitti-iskussa, ei magmaattisessa toiminnassa. Lauri Pesonen, Andreas Abels, Mauri Lehtinen ja Petri Tuukki julkaisivat löydökset Lunar and Planetary Science -konferenssissa 1998, ja Saarijärven kraatterin asema vahvistettiin nopeasti kansainvälisesti.
Saarijärven ikä — kambrikausi tai myöhempi?
Saarijärvi (Taivalkoski) — Suomen pohjoisin on iänsä puolesta yksi epätarkimmin ajoitettuja Suomen kraattereita. Wikipedian taulukko antaa iänarvioksi koko jakson 0–541 Ma (kambrikausi nykypäivään), eli iän tarkkuus on käytännössä puoli miljardia vuotta. Tämä epävarmuus johtuu siitä, ettei kraatterista ole löydetty radiometrisesti ajoitettavaa sulakiveä — vain kvartsin PDF-tasot ja muu shokkimetamorfismi.
Uudempi tutkimus on kuitenkin tarkentanut kuvaa. Öhman ja kollegat (2007) osoittivat, että Saarijärven kraatterin sedimenttitäyttö sisältää shokkimetamorfismin merkkejä — tämä viittaa siihen, että kraatteri syntyi vasta sen jälkeen, kun alue peittyi sedimentteihin. Kun otetaan huomioon, että Pohjois-Suomessa kambrikauden sedimentit kerrostuivat noin 540–500 miljoonaa vuotta sitten, isku on todennäköisesti tapahtunut varhaiskambrikaudella tai sitä myöhemmin. Dinojenmaailma.fi:n omassa tarkemmassa arviossa Saarijärven ikä on noin 450 miljoonaa vuotta — eli ordoviikkikausi.
Pohjoinen sijainti — geologisesti tärkeä
Saarijärvi (Taivalkoski) — Suomen pohjoisin on kraatterimaailman näkökulmasta merkittävä juuri pohjoisen sijaintinsa ansiosta. Maapallon kraatterit eivät jakaudu tasaisesti — useimmat tunnetut kraatterit sijaitsevat keskimääräisillä leveysasteilla, missä geologinen tutkimus on aktiivisinta. Polaarialueet ovat aliedustettuja: arktista jäätä peittävää maa-aluetta ei voida helposti kartoittaa, ja siellä missä kallioperä on paljasta, jää ja erosio ovat hävittäneet vanhempia kraattereita.
Saarijärven löytö osoitti, että Pohjois-Suomesta voi löytää lisää kraattereita, vaikka alue on tutkimuksellisesti haastavampi. GTK:n vuosien 1997–2003 jälkeen tehty kartoitustyö on löytänyt useita epäilyttäviä rakenteita Lapissa, joista osa odottaa edelleen vahvistusta. Saarijärven löytö avasi siten oven systemaattisemmalle kraatterietsinnälle pohjoisilla alueilla.
Saarijärven anatomia ja kohdekivet
Saarijärvi (Taivalkoski) — Suomen pohjoisin syntyi alueelle, joka on osa Pohjois-Karjalan suurmaata (Karelia Craton). Kohdekivinä toimivat arkeeiset gneissit ja granitoidit (yli 2,5 mrd v vanhoja) sekä proterotsoiset graniittiset intruusiot. Kraatterin pohjalla on sedimenttikerros, joka sisältää sekä iskun synnyttämää breksiaa että myöhempiä jääkauden moreeneja ja järvisedimenttejä.
Iskumetamorfismin merkit ovat Saarijärven kvartsikiteissä heikkoja mutta selviä. PDF-tasojen kristallografiset orientaatiot ovat tyypillisiä iskumetamorfismille, ei tavalliselle tektonisen rasituksen aiheuttamalle deformaatiolle. Verrattuna esimerkiksi Söderfjärdenin tai Lappajärven shokkimetamorfismiin Saarijärven merkit ovat hillittyjä — mikä viittaa siihen, että iskuvoima on ollut kohtalainen, ehkä 15–20 GPa.
Saarijärven tieteellinen tulevaisuus
Saarijärvi (Taivalkoski) — Suomen pohjoisin on edelleen aktiivisen tutkimuksen kohteena. Tärkein avoinna oleva kysymys on tarkka iänmääritys. Jos kraatterista löydettäisiin sulakivilohkare, joka säilyttäisi argonisotooppisysteemin, ikä voitaisiin ratkaista samaan tarkkuuteen kuin Paasselkän kohdalla. Toinen kiehtova kysymys on iskun kulma ja sen aiheuttama materiaalin jakauma — onko kraatterin lähistöllä paikallista breksiamassaa, joka voitaisiin tunnistaa geofysikaalisella maakartoituksella?
Taivalkosken kunta on alkanut hyödyntää Saarijärven kraatteria geomatkailussa. Kraatterijärven rannalla on opastauluja, ja Kuusamon paikallismuseo on koonnut kraatterin näytteitä omaan kokoelmaansa. Kraatterin pieni koko ja kaunis pohjoinen sijainti tekevät siitä erikoisen vierailukohteen — yhdistettynä Kuusamon alueen muihin luontonähtävyyksiin tämä iskupaikka on luonnollinen pysähdyspaikka geotaakkaisen matkalaisen reitillä.
