Älykkäin dinosaurus – Troodon ja muut viisaat lajit
Älykkäin dinosaurus on yksi kiinnostavimpia kysymyksiä paleontologiassa. Koska emme voi testata dinosaurusten älyä, arviot perustuvat aivojen koon suhteeseen kehoon (”encefalisaatio-indeksi” tai EQ). Tämä ei ole täydellinen mittari — elefanteilla on pieni EQ mutta suuri äly — mutta se antaa parhaan arvauksen.
Miten dinosaurusten älyä mitataan?
Dinosaurusten aivot eivät säilyneet fossiileissa, mutta aivokammion koko kallossa on kuitenkin tiedossa. Jos jaamme aivokammion tilavuuden eläimen kehopainolla, saamme vertailukelpoisen luvun.
Nykyisiin eläimiin verraten:
- Ihminen: EQ noin 7
- Delfiini: EQ noin 5
- Korppi: EQ noin 2,5
- Koira: EQ noin 1,2
- Krokotiili: EQ noin 0,4
Dinosaurusten EQ vaihteli villisti — suurimmasta osasta kasvinsyöjiä jopa alle krokotiilin tason, kun taas petoteropodeilla oli lintujen kaltaisia EQ-arvoja.
1. Troodon — dinosaurusten Einstein
Troodon on laaja-alaisesti pidetty älykkäimpänä dinosauruksena. Sen EQ oli noin 5,8 — lähempänä lintuja ja delfiinejä kuin matelijoita. Se oli noin 2 metriä pitkä petoeläin, joka eli 75 miljoonaa vuotta sitten Pohjois-Amerikassa.
Troodonilla oli:
- Valtavat eteenpäin suunnatut silmät — binokulaarinen näkö, kuin pöllöllä
- Lintumaiset aivot
- Sirpin muotoiset kynnet — kuin dromaeosaureilla
- Älykäs saalistuskäytös — todennäköisesti ryhmässä
Eräs kanadalainen paleontologi, Dale Russell, jopa esitti teorian, että jos Troodon olisi selvinnyt sukupuuttotapahtumasta, se olisi saattanut kehittyä ihmisen kaltaiseksi älykkääksi olennoksi — ”dinosauroidi” — 66 miljoonan vuoden kuluessa. Tämä oli spekulatiivista, mutta perustui Troodonin aivojen nopeaan kasvuun.
2. Velociraptor ja dromaeosaurit — älykkäät ryhmäsaalistajat
Velociraptorin EQ oli noin 5,0 — erittäin korkea. Se oli pieni (kanan kokoinen) mutta nerokas. Kombinaatio älystä, nopeudesta ja sirpin muotoisesta kynnestä teki siitä erittäin tehokkaan saalistajan.
Muut älykkäät dromaeosaurit:
- Deinonychus — EQ n. 4,5
- Utahraptor — EQ n. 4,0
- Bambiraptor — EQ n. 5,5 (mahdollisesti korkein)
Bambiraptor on erityisen kiinnostava — sen aivojen suhteellisesti suurin osa säilyi, ja paleontologit pystyvät tutkimaan sitä yksityiskohtaisesti.
3. Oviraptorosaurit — älykkäät nokkasyöjät
Oviraptorosaurit kuten Anzu wyliei ja Gigantoraptor olivat älykkäitä sulkapukuisia teropodeja. Niiden EQ oli noin 3,0–4,0 — linnuntasoa. Oviraptorosaurit hautoivat munia pesissä aivan kuten nykyiset linnut — yksi selkeimpiä todisteita vanhempien hoivasta dinosauruksilla.
4. Tyrannosaurus rex — älykäs apexi-petoeläin
Vaikka T. rexin EQ oli vain noin 2,0–2,4 (osittain koska se oli painava), se oli silti älykkäämpi kuin nykyiset matelijat. Uusimmat tutkimukset sen aivojen neurotutkimuksista viittaavat siihen, että se saattoi olla apinan kaltainen kognitiivisesti — sitä on jopa verrattu paviaaniin.
T. rex käytti ilmeisesti hajua paremmin kuin mitään muuta — sen hajuhermokäämit olivat valtavat. Se saattoi tunnistaa eri dinosauruslajien hajut ja jäljittää uhrejaan pitkien matkojen päästä.
5. Stenonychosaurus ja ornithomimosaurit
Stenonychosaurus (nykyään usein Troodonina) ja strutsidinosaurukset kuten Gallimimus ja Struthiomimus olivat älykkäitä nopean juoksukyvyn lisäksi. Niiden EQ oli noin 3,0–4,0.
Miksi petoeläimet olivat älykkäämpiä?
