Arenysaurus – Euroopan saari-ankannokkainen — pienentynyt viimeinen sukupolvi
Dino-kortti
- Nimi: Arenysaurus ardevoli
- Suomeksi: Areenin lisko
- Nimen merkitys: ”Arénin lisko” (löytökaupungin mukaan Espanjassa)
- Eli: Myöhäinen liitukausi, noin 66 miljoonaa vuotta sitten
- Löytöpaikka: Espanja (Pyrenees, Arén)
- Pituus: Noin 5 metriä
- Paino: Arviolta 1 tonni
- Ruokavalio: Kasvinsyöjä
- Tunnusmerkit: Pieni ontto harja keskellä päätä, yksi Euroopan viimeisistä ankannokkaisista, saariolosuhteissa pienentynyt, kuvattu 2009
Arenysaurus on yksi Euroopan mielenkiintoisimpia ankannokkaisia — yksi viimeisimpiä lambeosauriineja, joka eli aivan ennen dinosaurusten sukupuuttoa. Sen nimi tulee Arén-kaupungista Espanjan Pyreneillä, lähellä Katalonian rajaa. Suomeksi tätä lajia voidaan kutsua Areenin liskoksi.
Areenin lisko eli myöhäisellä liitukaudella noin 66 miljoonaa vuotta sitten nykyisen Espanjan Pyreneillä. Arenysaurus kuvattiin tieteellisesti 2009 paleontologien Fidel Pereda-Suberbiola ja kollegoiden toimesta. Aikuinen yksilö oli vain noin 5 metriä pitkä ja painoi 1 tonnin — huomattavasti pienempi kuin pohjoisamerikkalaiset sukulaisensa.
Pienentynyt saariolosuhteissa
Arenysauruksen pieni koko on seurausta saari-kääpiöitymisestä. Liitukauden lopun Eurooppa ei ollut yhtenäinen manner vaan saaristo — monia pieniä ja keskikokoisia saaria, jotka erottivat elinpopulaatioita toisistaan. Saariolosuhteissa isot eläimet usein pienentyvät, koska resurssit ovat rajalliset ja saaristo ei voi tukea jättiläiskokoisia lajeja.
Tämä on sama ilmiö kuin Telmatosauruksella Romaniassa — toinen eurooppalainen pienennelty hadrosauridi. Molemmat edustavat Eurooppa-ilmiötä, jossa mantereelta saapuneet lajit pienenivät saaristossa. Tämä on ekologisesti samankaltainen kuin nykyiset pienentyneet lajit kuten Sardinian pienet Sardinianpunajäniksiä tai Floresin ”hobbiti”-ihmiset.
Pieni ontto harja
Tämän lajin harja oli pieni ja ontto, kuten muillakin lambeosauriineilla, mutta se oli sijoitettu keskelle päätä, ei yhtä taakse kuin Corythosauruksella. Tämä muoto on omalaatuinen ja erottaa sen pohjoisamerikkalaisista sukulaisistaan.
Harjan pieni koko saattoi olla toinen seuraus saari-elämästä. Sukupuolivalinta toimii tehokkaammin suurissa populaatioissa; pienissä saarten populaatioissa selviytymis- ja lisääntymispaineet voivat dominoida näyttävien koristeiden evoluutiota. Siksi eläimen harja pysyi pienempänä kuin isompien sukulaistensa.
Pyreneiden dinosauristeema
Areenin lisko eli Pyreneiden alueella, joka oli liitukauden lopulla saaristoa. Alueelta on löytynyt useita muita dinosauruksia, mukaan lukien:
- Pararhabdodon — toinen eurooppalainen hadrosauridi
- Blasisaurus — tämän lajin läheinen sukulainen
- Pienet sauropodit ja ceratopsit
Pyreneiden fossiilialueet ovat antaneet paleontologeille arvokasta tietoa Euroopan dinosaurusten viimeisistä vuosista. Espanjan ja Ranskan paleontologit ovat aktiivisesti kaivanneet alueella 2000-luvun alusta lähtien, ja jokaisella uudella löytöllä saamme paremman kuvan tästä unohdetusta maailmasta.
Viimeiset ankannokkaiset ennen sukupuuttoa
Arenysauruksen ikä on dramaattinen — 66 miljoonaa vuotta sitten oli käytännössä sukupuuttoraja. Chicxulubin asteroidin isku ja sitä seurannut massasukupuutto pyyhkivät pois kaikki ei-lintulaiset dinosaurukset. Areenin lisko eli aivan tämän tapahtuman kynnyksellä.
Paleontologit ovat arvioineet, että eläin saattoi olla hengissä aivan viimeiseen hetkeen asti. Yhdessä Olorotitanin (Aasiassa) ja muiden pohjois- ja eteläalueiden hadrosauridien kanssa se edustaa viimeistä ankannokkaisten sukupolvea. Nämä olennot eivät tienneet, että maailma oli muuttumassa pysyvästi.
Euroopan dinosaurusten erityisyys
Euroopalaisten hadrosauridien tutkimus on viime vuosikymmenien aikana kasvanut merkittävästi. Arenysauruksen, Blasisauruksen ja Pararhabdodonin löytäminen on paljastanut, että Euroopan ankannokkaiset olivat omaleimainen ja monimuotoinen ryhmä — eivät vain pohjoisamerikkalaisten sukulaistensa pikkuversioita, vaan omalla tavallaan erikoistuneita saarieläimiä.
Tämä laajentaa käsitystämme ankannokkaisten koko evoluutiohistoriasta. Eurooppa ei ollut mikään ”hadrosaurien periferia” vaan oma ekologinen kenttänsä, jossa ryhmä kehittyi saariolosuhteisiin ja tuotti omaleimaisia pienennettyjä muotoja.
Arenysauruksen perintö
Tämä laji on Espanjan dinosauruspaleontologian merkkipaalu. Sen löytö ja kuvaaminen vuonna 2009 oli suuri tieteellinen tapahtuma, joka teki Pyreneiden fossiilialueet tunnetuiksi kansainvälisesti. Arenysaurus on tärkeä kahdesta syystä: ensinnäkin se edustaa Euroopan viimeistä ankannokkaisten sukupolvea, ja toiseksi se on hieno esimerkki saari-kääpiöitymisestä dinosaurusten maailmassa. Se muistuttaa meitä siitä, että myöhäisen liitukauden Eurooppa oli täynnä omalaatuisia dinosaurusyhteisöjä, joiden tarinat kerrotaan vasta nyt.
Lue lisää muista ankannokkaisista: