Suurin lentävä dinosaurus – Quetzalcoatlus ja muut ilmojen jättiläiset
Suurin lentävä dinosaurus on kysymys, jossa pitää ensin selventää yksi tärkeä asia: pterosaurukset eivät olleet varsinaisesti dinosauruksia — ne olivat lentäviä matelijoita, jotka elivät samaan aikaan dinosaurusten kanssa. Kuitenkin yleisessä kielenkäytössä ja tieteen populaarikirjoissa niitä kutsutaan usein ”lentäviksi dinosauruksiksi”. Tarkastellaan siis suurimpia lentäviä mesotsooisia matelijoita ja todellisia lentäviä dinosauruksia (eli varhaislintuja).
Quetzalcoatlus northropi — kaikkien aikojen suurin lentäjä
Quetzalcoatlus on maailman suurin tunnettu lentävä eläin koskaan. Sen siipiväli oli noin 10,5–11 metriä — suurempi kuin pienen lentokoneen. Seisoessaan maassa se oli kirahvin kokoinen, noin 5–6 metriä korkeana. Painon arvioidaan olleen 200–250 kg.
Quetzalcoatlus nimettiin Mayojen lentäväksi käärmejumalaksi Quetzalcoatliksi. Se eli 68 miljoonaa vuotta sitten Pohjois-Amerikassa, aivan dinosaurusten sukupuuttoon mennessä. Se oli pterosauruksista azhdarkidi-ryhmän jäsen — pitkäkaulaisia, pitkäjalkaisia lentäjiä.
Löytöhistoria
Quetzalcoatluksen fossiilit löydettiin Texasin Big Bend -kansallispuistosta 1971 yliopisto-opiskelija Douglas Lawsonin toimesta. Hän kaivoi esiin valtavan siipiluun, joka oli huomattavasti suurempi kuin mikään muu aikaisemmin tunnettu pterosaurin luu. Alkuperäiset arviot pidettiin jopa 15 metrin siipivälissä, mutta myöhemmät tarkemmat mittaukset laskivat sen 10,5 metriin. Silti — se on suurin tunnettu lentävä eläin koskaan.
Miten sellainen jätti lensi?
Paleontologit olivat pitkään ihmeissään, kuinka niin valtava eläin saattoi lentää. Vastaus on monimutkainen:
- Onttoja luita — pterosausten luut olivat täynnä ilmaa kuin lintujen
- Erikoistuneet lihaksen — valtavat rintalihakset voimakkaaseen ponnistukseen
- Tehokas nousu — nelijaillainen lähtö maasta (uudempi teoria)
- Lämpölisäys — liitäminen termaleissa, harvoin aktiivinen siipien lyönti
- Kevyt runko — painonsa kokoonsa nähden matala
Quetzalcoatlus pystyi luultavasti lentämään pitkiä matkoja liidellen ja vain nousemaan voimakkaasti — ehkä vain hetken ajan. Nykyisimmät mallit esittävät jopa 10 000 km:n lentomatkoja yhdessä päivässä.
Mitä Quetzalcoatlus söi?
Quetzalcoatluksen ruokavaliosta on kaksi kilpailevaa teoriaa:
- Kaloja syövä — kuin moderni haikara, kalasi matalista vesistöistä
- Saalistaja — saalisti pieniä dinosauruksia ja ruumaita pitkällä nokallaan
Uusimmat tutkimukset tukevat kahta versio — se oli pitkäkaulainen saalistaja, joka saalisti pieniä maaeläimiä. Sen kuono ja kaula olivat samanlaisia kuin nykyisillä haikaroilla, jotka pyydystävät sammakoita ja pieniä lisäilmiöitä.
Muut suuret pterosaurukset
2. Hatzegopteryx thambema — Romanian azhdarkidi, siipiväli 10–12 metriä. Se eli Haţeg-saarella, joka oli saari muinaisessa Euroopassa. Sen nokka oli paksumpi ja voimakkaampi kuin Quetzalcoatluksen, viitaten suurempaan uhrinsaaliin metsästykseen.
3. Arambourgiania philadelphiae — Jordanian pterosauri, arvioitu siipiväliltään 7–13 metriä (epätarkka). Kuvattu jo 1940-luvulla.
4. Ornithocheiromorpha-ryhmä — ml. Pteranodon (siipiväli 6–7 m) ja Anhanguera (4–5 m). Näitä oli kalaa syöviä merilintumaisia pterosauruksia.
Suurimmat oikeat linnut mesotsooikolla
Jos rajoitutaan todellisiin lentäviin dinosauruksiin (eli varhaislintuihin), suurin tunnettu on ollut eri lista. Lintujen evoluutio oli vasta alussa myöhäisellä liitukaudella, ja ne olivat kooltaan pääasiassa varistelintuisia:
- Enantiornithit — ”vastakkaislinnut”, varhainen lintuseudu. Suurin tiedetty oli varislintujen kokoinen.
- Ichthyornis — kalaa syövä lintu, 60 cm korkeana
- Hesperornis — uimakyvykäs lintu, 180 cm pitkä (mutta ei lentänyt)
Linnut kehittyivät vasta liitukauden loppupuolella todella suuriksi — siihen mennessä pterosaurukset olivat jo kuolemassa sukupuuttoon.
Onko Quetzalcoatlus todella suurin?
On olemassa kiistaa siitä, onko Hatzegopteryx vielä suurempi. Sen fossiilit ovat epätäydellisiä, mutta jotkut luuosat viittaavat jopa 12 metrin siipiväliin. Toiseksi on ehdotettu, että Arambourgiania olisi ollut vielä suurempi, mutta sen fossiilit ovat vielä puutteellisempia.
Kaiken tämän vuoksi Quetzalcoatlus pidetään virallisesti suurimpana tunnettuna lentävänä eläimenä — konservatiivisen 10,5 metrin siipivälillä.
Miksi lentävät eläimet eivät voi olla suurempia?
Fysiikka asettaa rajat. Noin 250 kg:n painolla ja 10+ metrin siipivälillä lentäminen vaati äärimmäistä erikoistuneisuutta. Isompi lentäjä tarvitsisi:
- Suurempia lihaksia — mutta ne lisäisivät painoa
- Suurempia siipiä — mutta liian isot siivet murtuvat
- Enemmän energiaa — mutta syömisen tehokkuus on rajallinen
Tästä syystä nykyiset suurimmat lentävät linnut (kondori, albatrossi, pelikaan) ovat vain noin 3 metrin siipivälillä. Quetzalcoatlus käytti kaikki evolutiiviset temput ja pääsi fysiikan rajaan.
Pterosaurusten sukupuutto
Pterosaurukset hävisivät kokonaan 66 miljoonaa vuotta sitten samaan aikaan dinosaurusten kanssa. Chicxulubin asteroidin isku ja sen aiheuttama ekosysteemin romahdus tappoivat kaikki suuret lentäjät. Azhdarkidit, kuten Quetzalcoatlus, olivat pahimmassa asemassa — ne olivat erikoistuneet tiettyjen elinympäristöjen saalistajiksi, eikä nopea ekologinen muutos sopinut niille.
Linnut sen sijaan selvisivät — pienet, geneettisesti monimuotoiset ja nopeasti lisääntyvät lajit saivat valtikkansa taivaan. Nykyiset linnut ovat ainoat elossa olevat lentävät dinosaurukset — eräässä mielessä Quetzalcoatluksen perilliset.
Lentävien dinosaurusten merkitys
Pterosaurukset olivat ensimmäiset selkärankaiset, jotka oppivat lentämään. Ne tekivät niin noin 220 miljoonaa vuotta sitten, kauan ennen lintuja. 160 miljoonan vuoden aikana ne hallitsivat taivasta, ja Quetzalcoatlus oli niiden evoluution huippukohta — kirahvin kokoinen lentäjä, joka pystyi lentämään mannerten yli.
Nykyään elävä on vain niiden muisto — ja linnut, jotka perivät heidän taivaansa. Quetzalcoatluksen koko muistuttaa meitä siitä, miten erilainen elämä oli mesotsooikolla. Eläimet saavuttivat kokoja, joita fysiikka ei salli enää nykyisessä ekosysteemissä — sekä maan jättiläiset että taivaan jättiläiset olivat osa samaa elämän rikkautta, joka päättyi Chicxulubin asteroidin myötä.
Lue lisää
- Pisin dinosaurus — maan jättiläiset
- Komeimmat dinosaurukset — näyttävimmät lajit
- Älykkäin dinosaurus — älyn mestari
- Pahin dinosaurus — vaarallisin petoeläin
- Ystävällisin dinosaurus — rauhanomaiset lajit