Tämä on tärkeä ja yleinen kuvio eläinkunnassa: petoeläimet ovat usein älykkäämpiä kuin kasvinsyöjät. Syy on selkeä:
- Saalistukseen tarvitaan älyä — uhrin ennakointi, väijytys, strategia
- Kasvien syöminen on passiivisempaa — ei tarvitse suunnitella
- Petoeläimet vertailevat vaihtoehtoja — mikä uhri on helpoin?
- Kasvinsyöjien aivot ovat suurempien kehojen osa
Dinosauruksissa tämä kuvio on selvä. Älykkäimmät lajit olivat pieniä ja keskikokoisia petoteropodeja — erityisesti dromaeosauri- ja troodontidi-perheen jäsenet.
6. Saurolophus ja hadrosauridit — älykkäät laumaeläimet
Vaikka kasvinsyöjät olivat yleisesti vähemmän älykkäitä kuin petoeläimet, Saurolophus ja muut hadrosauridit olivat sosiaalisesti älykkäitä. Ne elivät suurissa laumoissa, kommunikoivat äänellä ja hoitivat poikasiaan. Niiden EQ oli noin 1,5 — mutta sosiaalinen äly oli kehittynyttä.
7. Apatosaurus ja sauropodit — älyn pohjalla
Sauropodit olivat dinosaurusten vähäisin EQ. Apatosauruksen aivo oli noin noin nyrkin kokoinen 20 metrin pitkässä kehossa. EQ oli noin 0,5 — vähemmän kuin krokotiilillä.
Kuitenkin ne selviytyivät 150 miljoonaa vuotta — todistus siitä, että älykkyys ei ole kaikki. Valtava koko ja passiivinen kasvinsyönti riittivät täysin niiden ekologiseen menestymiseen.
Kuka on kaikkien aikojen älykkäin?
Jos valitaan yksi älykkäin dinosaurus, valinta on selvä: Troodon. Sen EQ (n. 5,8) on:
- Selvästi korkeampi kuin minkään muun dinosauruksen
- Vertailukelpoinen alpien lintuihin (korpit, papukaijat)
- Lähellä delfiinin tasoa
Troodon oli dinosaurusten maailman nerolintu.
Dinosauroidi — evoluution mahdollisuus
Kanadalainen paleontologi Dale Russell esitti 1982 kuuluisan teorian: jos Troodon olisi selvinnyt sukupuuttotapahtumasta, sen jälkeläiset olisivat saattaneet kehittyä ihmismäisiksi älykkäiksi olennoiksi. Russellin hypoteettinen ”dinosauroidi” oli kaksijalkainen, pystyasentoinen, suurikaaloinen ja käsillä työskentelevä olento.
Tämä oli spekulatiivista, ja nykyiset paleontologit eivät ota sitä kirjaimellisesti — mutta se havainnollistaa, kuinka lähellä evoluution rajaa Troodon oli. Kognitiivinen kapasiteetti oli jo riittävän korkea, että älykäs, jopa kulttuurinen kehitys olisi ollut teoriassa mahdollista, jos olosuhteet olisivat sallineet sen.
Älyn merkitys dinosaurusten menestykselle
Mielenkiintoista on, että älykkyys ei ollut ratkaiseva tekijä dinosaurusten sukupuutossa. Kun Chicxulubin asteroidi osui Maapalloon, älykkäätkin lajit kuolivat. Troodon, Velociraptor, T. rex — kaikki hävisivät yhdessä. Pienet, nopeasti lisääntyvät ja sopeutuvaiset lajit selvisivät, ja niistä tulivat nykyiset linnut.
Tämä on tärkeä opetus: älykkyys on vahvuus, mutta se ei auta, jos ekosysteemi romahtaa kokonaisuudessaan. Älykkäin dinosaurus ei välttämättä ollut elossa viimeisen sukupolven jälkeen.
Lintujen älykkyys — dinosaurusten perintö
Nykyiset linnut ovat dinosaurusten jälkeläisiä, ja niiden älykkyys on usein yllättävän korkeaa. Korpit ja papukaijat kykenevät käyttämään työkaluja, ratkaisemaan ongelmia ja jopa ”ymmärtämään” abstrakteja käsitteitä. Kun katsomme korppia ratkaisemassa palapeliä, näemme dinosauruksen älykkyyttä toiminnassa — Troodonin kaukainen perillinen ajattelee.
Lue myös
- Pisin dinosaurus — kokoa vs. älyä
- Ilkeimmät dinosaurukset — älykkäät ilkiöt
- Ystävällisin dinosaurus — ystävälliset lajit
- Pahin dinosaurus — iso ja älykäs
- Komeimmat dinosaurukset — kauneus vs. äly