Pohjoiset kraatterit globaalisti
Kun puhutaan pohjoisista meteoriittikraattereista, Taivalkosken kohde sijaitsee maantieteellisesti 65,3° pohjoista leveyttä — käytännössä napapiirin tuntumassa. Globaalisti pohjoisemmiksi tunnetuksi vahvistetuiksi kraattereiksi luetaan vain muutamat:
- Mjølnir (Barentsinmeren pohjassa, 142 mvs) — sijaitsee noin 73° pohjoista leveyttä, mutta merenpohjassa
- Pingualuit (Nunavik, Kanada, 1,4 mvs) — 61,3° pohjoista leveyttä, suosittu geoturistikohde
- Boltysh (Ukraina, 66 mvs) — 49° pohjoista leveyttä
- Ries (Saksa, 14,8 mvs) — 48,9° pohjoista leveyttä
Taivalkosken iskupaikka on siis Manner-Euroopan pohjoisin vahvistettu kraatteri, mikä tekee siitä globaalisti merkittävän kohteen — ja erityisen tärkeän, kun otetaan huomioon Suomen syrjäisempi sijainti tieteellisten löytöjen kannalta. Pohjoiset kraatterit tarjoavat erilaisen näkökulman: jääkausien vaikutus niihin on ollut intensiivisempi kuin etelämpänä sijaitseviin, joten niiden säilymisaste kertoo paljon Pohjois-Euroopan jääkauden geologiasta.
Saarijärven ympäristö ja Kuusamon luonto
Kuusamo on tunnettu Suomen luontopääkaupunkina, ja Saarijärven kohde on osa tätä laajempaa luonnonkohteiden verkostoa. Lähellä sijaitsee Oulangan kansallispuisto — yksi Suomen suurimmista ja kuuluisimmista, jossa on yli 100 km vaellusreittejä mukaan lukien tunnettu Karhunkierros. Kansallispuiston kallioperä koostuu pääosin 1,9 miljardia vuotta vanhasta granitoidista, joka on geologisesti hyvin erilaista kuin Taivalkosken iskupaikan ympäristö.
Alueen flora ja fauna ovat tyypillistä pohjoisboreaalista ympäristöä: kuusi, mänty ja koivu hallitsevat metsiä, ja eläinkuntaan kuuluvat karhut, ahmat, ilvekset ja sudet. Kraatterin lähistöllä sijaitsee myös arvokkaita suoalueita, joissa tapahtuu tärkeää subfossiilien säilymistä — alueelta on löydetty muun muassa 8 000 vuotta vanhoja mäntyjen rungonpaloja ja jääkauden jälkeisten kasvilajien jäänteitä.
Tämä yhdistelmä luontoa, geologiaa ja arktista ympäristöä tekee Saarijärven kraatterin alueesta poikkeuksellisen monipuolisen matkakohteen. Vaikka itse iskupaikka on geologisesti suhteellisen pieni, sen ympäristö tarjoaa lukuisia mahdollisuuksia retkeilyyn, luontoharrastukseen ja geologisten ilmiöiden tarkasteluun samalla matkalla. Tulevaisuudessa alueesta voisi kehittyä Pohjois-Suomen geomatkailun lippulaiva, kun yhdistetään meteoriittikraatterin tieteellinen merkitys, lähistön kansallispuistojen luontoarvot ja paikallinen Lapin kulttuuri. Erityisesti kansainvälisten tähtitieteen harrastajien keskuudessa Taivalkosken iskupaikka voisi olla houkutteleva kohde — paikka, jossa kosminen historia ja arktisen yön tähtitaivas yhdistyvät ainutlaatuiseksi kokemukseksi.
Pohjoisen sijaintinsa ansiosta alueella on erinomaiset olosuhteet revontulten katselulle syys- ja kevätkaudella, ja tähtikirkkaat talviyöt tekevät siitä myös suosittua astrofotografian harrastajien keskuudessa. Yhdistämällä geologinen ja astronominen näkökulma alueesta saa täysin uudenlaisen elämyksen, joka erottuu Suomen muusta matkailutarjonnasta. Pohjoisen koskemattomat maisemat tarjoavat lisäksi mahdollisuuden tunnelmalliseen retkeilyyn pois suurten kaupunkien valosaastetuksilta — paikka, jossa ihminen voi todella pysähtyä miettimään kosmista mittakaavaa. Vaikeasti saavutettava sijainti on samalla osa kohteen viehätystä; matkailijat, jotka tekevät pitkän matkan Lappia kohti, kokevat löytöä todella ainutlaatuisena.
Tutustu myös: Itämeren synty – Suomen järvet – Suomen kallioperä ja vanhat tulivuoret – Lappajärven kraatteri – Hiidenkirnut – Spektroliitti – Talvivaara – DinojenMaailma Youtubessa